Keskiviikko, 22.10.2008

Lasse Koskela - kansainvälinen tietokirjailija

Kansainvälinen kirjakustantamo Manning Publications julkaisi viime vuonna Lasse Koskelan kirjoittaman kirjan testivetoisesta sovelluskehityksestä. Ei ole aivan jokapäiväistä, että suomalaisen kirjoittama tietokirja päätyy kansainvälisille markkinoille.

Nimi: Lasse Koskela
Yritys: Reaktor Innovations
Ammatti: Koodaaja

Perustamisvuosi: 2000
Henkilöstö: yli 100
Liikevaihto: 9,3 mEUR (2007)
www.ri.fi

Mikä mies on Lasse Koskela? Millaisella henkilökohtaisella historialla näppäimistöä näpytellään?
Näppäimistöjä on tullut kulutettua vaihtelevan säännöllisesti pari vuosikymmentä, mutta toimeentulon kannalta merkitystä tällä harrastuksella alkoi olla vasta vuosituhannen vaihteessa, kun hyppäsin kuplan huipentuessa IT-aallon harjalle. Olin silloin opiskelemassa TKK:lla ja tein opiskelun ohessa webbikehitystä vuokran maksamiseksi. Ennen kuin huomasinkaan, olin jo täysipäiväinen koodaaja ja opiskelu jäi vähemmälle. Saa nähdä tuleeko niitä puuttuvia matematiikan peruskursseja käytyä...

Sinulta ilmestyi viime vuonna Manningin kustantamana kirja Test Driven - Practical TDD and Acceptance TDD for Java Developers. Mistä kirjan julkaisu sai alkunsa?
Se on pitkä tarina. Homma alkoi oikeastaan siitä, että tuttuni jenkkilästä oli tehnyt teknistä katselmointia Manningin muille kirjaprojekteille ja esitteli minut kustantajalle. Siinä sitten palloteltiin ideoita edestakaisin kunnes päädyttiin tähän aiheeseen. Sen jälkeen seuraavat kolmisen vuotta menivätkin kyseisen opuksen kirjoittamiseen.

Teknisen kirjan kirjoittamisessa sääntö numero yksi on, että se pitää pusertaa ulos nopeasti. Kehitys kehittyy ja teknologiat vanhenevat niin nopeasti. Tuon kolmen vuoden aikana tämä säännön logiikka tuli selväksi: suurin osa kirjasta on kirjoitettu ainakin kahteen kertaan uusiksi. Toisaalta uskon lopputuloksen olevan parempi juuri sen takia, että sen annettiin kehittyä ilman painetta julkaista mitään puolivalmista.

Millaisen vastaanoton kirja on saanut? Onko jokin erityisen mukava arvio jäänyt mieleen?
Lähes kaikki palaute on ollut erittäin positiivista, mikä on tietysti mukavaa. Mielessä on tuoreeltaan Amazon.comissa julkaistu arvostelu, jossa koko kirjan sisältö lueteltiin auki kappale kappaleelta. Kaikkein arvokkaimpana palautteena pidän sitä, että arvostamani kolleegat ympäri maailman kertovat pitävänsä sitä perhanan hyvänä opuksena.

Miten päädyit tällaiseen aiheeseen kuin testivetoinen kehitys?
Keskustelut Manningin kanssa tosiaan alkoivat pallottelemalla edestakaisin muutamaakin ideaa. Näistä yksi tuli kustantajalta eikä herättänyt minussa minkäänlaista intoa, toinen tuli yhteiseltä tutultamme ja vaikuttikin sopivalta aiheelta - markkina kyllä löytyisi - mutta pelkäsin kirjan muistuttavan liikaa tuotemanuaalia, mitä en halunnut kirjoittaa.

Testivetoinen kehitys oli minun ideani ja lähtikin sitten lopulta lentoon. Ehkä merkittävin tekijä oli, että tämä tekniikka oli ollut oman ammatillisen kehitykseni kannalta niin merkittävä. Tarvittava "palo" oli rinnassa.

Testivetoiset ja ketterät menetelmät

Kuvailetko testivetoisen kehityksen mahdollisimman lyhyesti?
Yleensä ohjelmointiprosessi kuvataan siten, että ensin suunnitellaan, mitä tullaan tekemään, sitten koodataan suunnitelman mukaan, ja lopulta testataan tuliko tehtyä oikein - design, code, test. Testivetoinen kehitys kääntää tämän syklin päälaelleen eli kaikki alkaa testin kirjoittamisella, sitten kirjoitetaan testin edellyttämä koodi, ja sen jälkeen parannellaan designia käyttäen testejä turvaverkkona.

Merkittävimmät hyödyt tässä ohjelmointitekniikassa ovat laadullisia - kirjoitettu tuotantokoodi on tyypillisesti "hyvää designia", modulaarista, helposti testattavaa, ja ennen kaikkea tarkoituksenmukaista. Sivutuotteena koodille kertyy kattava setti automaattisia yksikkötestejä, jotka pitävät huolen siitä, että jatkuvasti muutettava koodi ja sen toiminnallisuus ei regressoidu.

Reissaat paljon myös maailmalla puhumassa TDD:stä. Kerrotko tästä tarkemmin?
Olen tosiaan puhunut useissa alan konferensseissa TDD:stä ja muista ketteriin menetelmiin liittyvistä aiheista. Kirjan julkaisun jälkeen toki on tullut enemmän kutsuja nimenomaan TDD:n osalta. Muun muassa Euroopan Komissiosta. :)

Saatko esiintymisistä muutakin kuin esiintymiskokemusta?
Itse esiintymisistä lähinnä sitä esiintymiskokemusta, mutta toki samalla pääsee näkemään paljon muita esityksiä, puhumaan erittäin mielenkiintoisten ihmisten kanssa, ja näkemään uusia paikkoja. Konsulttina kaikenlainen näkyvyys on tietysti kotiinpäin ihan liiketoiminnankin kannalta.

Olet myös agile-menetelmien puolestapuhuja. Miten suurta mullistusta ohjelmistoteollisuuteen ne käytännössä tarkoittavat?
Parhaimmillaan agile- tai ketterät menetelmät edustavat aivan uudenlaista organisaatiorakennetta ja kulttuuria. Tämän teollisuudenalan osalta puhutaan kuitenkin aika maltillisesta muutoksesta. Siinä missä yritykset kuten F-Secure kääntävät ruoria isolla kädellä ja nopeasti, softateollisuus on eri kokoluokan paatti, joka kääntyy myös paljon hitaammin.

Nyt on jo kuitenkin nähtävissä, että ketteristä menetelmistä tai ainakin muutamista niiden perustavista ajatuksista on muodostumassa ns. mainstream-standardi. Suomestakaan ei löydy montaa merkittävää softakehitystä tekevää yritystä, jolla ei ole minkäänlaista liikehdintää käynnissä.

Suomalaiset yritykset vetävät eurooppalaista Agile-hanketta, FLEXI- projektia, jossa on mukana nimekkäitä yrityksiä Nokiasta F-Secureen ja sinun työpaikkaasi Reaktoriin. Onko Agile erityisesti jotenkin suomalainen juttu?
Kyllä nämä agile-menetelmät ovat pitkälti jenkkiyritysten uumenissa jalostettuja ajatuksia, mutta Eurooppa ja erityisesti Suomi on kyllä viime aikoina luonut itsellensä tietynlaista imagoa agile-kehityksen hotspottina. Meillä Suomessa ollaan verrattain pitkällä agile-menetelmien soveltamisessa ja tutkimisessa, millä varmasti on merkityksensä roolissamme FLEXI-projektissa, mutta vastaavasti projektissa vaikuttavien yksilöidenkään merkitystä ei voi väheksyä.

Koodaaminen vs. muut työkiireet

Ehditkö kaiken tämän asiantuntijana esiintymisen (mm. tällaisten haastattelujen) jälkeen enää itse lainkaan koodaamaan?
Aivan liian vähän. :) Pyrin aika ajoin toimimaan jossain projektissa tiiminjäsenenä, mutta vaikeata se tuntuu olevan, kun asiakkaillamme olisi jatkuvasti tarvetta koulutuksille ja valmennukselle. Joillakin asiakkailla olen ottanut teknisempää roolia ja työntänyt kädet rasvaan. Esimerkiksi TDD:tä koulutetaan kaikkein parhaiten pariohjelmoimalla, joten sitäkin kautta pääsen edelleen toteuttamaan itseäni.

Työskentelet ohjelmistotalo Reaktor Innovationsilla. Miten päädyit juuri Reaktorille?
Vaihtoehtoja Suomen rajojen sisäpuolella ei oikeastaan edes ollut. Olin edellisessä työpaikassani puskenut ketteriä menetelmiä ja Reaktor oli näiden suhteen alan pioneereja. Tunsin myös jo valmiiksi useita reaktorilaisia, jotka silminnähden nauttivat työstään Reaktorilla, joten mikään suuri tuntematon ei ollut kyseessä.

Reaktor valittiin tänä vuonna Euroopan parhaaksi työpaikaksi, mutta mitä muuta Reaktorilla tehdään kuin viihdytään?
Pirusti oppimista. Sitä on vaikea kuvailla kuinka paljon voi oppia kun ympärillä pyörii niin paljon porukkaa, joka todella haluaa oppia ja haluaa olla ylpeä työstään. Ensimmäinen projektini Reaktorille tultuani oli kuin olisi hypännyt suoraan ala-asteelta yliopistoon. Alun shokin jälkeen alkoi todella arvostaa sitä, että harva saa vastaavan mahdollisuuden tehdä töitä tämän porukan kanssa. Minäkään en ollut pitkään aikaan hymyillyt niin leveästi maanantaiaamuna matkalla töihin.

Olit mukana Assemblyssa järjestelemässä Megascreen-projektia työkaverisi Jukan (Lindström) kanssa. Näetkö näille operaatioille bisnesarvoa?
Megascreen oli kyllä ihan minun ja Jukan henkilökohtainen projekti - helkkarin siisti sellainen - mutta oli sillä varmasti jotain bisnesarvoa myös Reaktorille. No, ainakin Jukka name-droppasi Reaktorin nimen AssemblyTV:n haastattelussa. ;)

Suomi on pieni maa ja kasvun rajat tulevat nopeasti vastaan. Suuntaako Reaktor ulkomaille?
Reaktorin asiakkaat ovat pääosin suuryrityksiä ja monella on toimintaa ulkomailla, joten jo sitä kautta meille tulee välillä jotain kontaktia suuren maailman kanssa, mutta aktiivisesti emme suuntaa ulkomaille - täällä koti-Suomessakin on kyllä paljon tekemistä.

Itse asiassa Reaktor kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti Suomen sisällä. Toimistomme Seinäjoella on kasvanut tasaisen hidasta tahtia ja perustimme juuri uuden toimiston Jyväskylään. Tämäkin on tosin ollut orgaanista kasvua ja pitkälti vanhojen työntekijöiden lisääntymisen ja paluumuuton ansiota, mutta veikkaan, että pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakin löytyy aiempaa enemmän kysyntää ja ymmärrystä korkealaatuisen softakehityksen perään, joten en näe rajan tulevan vastaan näilläkään rajoilla.

Koodari koodaa myös vapaa-ajalla

Vieläkö jaksat harrastusmielessä innostua tietotekniikasta, kun se on niin suuressa roolissa työelämässäsi? Vietätkö aikaa netissä tai pelaatko konsolipelejä?
Pelaaminen on tipahtanut käytännössä nollaan (täytyy myöntää, että jäin pahasti koukkuun Guitar Heroon), mutta läppäri kyllä seuraa mukana kotiinkin ja netissä tulee vietettyä enemmän aikaa kuin ehkä olisi syytä. Tulee sitä välillä koodattuakin niitä paria hassua open source -projektia, johon olen itseni onnistunut sotkemaan.

Osaatko suositella jotain laadukkaita ohjelmointialan tai muita blogeja, vai onko sinulla ylipäätään aikaa (sähköisen) median seuraamiseen?
Jos kirjoittaa työkseen Java-koodia, niin ehdoton ykkönen on JavaRanchin foorumit. Täytynee myöntää, että saatan olla aavistuksen verran puolueellinen - olen toiminut vapaaehtoisena moderaattorina kyseisellä saitilla useamman vuoden ajan. Toisaalta, en minäkään siellä olisi niin paljon aikaa viettänyt, ellen olisi kokenut oppivani.

Oletko seurannut Sektoria? =)
Nolona täytyy myöntää, että Sektoria ja muita kotimaisia lähteitä ei juurikaan tule seurattua. Yritän huonoin tuloksin pysytellä edes jossain määrin kärryillä erinäisten agile-aiheisten Yahoo! -keskusteluryhmien jatkuvasta informaatiovirrasta.

Näetkö paljon julkisuudessa esiintyneillä sosiaalisilla medioilla bisnesarvoa?
Heh. Veikkaan, että aika moni sijoittajakin miettii päivittäin mistä se varsinainen bisnesarvo kullekin Facebookille löytyy, mutta näen kyllä valtavan potentiaalin suurten massojen hyödyntämisessä sekä kuluttajan että tuotekehityksen vinkkelistä.

Haluatko lähettää terveisiä lukijoillemme?
Kehotan pysähtymään hetkeksi ja käyttämään hetken siihen, että selvität itsellesi, mikä työssäsi saa sinut hymyilemään ja tulemaan aamuisin sorvin ääreen. Pyri ottamaan siitä entistä enemmän irti. Jos et viihdy työssäsi, ei lopputuloksessakaan ole varmaankaan paljoa kehumista. Kaikkihan me haluamme olla tyytyväisiä siihen - ja ylpeitä siitä - mitä teemme.

22.10.2008 18:00. Lähde: Sektori

Lasse Koskela - kansainvälinen tietokirjailija

Testivetoiset ja ketterät menetelmät

Koodaaminen vs. muut työkiireet

Koodari koodaa myös vapaa-ajalla

Kommentoi juttua