Kirjaudu

Uutiskirje

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

Torstai, 14.1.2010

Paperitehtaasta Googlen palvelinkeskukseksi

Paperiteollisuuden ongelmat Suomessa johtivat Stora Enson Summan paperitehtaan sulkemiseen tammikuussa 2008 ja värikkääseen kommenttiin Nelosen uutislähetyksessä. Valojen ja paperikoneiden sammuttua tehdasalueesta kiinnostui varsin epätodennäköinen ulkomainen taho.

Halli 2 Kuvassa tuleva konesalitila eli halli 2. Konesalitilan alakerta. Halli 2: Alakerta Halli 1 Historiallinen halli 1 vuodelta 1953.
Hakukone- ja palveluyhtiö Googlelle on tärkeää, että palvelinkeskukset ovat maantieteellisesti hajallaan toisistaan. Google on julkaissut tietoja palvelinkeskusten määrästä ja sijainneista varsin vähän, mutta epävirallisten lähteiden mukaan palvelinkeskuksia on jopa 40 eri puolella maailmaa. Google arvioi Summan paperitehtaan sijainnin ja muun infrastruktuurin hyväksi palvelinkeskustoiminnalle. Ennen kuin 40 miljoonan euron kauppa toteutui ja tehdasalueen omistaja vaihtui Google sekä Stora Enso vaihtoivat keskenään yli tuhat sähköpostiviestiä. Googlen johtaja Joe Kava velmuili lehdistötilaisuudessa, että hankintapäätökseen vaikutti myös tehdasalueeseen kuuluva mahtava sauna.

200 miljoonan euron uudistushanke

Käytöstä poistetun paperitehtaan muuntaminen konesaliksi ei käy käden käänteessä. Pelkästään 125 hehtaarin alueella olevien kiinteistöjen ja infrastruktuurin ylläpitoon uppoaa vuosittain merkittäviä summia rahaa. Google aikoo remontoida vuonna 1953 valmistunutta historiallista Halli 1:stä sen verran, että sen säilyttäminen on mahdollista. Nykypäivän vaatimukset täyttävä ja osin ylittävä konesali rakennetaan vuonna 1969 valmistuneeseen Halli 2:een. Valtavassa 200 miljoonan dollarin hankkeessa päätoimijat ovat Google, Haminan kaupunki, Haminan energia ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor. Projektin arvioitu työmäärä on 200 miestyövuotta. Hankkeen valmistuttua palvelinkeskus tarjoaa työpaikan noin 50 vakituiselle työntekijälle. Rekrytointi Haminan palvelinkeskukseen on jo käynnissä.

Projektia on tehty jo yhdeksän kuukautta, mutta työt ovat pääasiassa liittyneet lupa-asioiden kuntoon saattamiseen, tontin jakamiseen sekä rakennusurakan suunnitteluun. Keväällä 2010 alueella tapahtuvat suurimmat räjäytys- ja rakennustyöt niin rakennusten ulkopuolella kuin niiden sisäpuolellakin. Arvioidun aikataulun mukaisesti rakennustyöt ovat syksyllä niin pitkällä, että palvelinkeskuksen ensimmäiset vakituiset työntekijät voivat aloittaa työnsä. Samanaikaisesti konesalissa otetaan käyttöön ensimmäiset testipalvelimet. Testausvaiheen jälkeen palvelinkeskus aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa 2011. Google ei halua kommentoida mitä yhtiön lukuisista palveluista keskuksen kautta tarjotaan loppukäyttäjille .

Haminasta Googlen energiatehokkain palvelinkeskus?

Googlen rakentamat palvelinkeskukset edustavat energiatehokkuudessa maailman huippua ja ne kuluttavat noin puolet vähemmän energiaa kuin tyypilliset palvelinkeskukset. Haminan palvelinkeskuksen odotetaan nostavan rimaa entisestään palvelinkeskusten energiatehokkuudessa. Ensimmäistä kertaa toiminnassaan Google aikoo hyödyntää merivettä konesalin jäähdytyksessä. Merivesi kiertää konesalin ja lämpimään paluuveteen sekoitetaan riittävä määrä kylmää merivettä siten, että mereen palaavan veden lämpötilaero säilyy sallituissa rajoissa.

Energiatehokkuuden lisäksi palvelinkeskuksen ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa sen suotuisa sijainti tuulivoiman tuotannolle. Haminan Energian toimitusjohtajan Timo Toikan mukaan sellutehdas on aiemmin estänyt tuulivoimaprojektin edistämisen, mutta nyt hanke on täydessä vauhdissa. Haminan Energia rakentaa alueelle neljä kolmen megawatin tuulivoimalaa, jotka tuottavat vuodessa 32 gigawattituntia sähköä. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen nykyisestä tuulivoimatuotannosta. Alueelle on katsottu valmiiksi paikat yhteensä kymmenelle tuulivoimalalle, joten kapasiteettia on mahdollista lisätä lähitulevaisuudessa. Neljä tuulivoimalaa vähentää CO2-päästöjä 26 000 tonnia vuodessa. Tuulivoimapuiston kaupallinen käyttö alkaa syyskuussa 2010.

Googlen osalta projekti on niin kesken, ettei yhtiö osaa arvioida palvelinkeskuksen tulevaa sähkönkulutusta, koska keskukseen asennettavien palvelimien määrästä ei ole tietoa edes tuhansien tarkkuudella. Google ei toistaiseksi ole sitoutunut ostamaan tuulivoimaa, mutta on silti innokkaasti mukana Haminan Energian tuulivoimahankkeessa. Tämä näkyy muun muuassa siinä, että Google luovutti omistamaltaan alueelta tontin yhdelle tuulimyllylle. Lisäksi Google lahjoitti ostamastaan maa-alueesta 47 hehtaaria takaisin Haminan kaupungille sataman ja teollisuusalueen kehittämistä varten.
 

14.1.2010 23:30. Lähde: Sektori

Kommentoi juttua



Aihe

Esikatsele kommentti
Kommentit ( 0 uutta / 7 )
pistettä.
Näytä vain kommentit joilla on vähintään
Re: Paperitehtaasta Googlen...
Anonyymi kommentoija, 29.1.2010 10:26:44
Pisteet: 0
Vastaa
Huomattiinhan jäähdytys tehdä siten että sen voi liittää kaukolämpöverkkoon.

Kummallisisa merivesisääntöjä. Erilliset ekosysteemit kiellettyjä?
PASKAPAPERITEHDAS
Anonyymi kommentoija, 22.2.2010 22:32:45
Pisteet: 0
Vastaa
HEITÄN MÄLLIT AINA TÄHÄNPAPERIIN

-JYNKKIS
jmiettin Re: Paperitehtaasta Googlen...
jmiettin, 16.1.2010 15:03:29
Pisteet: 0
Vastaa
Ihmettelen van tota että miksi pitää merta lämmittää eikä myydä hukka lämpöä vaikka kaukolämpö käyttöön muuhun alueen kinteistöjen lämmittämiseen. Ei kovin energiatehokasta jos päästetään saatu lämpö taivaan tuuliin vaikka meren kautta.
Don't fix it, if it is not broken.(^_^)
Re: Paperitehtaasta Googlen...
Anonyymi kommentoija, 17.1.2010 02:14:35
Pisteet: 0
Vastaa
Nyt ei minulta löydy huippuasiantuntijan tietämystä tähän asiaan, mutta yritänpä päteä siitä huolimatta. Tuolta salista tuleva jäähdytysvesi ei taida kovinkaan kuumaa olla. Kaukolämpöverkkoon syötettävä vesi olisi oltava melkoisen lämmintä. Napsakalla pakkasella jonkin verran yli 100 astetta ja lauhalla kelillä jotain 80 tai 90 astetta.

Energian siirtämiseksi sinne verkkoon tarvitsisi aika hienot laitteet, mutta kaukolämpö on halpaa.

Täällä eri paikkakunnalla paikallinen kaukolämpölaitos tekee sähköä lämmön ohessa. Jos sähkö on kallista ja polttoaine halpaa, niin ne säätää nupit kaakkoon ja alkavat tekemään sähköä verkkoon. Yli jäänyt lämpö hukataan sitten viereiseen vesistöön, kun se kaukolämpöverkko ei kaikkea pysty huolimaan ja turbiinien jälkeen sitä höyryä on jotenkin lauhdutettava. Määristä en tiedä.

Jos sähkön ja polttoaineen hinnat on toisin päin, niin ne tekee pelkkää kaukolämpöä tarpeen mukaan ja sähköä siinä ohessa. Moisen laitoksen ollessa kyseessä ei sinne kaukolämpöverkon viileämpään paluulinjaankaan hyödytä sitä lämpöä aina siirtää. Ja sekin saattaa olla turhan hankalaa. Varmaan mahdollista, mutta ei taloudellisesti järkevää. Näin asian näkisin.
Re: Paperitehtaasta Googlen...
Anonyymi kommentoija, 19.1.2010 09:46:09
Pisteet: 0
Vastaa
Helsingissä useamman konesalin hukkalämpöä siirretään kaukolämpöverkkoon.
Tampereella olen törmännyt kahteen kohteeseen missä konesalin hukkalämmöllä lämmitetään rakennus. Artikkeli helsingistä: http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&...
jmiettin Re: Paperitehtaasta Googlen...
jmiettin, 21.1.2010 15:51:55
Pisteet: 0
Vastaa
Nyt ei minulta löydy huippuasiantuntijan tietämystä tähän asiaan, mutta yritänpä päteä siitä huolimatta. Tuolta salista tuleva jäähdytysvesi ei taida kovinkaan kuumaa olla. Kaukolämpöverkkoon syötettävä vesi olisi oltava melkoisen lämmintä. Napsakalla pakkasella jonkin verran yli 100 astetta ja lauhalla kelillä jotain 80 tai 90 astetta. Energian siirtämiseksi sinne verkkoon tarvitsisi aika hienot laitteet, mutta kaukolämpö on halpaa.
Täällä eri paikkakunnalla paikallinen kaukolämpölaitos tekee sähköä lämmön ohessa. Jos sähkö on kallista ja polttoaine halpaa, niin ne säätää nupit kaakkoon ja alkavat tekemään sähköä verkkoon. Yli jäänyt lämpö hukataan sitten viereiseen vesistöön, kun se kaukolämpöverkko ei kaikkea pysty huolimaan ja turbiinien jälkeen sitä höyryä on jotenkin lauhdutettava. Määristä en tiedä.
Jos sähkön ja polttoaineen hinnat on toisin päin, niin ne tekee pelkkää kaukolämpöä tarpeen mukaan ja sähköä siinä ohessa. Moisen laitoksen ollessa kyseessä ei sinne kaukolämpöverkon viileämpään paluulinjaankaan hyödytä sitä lämpöä aina siirtää. Ja sekin saattaa olla turhan hankalaa. Varmaan mahdollista, mutta ei taloudellisesti järkevää. Näin asian näkisin.
Kaikki se konesalien ottama sähkö muuttuu lämmöksi kun nuo bittejä murskaa. Ja tuon lämpöenergian siirto yleis lämmitykseen olisi ihan parasta. Toinen tapa mitä suosisin on myös tuon alueen pihojen talvisulana pito. ei tarvii aurausta samassa määrin. Itse kun suunnittelee ja toteuttaa energia tehokkaita kiinteistä automaation voimin niin tietää noista aika paljon.
Don't fix it, if it is not broken.(^_^)