|
Torstai, 14.1.2010 Paperitehtaasta Googlen palvelinkeskukseksiPaperiteollisuuden ongelmat Suomessa johtivat Stora Enson Summan paperitehtaan sulkemiseen tammikuussa 2008 ja värikkääseen kommenttiin Nelosen uutislähetyksessä. Valojen ja paperikoneiden sammuttua tehdasalueesta kiinnostui varsin epätodennäköinen ulkomainen taho. Kuvassa tuleva konesalitila eli halli 2. Halli 2: Alakerta Historiallinen halli 1 vuodelta 1953. 200 miljoonan euron uudistushankeKäytöstä poistetun paperitehtaan muuntaminen konesaliksi ei käy käden käänteessä. Pelkästään 125 hehtaarin alueella olevien kiinteistöjen ja infrastruktuurin ylläpitoon uppoaa vuosittain merkittäviä summia rahaa. Google aikoo remontoida vuonna 1953 valmistunutta historiallista Halli 1:stä sen verran, että sen säilyttäminen on mahdollista. Nykypäivän vaatimukset täyttävä ja osin ylittävä konesali rakennetaan vuonna 1969 valmistuneeseen Halli 2:een. Valtavassa 200 miljoonan dollarin hankkeessa päätoimijat ovat Google, Haminan kaupunki, Haminan energia ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor. Projektin arvioitu työmäärä on 200 miestyövuotta. Hankkeen valmistuttua palvelinkeskus tarjoaa työpaikan noin 50 vakituiselle työntekijälle. Rekrytointi Haminan palvelinkeskukseen on jo käynnissä.Projektia on tehty jo yhdeksän kuukautta, mutta työt ovat pääasiassa liittyneet lupa-asioiden kuntoon saattamiseen, tontin jakamiseen sekä rakennusurakan suunnitteluun. Keväällä 2010 alueella tapahtuvat suurimmat räjäytys- ja rakennustyöt niin rakennusten ulkopuolella kuin niiden sisäpuolellakin. Arvioidun aikataulun mukaisesti rakennustyöt ovat syksyllä niin pitkällä, että palvelinkeskuksen ensimmäiset vakituiset työntekijät voivat aloittaa työnsä. Samanaikaisesti konesalissa otetaan käyttöön ensimmäiset testipalvelimet. Testausvaiheen jälkeen palvelinkeskus aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa 2011. Google ei halua kommentoida mitä yhtiön lukuisista palveluista keskuksen kautta tarjotaan loppukäyttäjille . Haminasta Googlen energiatehokkain palvelinkeskus?Googlen rakentamat palvelinkeskukset edustavat energiatehokkuudessa maailman huippua ja ne kuluttavat noin puolet vähemmän energiaa kuin tyypilliset palvelinkeskukset. Haminan palvelinkeskuksen odotetaan nostavan rimaa entisestään palvelinkeskusten energiatehokkuudessa. Ensimmäistä kertaa toiminnassaan Google aikoo hyödyntää merivettä konesalin jäähdytyksessä. Merivesi kiertää konesalin ja lämpimään paluuveteen sekoitetaan riittävä määrä kylmää merivettä siten, että mereen palaavan veden lämpötilaero säilyy sallituissa rajoissa.Energiatehokkuuden lisäksi palvelinkeskuksen ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa sen suotuisa sijainti tuulivoiman tuotannolle. Haminan Energian toimitusjohtajan Timo Toikan mukaan sellutehdas on aiemmin estänyt tuulivoimaprojektin edistämisen, mutta nyt hanke on täydessä vauhdissa. Haminan Energia rakentaa alueelle neljä kolmen megawatin tuulivoimalaa, jotka tuottavat vuodessa 32 gigawattituntia sähköä. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen nykyisestä tuulivoimatuotannosta. Alueelle on katsottu valmiiksi paikat yhteensä kymmenelle tuulivoimalalle, joten kapasiteettia on mahdollista lisätä lähitulevaisuudessa. Neljä tuulivoimalaa vähentää CO2-päästöjä 26 000 tonnia vuodessa. Tuulivoimapuiston kaupallinen käyttö alkaa syyskuussa 2010. Googlen osalta projekti on niin kesken, ettei yhtiö osaa arvioida palvelinkeskuksen tulevaa sähkönkulutusta, koska keskukseen asennettavien palvelimien määrästä ei ole tietoa edes tuhansien tarkkuudella. Google ei toistaiseksi ole sitoutunut ostamaan tuulivoimaa, mutta on silti innokkaasti mukana Haminan Energian tuulivoimahankkeessa. Tämä näkyy muun muuassa siinä, että Google luovutti omistamaltaan alueelta tontin yhdelle tuulimyllylle. Lisäksi Google lahjoitti ostamastaan maa-alueesta 47 hehtaaria takaisin Haminan kaupungille sataman ja teollisuusalueen kehittämistä varten.
14.1.2010 23:30. Lähde: Sektori
|
|
Kommentoi juttua
Anonyymi kommentoija, 29.1.2010 10:26:44
Vastaa
Kummallisisa merivesisääntöjä. Erilliset ekosysteemit kiellettyjä?
Anonyymi kommentoija, 22.2.2010 22:32:45
Vastaa
-JYNKKIS
jmiettin, 16.1.2010 15:03:29
Vastaa
Anonyymi kommentoija, 17.1.2010 02:14:35
Vastaa
Energian siirtämiseksi sinne verkkoon tarvitsisi aika hienot laitteet, mutta kaukolämpö on halpaa.
Täällä eri paikkakunnalla paikallinen kaukolämpölaitos tekee sähköä lämmön ohessa. Jos sähkö on kallista ja polttoaine halpaa, niin ne säätää nupit kaakkoon ja alkavat tekemään sähköä verkkoon. Yli jäänyt lämpö hukataan sitten viereiseen vesistöön, kun se kaukolämpöverkko ei kaikkea pysty huolimaan ja turbiinien jälkeen sitä höyryä on jotenkin lauhdutettava. Määristä en tiedä.
Jos sähkön ja polttoaineen hinnat on toisin päin, niin ne tekee pelkkää kaukolämpöä tarpeen mukaan ja sähköä siinä ohessa. Moisen laitoksen ollessa kyseessä ei sinne kaukolämpöverkon viileämpään paluulinjaankaan hyödytä sitä lämpöä aina siirtää. Ja sekin saattaa olla turhan hankalaa. Varmaan mahdollista, mutta ei taloudellisesti järkevää. Näin asian näkisin.
Anonyymi kommentoija, 19.1.2010 09:46:09
Vastaa
Tampereella olen törmännyt kahteen kohteeseen missä konesalin hukkalämmöllä lämmitetään rakennus. Artikkeli helsingistä: http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&...
jmiettin, 21.1.2010 15:51:55
Vastaa
Täällä eri paikkakunnalla paikallinen kaukolämpölaitos tekee sähköä lämmön ohessa. Jos sähkö on kallista ja polttoaine halpaa, niin ne säätää nupit kaakkoon ja alkavat tekemään sähköä verkkoon. Yli jäänyt lämpö hukataan sitten viereiseen vesistöön, kun se kaukolämpöverkko ei kaikkea pysty huolimaan ja turbiinien jälkeen sitä höyryä on jotenkin lauhdutettava. Määristä en tiedä.
Jos sähkön ja polttoaineen hinnat on toisin päin, niin ne tekee pelkkää kaukolämpöä tarpeen mukaan ja sähköä siinä ohessa. Moisen laitoksen ollessa kyseessä ei sinne kaukolämpöverkon viileämpään paluulinjaankaan hyödytä sitä lämpöä aina siirtää. Ja sekin saattaa olla turhan hankalaa. Varmaan mahdollista, mutta ei taloudellisesti järkevää. Näin asian näkisin.