Rekisteröidy
Unohditko salasanasi?

Tällä hetkellä haetaan:

sony
sco

• PC:n Grand Theft Auto IV on suojattu SecuROM-suojauksella
• Pääkehittäjä: MySQL 5.1:n uudet ominaisuudet eivät kypsiä tuotantokäyttöön
• 3dfx:n Voodoo-kortit saivat uudet Windows-ajurit
• Virtuaalihahmo työpöydälle tulostimella ja webkameralla
• Muistitikut turpoavat: Kingstonin uutuustikku syö 64 gigatavua
• Google vie ja Microsoft vikisee hakukonemarkkinoilla
• Venäläinen WebMoney-hakkeri jäi poliisin haaviin
• Lycos Europe katoaa kartalta
• WordPress-päivitys korjaa bugeja
• MikroPC valitsi vuoden parhaat tuotteet
• Uutisarkisto

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

• 
• 
• 
• 
• 
• 

Keskiviikko, 11.4.2007

Tietokoneniilot tuunaamassa - omavalmisteisen lastun asennus

Nykyaikaisen auton virittäminen ei ole enää ainoastaan rasvanäppien puuhastelua. Elektroniikan ja tietotekniikan osuus autoissa lisääntyy koko ajan. Lähes kaikissa nykyautoissa on ajotietokone, joka helpottaa kuljettajan työtaakkaa. Yhdistettynä peruutustutkaan ja erilaisiin turvajärjestelmiin ajotietokoneen antama apu voi olla korvaamaton kokemattomalle tai muuten vähemmän itseensä luottavalle kuljettajalle.

Myös auton moottoria ohjataan ohjelmallisesti, mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että kyseistä ohjelmaa muokkaamalla autoa voidaan "hakkeroida" tehokkaammaksi. Yhdistettynä auton moottorin muiden osien (esim. putkisto, ilmanotto ja bensansyöttö) maltilliseen muokkaamiseen, voidaan lastuvirityksellä saavuttaa hyvinkin tuntuva suorityskyvyn ja tehon kasvu. Luonnollisesti lastun tarjoama lisäteho on suuresti riippuvainen auton merkistä ja mallista. Suurin riemu lastusta saadaan turboahdetuissa autoissa, sillä usein turbon ahtopainetta ohjataan digitaalisesti. Toinen vaihtoehto on nostaa ahtopaineita mekaanisin muutoksin ja säätää tämän jälkeen lastulla bensakartat ja muut säädettävissä olevat asetukset kohdalleen.

Lahden kupeesta Hollolan kauniista maalaispitäjästä löytyy piskuinen yhden miehen yritys nimeltä Z-Power, joka suorittaa lastuvirityksiä autoihin. Z-Powerin takaa löytyy kaveri nimeltä Teemu "Zuikkis" Suikki. Zuikkis on siitä kiinnostava kaveri, että hän säätää lastut jokaiseen autoon sopivaksi omavalmisteisen sovelluksen avulla. Myös lastuvirityksessä mahdollisesti tarvittavat lisäkortit, jotka liitetään auton omaan moottorinohjausjärjestelmään, ovat Zuikkiksen omaa käsialaa.

Sektorin toimituksen edustaja kävi hiljattain Zuikkiksen luona lastuttamassa ja säädättämässä autonsa. Rassailun yhteydessä oli aikaa keskustella hieman tarkemmin lastuvirityksen saloista. Uutta potkua tähän artikkeliin tuli yllättävästä faktatiedosta: Zuikkis on vanha "demoskenen" edustaja, jolla on takanaan menestystä Assemblyn demokilpailussa.


Zuikkis: Juu, '94 assemblyillä voitettiin Amiga-democompo, ja seuraavana vuonnakin oltiin vielä kolmannella sijalla. Tuo oli mulla semmoinen parin vuoden vaihe, en oikeastaan muuten "skeneen" kuulunut kuin sen verran, että tuli nuo pari demoa nykerrettyä yhdessä Stellarin porukan kanssa. :)

Sektori: Ilmeisesti tämä tietokoneharrastus on sittemmin jäänyt syrjään. Onko kyseessä ollut vain kasvaminen ulos demojutuista iän myötä, vai päätitkö joskus tietoisesti, että nyt tämä saa riittää?
Zuikkis: Amiga-piireissä liikuin aika pitkäänkin. Yhteen aikaan valmistimme Amigalle laadukasta Delfina-äänikorttia. Kortti oli ensimmäinen isompi hardware-suunnittelujuttu minkä tein, ja sitä kautta tuonne elektroniikka-alalle ajauduin.

Sitten olin muutaman vuoden kehittämässä uutta AmigaOS-yhteensopivaa käyttöjärjestelmää nimeltä Morphos. Ihan harrastuspohjalta tuo lähti, jossain vaiheessa työstä alkoi saada oikein palkkaakin.

Nurinhan tuo firma sitten meni loppujen lopuksi, mutta ihan kivaa oli ja vieläkin on muistona pari kappaletta Pegasos-koneita, joilla kehitystyötä tehtiin. Morphos-kehitystyön jälkeen alkoi tosiaan vähän tietokoneinnostus hiipumaan. Nykyään en oikeastaan käytä tietokonetta muuhun kuin nettisurffaukseen ja noihin säätöhommiin. Ja tietysti elektroniikkasuunnittelun softia käyttelen.

Ihan melko puhtaasti Windows-käyttäjä olen nykyisin, Amiga on unohtunut ja Linux-konekin pyörii serverinä vaan ilman konsolia. Pöytäkoneessa on edelleen Win98, mitä sitä suotta päivittämään kun kaikki tarvitsemani ohjelmat pyörivät tuossa ihan ok. :)

Sektori: Mikä on paras muistosi näiltä demoajoiltasi?
Zuikkis: Jonkunlainen demon "kohokohta" taisi olla pitkä mandelbrot-zoomaus. Yleensä demoissa oli nähty muutaman sekunnin mittaisia juttuja, jotka eivät zoomanneet kovin syvälle, ja tuo meidän kesti muistaakseni noin puoli minuuttia ja meni todella vauhdilla fraktaalin syvyyksiin. Yleisön meteli kasvoi kasvamistaan sitä mukaa mitä pitemmälle mentiin. :)

Ainakin kaikille koodareille oli heti ilmiselvää, että feikkihän tuo oli. Väitän, ettei edes tänä päivänä löydy semmoista tietokonetta, jolla tuo laskettaisiin oikeasti reaaliajassa. :D Siinä oli ennalta laskettuna satakunta kuvaa zoomauksen eri vaiheilta, ja sitten koneella tehtiin kuvien väliin lisää "välikuvia" reaaliaikaisesti, niitä valmiita kuvia pyörittämällä ja suurentamalla.

Sektori: Onko tästä nuoruuden IT-harrastuksesta ollut elämässäsi hyötyä sittemmin, esimerkiksi työtehtävien saralla?
Zuikkis: No minähän olen äärettömän huono työnhakija ollut, en ole muistaakseni koskaan kirjoittanut työhakemusta tai edes cv:tä. Ne kerrat kun on työhaastatteluun kutsuttu, niin mulla on ollut salkullinen Delfina-kortteja ja muuta "omaa historiaa" mukana. :)

Olen kyllä ollut oikeastaan yrittäjä jo vuodesta 93-94, "palkkatyöt" ovat aina olleet hiukan sivutoimisia, vaikka niistä pääelanto toisinaan on tullutkin. :) Viimeiset viitisen vuotta olen ollut täysin omissa leivissä

Sektori: Mennäänpä nyt autoihin ja tarkemmin sanottuna niiden lastujen virittämiseen. Mistä alunperin sait potkun tähän asiaan?
Zuikkis: Syksyllä 2003 ostin tuon oman Nissanin, mallia 200sx s13. Silloin minulla ei vielä ollut lastuhommista tietoakaan. DNSF:n foorumilla vaikutti silloin PetriK-nimimerkkiä käyttävä kaveri, jolta sai lastuja s13-malliin. Sellaisen tilailin silloin itsellekin ja sen kanssa ajelin noin vuoden verran.

Vuoden 2004 lopulla PetriK ilmoitteli että on lopettamassa lastuhommat, ja kysyi kiinnostaisiko ketään tulla jatkajaksi. Elektroniikkahommathan olivat mulle tuttuja, joten tarjouduin tuohon hommaan. Petri lähetti rompulla kaikki vähänkin lastutukseen liittyvät jutut tietokoneeltaan, ja sitten vielä sähköpostia vaihdeltiin tiiviisti. Näin saatiin Petrin vuosien kokemus siirrettyä minulle. Ilman tämmöistä "alkupotkua" en varmaan olisi ikinä hommaan ryhtynyt.

Petri oli tehnyt vain yleismallisia "virilastuja", sama piiri joka autoon. Ja tämmöisiähän ne useimmat muiden valmistajien virilastut ovat vielä tänäkin päivänä. Minä kuitenkin hommasin itselle laajakaistaseosmittarin ja siihen dataloggerin, jolla saan läppärille ajon aikana kerättyä tietoa siitä, mikä seos on ollut missäkin kohtaa bensakarttaa.

Alkuunsa tein hommaa niin, että testilenkin jälkeen analysoin tuon login ja sen perusteella laskin uuden bensakartan. Sitten poltettiin kartta taas piirille ja käytiin testaamassa uudestaan. Toistetaan niin monta kertaa että tulee hyvä. :) Mutta tuossa meni aikaa kohtuuttoman paljon.

Siksipä tuli hommattua eprom-emulaattori. Sen kanssa voi lastupiirin sisältöä muokata ajon aikana, auton käydessä. Näin voidaan yhden koeajolenkin aikana säätää kartat kerralla kohdalleen, kun koeajo on valmis, niin autokin on jo täysin säädöissään.

Eli lyhyesti sanoen, pienestä on lähdetty liikkeelle ja homma on sitten paisunut kuin pullataikina. :)

Sektori: Mistä tämä kaikki informaatio, jota lastuvirityksessä tarvitaan, on alkujaan peräisin? Käsittääkseni ongit tiedot netistä, mutta mistä se alunperin sinne päätyy?
Zuikkis: Niin no, ei tuo mitään salatiedettä ole oikeastaan. Bensa- ja sytkäkartat löytää mistä vaan lastusta muutamassa minuutissa, ja niitäkin muokkaamalla saa jo "perussäädön" tehtyä. Isompiin muutoksiin täytyy löytää tarkempaa tietoa, mutta nekin löytää kyllä kokeilemalla ja muiden automallien lastuihin vertaamalla.

Esimerkkinä yksi K11 Micra, jolla ajettiin rallisprinttiä. Tuommoisia ei ole ihan kauheasti lastutettu maailmallakaan. Kartat toki löysin heti ja sain säädettyä, mutta kierroslukurajoitinta olisi pitänyt nostaa. No, kävin vaan koko lastun läpi, auto käynnissä kokeilin potentiaaliset rajoitinehdokkaat läpi, mitä lukua muuttamalla rajoitin oikeasti siirtyy.

Tarkimmin tutkitut Nissanin mallit maailmalla ovat varmaankin 200SX (S13), 300ZX (Z31 ja Z32). Noista taitaa kaikista olla täysi ROM disassembly saatavilla, eli lastusta on purettu ECU:n ohjelmakoodi selväkielisempään muotoon. Sitä tutkimalla saa selvitettyä moottorinohjauksen toiminnan täysin.

Sektori: Teet itse myös lisäkortteja, jotka asennetaan auton alkuperäiseen ohjausboksiin. Näin esimerkiksi testiautossamme Nissan 200SX:ssä. Minkä kumman vuoksi autotehtaat ovat jättäneet sinne ohjausboksiin valmiin kannan, johon lisäkortti voidaan asentaa?
Zuikkis: Niin, vanhemmissa autoissa on yleensä ECUn alkuperäinenkin ohjelma erillisellä eprom-piirillä. Näissä ei tarvitse muuta kuin muuttaa piirin sisältöä ja laittaa muokattu piiri takaisin kiinni.

Uudemmissa autoissa ohjelmakoodi on integroitu prosessoripiirin sisäiseen muistiin. Alkuperäinen ohjelma pitää ensin lukea diagnostiikkatöpselin kautta, jotta sitä pääsee muokkaamaan. Nissanissa muokattua ohjelmaa ei saa työnnettyä diagnostiikkapiuhan kautta takaisin, kuten niin monessa nykyautossa.

ECU:n prosessori saadaan jumpperia kääntämällä käyttämään ulkoista muistia sisäisen sijasta. Nuo ulkoisen muistin signaalit ovat ECU:lla vedetty piikkirimaliittimeen. Tuohon tarvitsee sitten siis kortin, johon saa muistipiirit kiinnitettyä. Eli sitten tuo muokattu lastudata laitetaan piireille ja lisäkortille.

Kanta on ECU:ssa varmaankin tehtaan omaa kehitystyötä varten. Ja ehkä hiukan hätävaranakin, jos ECU:n koodista vaikka löytyisi vaarallinen virhe, niin softakorjauksen saisi tehtyä lisäkortilla, ilman että koko ECU tarvitsisi vaihtaa.

Sektori: Voisitko verrata tätä esimerkiksi Xboxin modaamiseen, sillä siinäkin tehdas on jättänyt virittelijöille vapaat kädet laitteen ominaisuuksien muokkaamiseen?
Zuikkis: Oikeastaan hyvinkin. Xboxissakin modipiiri laitetaan vastaavanlaiseen "testiliittimeen" kuin tuo Nissanin lisäkortti. Tuokin on ehkä tehtaan omaa testausta varten vain tehty, en usko, että se on modipiiriä varten suunniteltu.

Sektori: Olet itse suunnitellut lisäkortit (mallinimi ZuiBoard) sekä lastun säätämisessä käytettävän sovelluksen. Kerrotko vähän, miksi ylipäätään oman lisäkortin suunnitteleminen oli parempi vaihtoehto valmiin lisäkortin sijaan?
Zuikkis: Korttihan on hyvin yksinkertainen, ne muistiväylän signaalit ovat lähes valmiina siinä ECU:n liittimessä. Ei tarvita kuin vähän osoitedekoodausta ja osoiteväylän latchit. Nuo on melko ilmiselviä juttuja jokaiselle jolle digitaalielektroniikka on tuttua.

Valmiita korttejahan myydään Japanissa, ja niitä oli sieltä jokunen Suomeen tilattuakin, ennenkuin oma korttini tuli markkinoille. Japanin kortit jäivät melko hintaviksi ainakin pienissä erissä tilattuina, ja ne oli sidottu tiettyyn automalliin. Esimerkiksi S14 ja S14a:lle oli oma korttinsa. Tuo minun kortti taas käy oikeastaan ihan mihin vaan uuteen Nissaniin, esimerkiksi siihen K11 Micraan. :)

Sektori: Kumpi oli haastavampi homma, säätösovelluksen ohjelmointi vai lisäkortin elektroniikkasuunnittelu?
Zuikkis: Ohjelmointi varmaankin. Siinä oli jo alkukynnys aika korkealla. Vanhana Amiga/Linux-harrastajana on tullut semmoinen periaate, että Windowsille en koodaa. :) Nyt tuli taivuttua, Visual Basicin asensin ja sillä nykersin tuon ohjelman. Ei siinä oikeastaa kauaa mennyt kun alkuun pääsi, ja tässä vuoden mittaan on tietysti pieniä parannuksia tullut tehtyä mitä on huomannut.

Viime vuonna käytin vielä valmista ilmaissoftaa, mutta sitten kyllästyin sen rajoituksiin ja päätin tehdä tuon oman.

Sektori: Mihin kaikkeen esimerkiksi tämän 200SX:n lastuvirityksellä voidaan vaikuttaa, eli mitä kaikkea tämä säätäminen oikein pitää sisällään?
Zuikkis: Ihan kaikkea voi säätää. Olenkin oikeastaan nykyään puhunut mieluummin "moottorinohjauksen säädöstä" kuin "lastutuksesta". Nykyään tuntuu Esson baarin jutuissa olevan kova juttu sanoa, että auto on "lastutettu". Ketään ei kiinnosta, kenen lastu siinä on ja mitä se oikeasti tekee! Monissa valmislastuissa ei ole muuta tehty kuin nostettu ahtopainetta, mitäs niistä seoksista ja sytytysennakosta niin väliä...

Periaatteessa voisi vaikkapa vaihtaa autoon erimerkkisen lämpöanturin, ja sitten lastulla muuttaisi anturin korjauskarttaa niin, että uusi toimii oikein.

Normaalisti säädetään seos- ja ennakkokartat. Jos autoon on vaihdettu suuttimet tai ilmamäärämittari, täytyy niidenkin korjauskartat päivittää oikeiksi. Karttojen skaalat saa vapaasti valita, eli voi esimerkiksi laittaa yläkierroksille pisteitä tiheämmin kuin alakierroksille, ja näin saa tuolta alueelta säädettyä tarkemmin. Samoin yleensä olen ahtopaineskaalaa kasvattanut isommaksi, niin että voi esimerkiksi sytytysennakon säätää 1bar ahdolla eri arvoon kuin 0.5barilla. Vakiolastun kartat loppuvat noin 0.4bar kohdalla.

Sektori: Nissan 200SX:n ohella olet erikoistunut Subaru Legacyn ja Imprezan lastuttamiseen ja säätämiseen. Käsittääkseni olet tehnyt myös joitakin lastuoperaatioita VAG-konsernin autoihin. Onko autovalikoima syntynyt sen mukaan, mitä itselläsi on pihassa, vai oletko valinnut helpoiten muokattavat mallit?
Zuikkis: Toki se on aika pitkälti sen mukaan mennyt mitä autoja itsellä on. Legacy tuli hommattua viime syksynä "perheautoksi" ja heti piti tutkia, miten siihen saa lastuja tehtyä.

Japanilaisista merkeistä Nissan, Subaru, Mitsubishi ja Suzuki tuntuvat ainakin olevan sellaisia, joissa on hyvin samantyyppinen moottorinohjaus. Noista minulla on vankin kokemus.

Muita merkkejä olen tehnyt hiukan varovaisesti kokeillen. Uudemmat VAG-autot tuntuvat olevan sellaisia, joihin en oikeastaan halua koskea. Niissä lastudata on pintaliitospiirillä, johon en saa oikein emulaattoria kiinni. Lisäksi lastudata suojattu lukuisilla tarkistussummilla, jotka pitää osata laskea oikein. Tuohon saa valmiita Windows-softia, joilla niitä yleensä lastutellaan, mutta en viitsi niihin investoida, kun asia ei oikeastaan niin paljoa kiinnosta. :) Riittävästi tuntuu töitä olevan, vaikka pitäydyn näissä japanilaisissa.

Sektori: Autobild-lehden suomalaisversio tutki hiljattain diesel-autojen lastuvirityksiä. Artikkelissa käytettiin sama auto viritettävänä usealla lastupajalla. Lopputulos oli tyrmäävä: vain yksi lastu tuotti etukäteen luvatun tehonlisäyksen. Muissa lastuissa tehonlisäys jäi hyvinkin marginaaliseksi. Sen sijaan kaikki lastut kuitenkin nostivat polttoaineen kulutusta ja asiantuntija-arvioiden mukaan lyhensivät moottorien kestoikää. Onko bensa- ja diesel-moottoreiden virittämisessä eroja, vai ovatko nämä Autobildin testaamat lastut vaan niin paljon huonompia kuin autokohtaisesti säädetyt lastut?
Zuikkis: Tähän oikeastaan viittasin jo aiemmin. Useimmissa lastuissa ei ole muuta kuin ahtopainetta kasvatettu. TDI-lastuissa toki syöttöäkin voi laittaa reilusti lisää, diisselihän ei ylimääräisestä polttoaineesta ole pahoillaan, mustaa savua vaan työntää.

Japsiautoissa ahtojen nosto tehdään perinteisesti ihan turboruuvista kääntämällä, joten näissä ei oikein ole tuommoiselle "humpuukilastulle" edes tarvetta. VAG-autoissa ahtoja ei voi juurikaan itse nostaa, kun yliälykäs moottorinohjaus huomaa paineen nousun ja alkaa katkoa syöttöä. Eli tästä juuri tulee tuo markkinarako "ahtopaineennostolastulle".

Minulla on vähän päinvastainen ideologia kuin "lastuttajilla" yleensä. Mielestäni autoon pitää ensin tehdä ne "viritykset", millä sen tehonlisäyksen haluaa, ja sitten minä teen moottorinohjaukseen tarvittavan muokkauksen , jotta auto toimi ja kestää.

Sektori: Kuinka turvallista auton lastuviritys ylipäätään on, eli millaisia riskejä siinä piilee?
Zuikkis: Isompi riski on olla lastuttamatta. Jos autossa on esimerkiksi ahtopainetta nostettu tai pakoputkistoa muutettu, niin alkuperäinen moottorinohjaus ei ehkä ole ihan tilanteen tasalla. Uudelleensäädön jälkeen taas on seos kohdallaan jokaisessa tilanteessa, ja sytytysennakko säädetty niin, ettei auto pääse nakuttamaan. Silti ennakkoa on sopivasti, jotta tehoa löytyy.

Ihan vakioon autoon ei ole mitään tarvetta moottorinohjausta säätääkään, kyllä ne on tehtaalla sen osanneet sopivaksi tehdä.

Sektori: Pelkkä lastu ei itsessään autuaaksi tee, vaan siitä saadaan paras hyöty, mikäli auton muitakin ominaisuuksia muokataan. Mihin seikkoihin kehottaisit lastuvirityksestä haaveilevia kohdistamaan ajatuksensa ennen lastuviritystä?
Zuikkis: Bensapumppu ihan ensimmäisenä, ainakin Nissaneissa vakiopumppu on sellainen, josta tuotto loppuu heti, kun tehoja nostetaan vakiosta. Ja sitten kun bensapumppu hyytyy, niin seokset menevät laihalle, mistä on yleensä seurauksena sulaneita mäntiä ja muuta mielenkiintoista. Aivan väärä paikka säästää ja kokeilla, kuinka pitkään vakiopumppu kestää.

Turboautossa seuraava tärkeä päivitys on pakoputkisto, turbo toimii aina paremmin, mitä avarampi putkisto on. Samalla pakopaineet laskevat, mikä on hyväksi koneen ja turbon kestävyydelle. Välijäähdytin kannattaa vaihtaa isommaksi, jos tehoja nostaa merkittävästi.

Jos käytössä on laajakaistaseosmittari ja jonkunlaiset nakutuskuulokkeet nakutuksen havaitsemiseksi, niin minusta lastutusta ei edes tarvitse, kunhan kaikki on kunnossa. Tietysti se on helpompaa tuoda auto minulle säätöön, niin sitten ainakin on kaikki kunnossa. :)

Nissanien ja Subarujen omistajille Zuikkis tarjoaa ykkösluokan lastupalvelua. Myös muiden autojen omistajien kannattaa ainakin lähestyä Zuikkista lastuasioissa, sillä työn jälki on poikkeuksetta parempaa kuin kalliita peruslastuja myyvien yritysten. Kenties merkittävin ero mm. VAG-konsernin autoihin usein asennettaviin peruslastuihin löytyy kuitenkin hintalapusta: Z-Powerin lastut ovat tuntuvasti edullisempia.

Linkit:

• www.z-power.fi
• www.dnsf.org

Rekisteröidy ja kirjaudu sisään, jos haluat kommentoida.