Miksi minulle on tullut kuva että erääseen Suomalaiseen firmaan liittyvät järjestelmät ovat vähän turhankin usein julkisuudessa? Kaikki tietysti muistavat Sampo-pankin massiivisen järjestelmäuudistuksen ja sen lopputuloksen. Jonkun verran juttua on ollut myös eduskunnan äänestysjärjestelmän uusimisesta ja järjestelmässä ilmenneistä ongelmista. Tuoreimpana Varsinais-Suomen sairaanhoidon uutta järjestelmää kohdanneet ongelmat.

Nähtäväksi jää millaisia uutisointeja näemme tulevaisuudessa esimerkiksi HUS:n tai OP:n uusista järjestelmistä.

Ilmastonmuutos puhuttaa joka puolella, varsinkin tälläisenä talvena kun varsinaista talvea ei näytä juuri tulevan. Tietenkin sitä miettii itse kuinka paljon tuleekaan tuhottua maapalloa kaikkine laitteineen. Aika harvan tuotteen tiedoissa mainitaan mitään laitteen kulutuksesta. Kuitenkin joskus näkemissäni vertailuissa on ollut hyvinkin suuria eroavaisuuksia siinä miten paljon sähköä muuten samankaltaiset tuotteet kuluttavat sekä valmiustilassa että käytössä. Päätinkin selvittää tilanteen omien laitteiden kohdalta, joten lainasin sähköyhtiöltä kulutusmittarin. Tässä jonkin verran tilastoja.

	Valmiustila	Päällä
Pöytäkone (AMD 3500+)	2W	75-115W
Monitori 19" kuvaputki	2W	70-110W
Reititin	4W	4-5W
Läppäri (Celeron)	1W	20-60W (valmiustilassa 9W)
TV 32" kuvaputki	5W	120-130W
Digiboksi (Kansalaisboksi)	11W	11-12W
Stereot	10W	16-22W

Listalta pistää silmään erityisesti radio ja digiboksi jotka käyttävät lepotilassa hyvin paljon energiaa. Pöytäkonekin kuluttaa aika runsaasti energiaa, vaikka esim. prosessorissa on käytetty AMD:n matalaenergiaprosessoria.

Mitä sitten itse kukin voi tehdä säästämiseksi? Tärkeintä olisi varmastikin välttää ylimääräisten teknolelujen hankintaa, hyvin moni kun tyypillisesti kestääkin käytössä vain varsin rajallisen ajan. Ja tietenkin sen pakollisen minkä hankkii valitsee ympäristöystävällisesti. Jos esimerkiksi kulutusta ei näe tuotteen tiedoista, sitä kannattaa rohkeasti kysyä.

Ja hyvin oleellista tietenkin on, että laitteet sammutetaan kun niitä ei käytetä. Tarkoittaen mielellään täydellistä sammuttamista, jolloin edes valmiustilan sähköä ei kulu. Kyllä jokaiselta löytyy oikeasti sen verran aikaa että pystyy odottamaan latautumiseenkin kuluvan muutaman hetken.

Käsi ylös ne webbikehittäjät jotka ovat ratkaisseet miten siirtää tiedostoja käyttäjäystävällisesti webpohjaisissa ohjelmissa? Tai vaihtoehtoisesti onko kukaan käyttänyt järjestelmään jossa web-ohjelman tiedostojen käsittelyn saa toimimaan näppärästi yhteistyössä oman koneen tiedostonhallinnan kanssa?

Jo yhdenkin tiedoston lähettäminen www-kaavakkeen kautta on hidasta ja tiedostoja on helpompi muokata omalla koneella. Tällöin ne myös jäävät helposti omalle koneelle eivätkä päädy yhteisiin varastoihin muidenkin käyttöön.

Tein monenlaisia kokeiluita asian suhteen, yksi mielenkiintoinen mahdollisuus tuli FTP:n hyödyntämisestä HTTP:n lisänä. Toki toteutus on vähintäänkin kyseenalainen ja sisältää omat ongelmansa, mutta ideana vaikutti lupaavalta.

Yllä oleva esimerkki tosin toimii haluamallani tavalla vain Internet Explorer 6:ssa ja Konquerorissa. IE7:ssä ja muissa testaamissani selaimissa kun on FTP-tuki mutta varsin puutteellinen sellainen. Oma toive olisikin että selainvalmistajat joko lisäisivät kunnollisen tuen FTP:lle selaimiinsa tai vaihtoehtoisesti tiputtaisivat FTP:n kokonaisuudessaan pois hankaloittamasta paremmin toimivien ohjelmien käyttöä. Tuki FTP-yhteyksille kuitenkin löytyy jo varmasti käytännössä kaikista käyttiksistä. SFTP-tukea sen sijaan en uskalla edes unelmoida.

Spämmistä riittää keskustelua ja ongelmaan esitetään vaikka minkälaisia ratkaisuehdotuksia: kovemmat rangaistukset spämmääjille tai jopa sähköpostien muuttamista osittain maksulliseksi. Lisäksi neuvotaan kirjoittamaan sähköpostiosoitteet sellaisessa muodossa että roskapostittajat eivät saa luettua osoitteita ohjelmallisesti. Valitettavasti vain nämä toimenpiteet eivät vain ole kovin tehokkaita koska spämmääjiä on ilmeisen hankala saada kiinni ja esimerkiksi gmail-osoitteisiin roskapostia alkaa tulla vaikka osoitetta ei olisi edes maininnut kenellekään. Sähköpostin maksullisuutta en lähde edes kommentoimaan.

Spämmiongelmalle olisi kuitenkin tehtävissä paljonkin pelkästään nykyisiä toimintatapoja muuttamalla.

Ensimmäinen keskeinen ongelma on se, että lähettäjän osoitteen voi valita mielivaltaisesti. Tästä aiheutuu ongelmia sekä sähköpostin luotettavuuteen että spämmääjän tunnistamiseen, kun lähettäjän oikeaa identiteettiä on miltei mahdoton tunnistaa normaalissa sähköpostiviestinnässä.

Toinen suuri ongelma aiheutuu sähköpostipalvelimien käytön sulkemisesta yhteydentarjoajan ulkopuolisista verkoista. Tämä periaate on varsin aikansa elänyt kun yhtä ja samaa sähköpostilaatikkoa pitäisi voida käyttää monelta eri päätteeltä, esimerkiksi läppärilta jota saatetaan käyttää hyvinkin monen eri yhteydentarjoajan verkossa. Tällöin lähtevän postin palvelin pitäisi aina konfiguroida uudelleen käytössä olevan yhteydentarjoajan asetusten mukaiseksi. Lisäksi tästä menettelystä ei ole hyötyä jos käyttäjän koneelle on päässyt spämmiä lähettävä haittaohjelma.

Tässäpä siis viikon vinkit: unohtakaa tyhmät smtp-palvelimen eristämiset ulkoverkosta, käyttäkää sen sijaan autentikoivaa smtp-palvelinta. Autentikoinnin tulisi olla myös sen verran älykäs että samassa yhteydessä tarkistetaan kuuluuko lähettäjän kentässä näkyvä osoite käyttäjätunnukselle. Näin menettelemällä sähköpostin oikean lähettäjän tunnistaminen helpottuu. Vastaavasti kun palvelimelle saapuu sähköpostia, käsitelkää eri tavoin ne sähköpostit jotka vastaanotetaan eri domainista kuin lähettäjän kentässä lukee. Kun esimerkiksi gmailin smtp toimii jo yllä kuvailemalla tavalla, voidaan jo aika hyvin olettaa että suoraan gmailin palvelimelta saapuva viesti ei ole spämmiä. Tai vaikka olisikin, lähettäjän kenttä on todennäköisemmin oikein jolloin viestin lähteeseen voidaan puuttua.

Puhuminen alkaa olla matkapuhelimessa sen verran pieni osa että Nokiallakin hienoimpien kännyköiden kohdalla ei puhuta enää matkapuhelimista vaan multimediatietokoneista. Näin kieltämättä onkin, sillä hyvin tärkeää roolia kännykässä ajaa kalenteri ja nettiominaisuudet. Kamerakin on heikosta kuvanlaadustaan huolimatta varsin hyödyllinen kapistus sillä varsinaisesta digipokkarista poiketen kännykamera on silloinkin mukana matkassa kun tulee yllättävää kuvattavaa.

Netin lisäksi suurimman laajennuksen puhelimen käytölle tuovat kuitenkin puhelimeen ladattavat lisäohjelmat. Esimerkiksi google mapsin mobiiliversio on kätevä jos joutuu matkan päällä etsimään osoitetta ja motin sanakirja voi olla hyödyksi ulkomailla missä datayhteydet koituvat kalliiksi. Ja tietysti kaikille nörteille putty ssh-yhteyksiä varten.

Löysin myös muutaman mielenkiintoisen oivalluksen, joiden toteutus kuitenkin vaatisi ehkä vähän hiomista. Ensimmäinen oli miniGPS, jolla ei nimestään huolimatta ole mitään tekemistä gps-paikannuksen kanssa. Se kuitenkin tunnistaa sijainnin käytettävän tukiaseman perusteella, jonka mukaan ohjelmisto voi automaattisesti valita käytettävän profiilin. Toinen mielenkiintoinen ohjelma oli irRemote jonka avulla kännykän saa toimimaan esimerkiksi tv-kaukosäätimenä. Nämä tosin maksullisia ohjelmia joiden ilmainen käyttö rajoittuu lyhyeen kokeilujaksoon.

Mitähän mielenkiintoisia laajennuksia muut ovat löytäneet? Löytyykö kännyköille myös laajaa opensource-valikoimaa?

Kirjoitussarjan kolmannessa osassa peredytään Technotrend Premium 2300 DVB-C + A -digitv-kortin toimintaan Linuxissa.

Kuten Linuxin kanssa yleensä, ennen lisälaitteen hankintaa kannattaa perehtyä laitteen toimintaan/toimimattomuuteen Linuxissa. Tyypillisesti kun lisälaitteiden asennusohjeet tulevat vain ja ainoastaan Windowsille ja Linux-käyttäjät ovat jätetty täysin oman onnensa nojaan. Tyypillisesti googlella löytää ohjeita ja laitteet joko toimivat suoraan tai sitten niiden kanssa joutuu tappelemaan enemmänkin.

Digitv-korttien tapauksessa hyvä sivusto on linuxtv.org:n lista tuetuista laitteista. Kyseinen Technotrendin kortti löytyi listalta, tosin vain osittain tuettuna. Puutteiksi mainitaan että kortin analogisen signaalin vastaanotto ei toimi Linuxissa. Varaudutaan siis pahimpaan.

Kun buuttasin koneen Linuxiin (Kubuntu 6.10 jossa KDE 3.5.5) ja käynnistin KDE:n mediasoittimen, kaffeinen, yllätys oli positiivinen: tv-kuva näkyi ilman sen kummempia toimenpiteitä. Myös welhon kaapeliverkon asetukset löytyvät valmiiksi kaffeinestä, joten kaikki kanavatkin löytyivät ongelmitta. Toki olin kuitenkin ehtinyt hakea dvb- hakusanalla asennuspaketteja adeptilla, joita ilman kortti tuskin olisi toiminut.

Windowsilla vaadittiin tv-kortista johto äänikorttiin, joka ei toiminut ongelmitta kortissa olevan vian takia. Tätä johtoviritelmää ei kuitenkaan tarvittu laisinkaan Linuxissa vaan ääni kuului ilman tätä johtoakin. Lisäksi paljastui mahdollinen syy miksi äänipiuha ei ollut toiminut kunnolla: kortin lisäosan kiinnityksessä takarautaan käytetty pop-niitti oli irronnut korttiosasta, joka oli tästä syystä painunut sisään ja ilmeisestikin tästä syystä en ollut saanut audiokaapelia kunnolla paikoilleen.

Kaffeinella tv-ohjelmien katselu vaikuttaa paljon mukavammalta kuin Windowsiin tulleelta Technotrendin omalla ohjelmalla. Suurimmat ongelmat tuntuivat olevan siinä, että jostain syystä kaffeinella ei näkynyt laisinkaan ylen tekstityksiä. Tämä mahdollisesti johtuu itse kortin toiminnasta, sillä aiemmalla Terratecin kortilla tekstitykset kyllä toimivat, lukuunottamatta ohjelmien tallennuksissa.

Kortin käyttö Linuxissa ei ole siis lähellekään yhtä kankeaa kuin Windowsissa, joskaan en minä varsinaisesti tätä korttia Linux-käyttäjillekään suosittele. Tämä siksi että verrattuna edelliseen budget-korttiin tässä premium-kortissa ei ole tällä hetkellä mitään konkreettista parannusta, päin vastoin ylen tekstityksissä on tämän kortin kanssa ongelmia. Toki ohjelmapäivityksien myötä tilanne saattaa parantua ja kortin kautta voi saada esiin myös analogiset kanavat. Myös korttiin saatavien laajennusten, mm. conax-korttien toimivuus on täysi kysymysmerkki.

Asennettuani digitv-kortin koneeseen oli luonnollisestikin vuoro asentaa ohjelmien katseluun tarvittavat ohjelmat. Aloitin Windows XP:stä koska sille löytyi valmiit asennusohjelmat toisin kuin Linuxille. Technotrendin mukana tulleesta varsin niukasta ohjehaitarista ei löytynyt sanallakaan mainintaa itse ohjelmien asentamisesta, mutta Elektronin mukaan lisäämä ohjekirja pelasti tilanteen. Lisäksi paketissa oli ajuricd jossa oli ainakin ohjekirja katseluohjelman käyttöön. Ylimääräinen ohje kuitenkin neuvoi hakemaan uusimmat ajurit netistä. Muutenkin cd:n sisältö vaikutti vähän vanhentuneelta tarjoamalla Internet Explorer 5.5:n ja Acrobat Reader 4:n asennuspaketteja.

Technotrendin sivulla oli tarjolla montakin versiota ajurista joista en oikein päässyt selkeyteen mikä olisi ollut se oikein minulle. cd:ssä puhuttiin versiosta 2.19h kun taas uusin versionumero nettisivuilla oli 2.19c. Tosin nettisivuilla tämän uusimman ajurin yhteydessä oli teksti "(without network driver!)". Oletin että tuo koski vain Windows Vistaa, joten ladataan versio 2.19c.

Asennus meni Windowsmaiseen tyyliin lukuunottamatta muutamaa varoitusta epäluotettavasta ajurista ja työpöydälle ilmestyi tv-katseluohjelman ikoni. Tässä kohtaa oppaassa luki että kaapeliverkkoa varten tarvitaan kaapeliverkkokohtaiset asetustiedostot jotka piti pyytää sähköpostitse. Ilman näitä asetustiedostojakin ohjelma löysi osan kanavista ja asetustiedostot olivat heti maanantaina saapuneet sähköpostiini. Analogisia kanavia ei kuitenkaan löytynyt ainuttakaan asetustiedostojenkaan avulla.

Ulkoasultaan tv-katseluohjelma oli vähän turhan kauas viety windowsmaisesta ohjelmasta. Ikonit olivat merkitykseltään joksenkin epäselviä, mutta tooltippien avulla löysi halutut toiminnot. Aluksi kun kuvassa oli paljon liikettä kuvaan ilmestyi raitoja. Tähän auttoi deinterlacerin käyttöönotto. Myöskään ääniä ei kuulunut, syy tähän löytyikin pienen etsimisen jälkeen audiokaapelista. Tv-kortista pitää nimittäin vetää audiokaapeli äänikortin line-in liitäntään. Mukaan saamani normaali audiokaapeli ei kuitenkaan ollutkaan täysin sopiva digitv-kortin takana olevaan audioliitäntään ja siitä johtuen ääntä ei aluksi kuulunut. Liikuttaessa kaapelia hivenen äänen saa kuulumaan kohdasta riippuen joko oikeasta tai vasemmasta kaiuttimesta, ei kuitenkaan molemmista samanaikaisesti. Lisäksi ohjelmassa ärsyttää että ohjelma ikkunaa ei saa siirrettyä muiden ikkunoiden alapuolelle vaan se näkyy aina päällimmäisenä ruudulla.

Monessa ohjelmassa valitellaan että niistä puuttuu tuki YLEn tekstityksille. Tässä ohjelmassa tuki löytyy mutta sen toiminnassa on puutteita. Kun katsoo kanavaa jolla on vain välillä tekstitys, viimeinen tekstitys saattaa jäädä ruutuun kummittelemaan ja osa tekstityksistä jää kokonaan näyttämättä tai näkyy sotkuisena. Lisäksi en huomannut pienen etsinnän jälkeen miten ohjelmasta saa valittua halutun tekstityksen kielen.

Muilta osin ohjelma vaikuttaa ihan kohtalaiselta. Ohjelmaopas on selkeä ja perustoiminnot kuten nauhoittaminen ja ajansiirto löytyy. Tosin nauhoituksessa tiedostot jäävät "piiloon" ohjelman hakemiston alle eikä YLEn tekstityksiä tule lainkaan mukaan nauhoituksiin.

Seuraavaksi tarkoitus oli laittaa kortti toimintakuntoon Linuxissa. Ongelmat Windowsissa kuitenkin pistivät minut jo harkitsemaan vakavasti postimyynnin 14 päivän palautusoikeuden hyödyntämistä. Todennäköisesti olisinkin jo kortin palauttanut ilman kortin myyjiltä saamaani apua.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, digitv-kortti tietokoneeseen on ollut ostoslistalla siitä saakka kun edellinen antenniverkkoon soveltuva malli lakkasi toimimasta siirtyessäni kaapelitalouteen. Käyttötarkoitus olisi lähinnä tietokoneen käyttäminen toisena televisiona niissä harvoissa tapauksissa kun tulee kaksikin katsottavaa ohjelmaa samanaikaisesti ja toisaalta vanhojen vhs-videoiden muuntaminen digiaikaan.

Löysinkin varsin sopivalta vaikuttavan kortin: Technotrend Premium 2300 DVB-C + A. Kyseessä on mpeg2-purulla varustettu kortti jolla pystyy vastaanottamaan myös analogisia lähetyksiä. Toisaalta korttiin saisi liitettyä myös maksukorttimoduulin, mikä on myös plussaa, vaikken sitä näillä näkymin olekaan ostamassa. Tästä huolimatta hinta on jopa joitakin budget-kortteja pienempi.

Aluksi tietenkin selvitellään kortin yhteensopivuutta. Windows-puolelle ei näytä olevan olemassa BDA-ajuria, mikä on ilmeisestikin aika huono juttu jos kortin mukana tuleva tv-katseluohjelma ei olekaan kovin hyvä. Edellisen Terratecin mukana tullut ei ainakaan ollut, koska se ei löytänyt lainkaan kanavia. Tosin itsellä toimivuus Linuxissa on tärkeämpää ja linuxtv.org:n mukaan kortti toimisi analogista puolta lukuunottamatta Linuxissa. Digitaalinen puoli on kuitenkin se tärkein ja yleensä tällaiset puutteet ovat korjautuneet kohtuullisen nopeasti. Toisaalta nettikeskustelujen perusteella aivan kaikki eivät ole olleet tyytyväisiä digipuolenkaan toimivuuteen. Myöskään ie-only webbisivut eivät vakuuttaneet kiinnostuksesta tukea korttia muissa kuin windows-koneissa.

Päätin kuitenkin ottaa pienen riskin ja etsiskelin kortille sopivia ostopaikkoja. Muutama löytyikin hakukoneen avulla varsin helposti ja koska hintaeroja ei tuntunut juurikaan olevan, päädyin paikalliseen vaihtoehtoon. Kortti saapui muutaman päivän sisällä tilauksesta kauppaan ja kortin mukaan annettiin suomenkielinen asennusopas. Se tulikin ihan tarpeeseen sillä kortin oma englannin- ja saksankielinen ohjehaitari oli aika huono. Ohje piti mennä epäloogisesti oikealta vasemmalle ja ohjeessa mainittua audiokaapelia joka pitäisi liittää äänikorttiin ei löytynyt. Ja eikö kortista muka saisi ääntä ulos ellei vetäisi kaapelia kortin takaa äänikortin line-in -liitäntään?

Tämän lisäksi yllätyin kortin koosta, pituutta oli 19cm. Koneesta löytyy 2kpl PCI-korttipaikkoja, joista toisessa tuli Nexuksen kookkaasta kotelosta huolimatta tuuletin eteen ja toisessakin emolevyn sata-liitäntä oli tiellä. Varovaisella pakottamisella kortin sai juuri ja juuri paikoilleen, tosin se painaa kovalevyn liitintä jonkin verran vinoon. Ei välttämättä kovin hyvä juttu.

Vielä pikainen testaus toimiiko kortti. Windowsissa asennus oli kohtalaisen helppoa seuraamalla mukana tulleita suomenkielisiä ohjeita, joskaan ääntä en vielä saanut kuuluviin. Myös kuva oli varsin huonolaatuinen. Myös Linux näytti tunnistavan kortin suoraan vaikka käytänkin jo varsin vanhaa jakelua. Tosin kuvan saaminen näkyviin vaatii vielä kanavahaut yms. Näihin palaan myöhemmin kunhan kerkeän.

P.S. luittehan myös spekulaatiot siitä että YLE pehmentäisi digilinjaansa. Mikäli näin todella käy, talonyhtiössä asuvat saattavat säästyä digiboksin hankinnalta, jos lisäkanavat ja muut digitv:n tuomat edut eivät kiinnosta.

Rautaongelmia on näemmä ollut yhdellä jos toisella, itsekin jouduin pähkäilemään kovalevyrikon vaurioita aivan äskettäin. Varmuuskopiot olivat kyllä hoidettu asiankuuluvalla tavalla, mutta ongelma oli siinä että tiedostot rikkinäisellä kovalevyllä olivat alkaneet hajota jo vähän ennen vian havaitsemista. Näin ollen aivan uusimpia varmuuskopioita ei pystynyt käyttämään sellaisenaan.

Muutama hyödyllinen työkalu tuli myös tutuksi: rpm ja graafinen versio diff:stä, kompare. Komennolla rpm -Va sai kätevästi selvitettyä rikkoutuneet ohjelmatiedostot ja komparen avulla sain listattua nopeasti eroavaisuudet itse muokkaamissani tiedostoissa vanhojen varmuuskopioiden välillä.

Olin jo ottamassa varmuuskopioita uutukaisesta n-sarjalaisesta, jotta voisin palauttaa laitteen kauppaan: puhelimen akku kesti vain noin päivän vaikka esite oli luvannut 9 päivän valmiusaikaa ja puhelinta ei saanut toimimaan Linuxissa vaikka oli asettanut puhelimen massamuistitilaan.

Katsoin kuitenkin vielä olisiko uusia päivityksiä puhelimen ohjelmistoon, ja olihan niitä. Päivitys sisään puhelimeen ja kas: nyt puhelin toimii kohtuullisella käytöllä jo noin 4 päivää ja Linux tunnistaa puhelimen kuten muutkin usb-laitteet. Ilmeisesti minulle oltiin myyty vain keskeneräinen puhelin.

Vielä kun saisi kalenterin synkronoinnin puhelimen ja KOrganizerin välillä toimimaan. Kenelläkään kokemuksia tästä? Myös PC-suite olisi kiva myös Linuxille, lähinnä tuon puhelimen ohjelmiston päivittämisen takia.

Viikon varrella on ollut taas muutamia mielenkiintoisia artikkeleita, tällä kertaa yksityisyydestä netissä. Toisin kuin yleensä, tällä kertaa ei ollut kyse yksityisten ihmisten toimien vakoilusta netissä vaan enemmänkin teineistä jotka laittavat kaiken yksityisen tuntemattomienkin pällisteltäväksi.

Toisaalta kyse ei ole pelkästään omien yksityisasioiden laittamisessa nettiin koska sinne saattaa päätyä myös kavereiden yksityisyys, halusi tämä sitä tai ei. Käykö siis pian niin että George Orwellin novellissa 1984 kuvailema Isoveli onkin todellisuudessa oma ystävä joka päättää laittaa kamerakännykällään ikuistamansa mokailusi kaiken kansan nähtäväksi nettiin. Asialle eniten innostautuneet nettikiusaajat voivat jopa nähdä vähän enemmän aikaa maineesi tahraamiseen. Ja kaikkihan sen tietävät että mikä on kerran netissä, pysyy netissä.

Pohdiskelin automaattisen varmuuskopioinnin virittämistä omalle koneelleni, ja ikään kuin sattumalta löysin seuraavan projektin: GmailFS. Googlehan tarjoaa gmail-sähköpostipalvelussaan jo miltei kolmen gigan verran tallennustilaa, joka sinänsä jo riittäisi omille dokumenteille ja jopa kohtalaiselle määrälle digikuvia. Nythän tunnuksia voi vieläpä luoda aina tarpeen vaatiessa uusia. Ohjelma toimii FUSE-moduulin avulla ja gmailin tarjoama tallennustila näkyy koneella tavallisena hakemistona.

Pienoiselta purkkaviritelmältä ohjelma kuitenkin vaikuttaa koska ulkopuoliset voivat saada tiedostojärjestelmän sekaisin arvaamalla tiedostojärjestelmäid:n ja lähettämällä tunnukselle samalla id:llä sotkettuja sähköpostiviestejä. Toisaalta luulisi googlekin jossain vaiheessa iskevän kapuloita rattaisiin tällaisten ohjelmien käytölle.

Ehkäpä loppupeleissä se vanhasta koneenraadosta jäljelle jäänyt parinkymmenen gigan levy onkin kuitenkin helpompi ratkaisu varmuuskopioiden automatisointiin.

Hyvin valittu nettiosoite takaa menestyvän bisneksen, senhän kaikki tietävät. Eräässä blogissa oli tosin lista nettiosoitteista jotka eivät välttämättä ole niin toimivia. Mitähän mahtavat sisältää mm. seuraavat nettiosoitteet:

• http://www.expertsexchange.com/
• http://www.speedofart.com/
• http://www.cummingfirst.com/
• http://www.powergenitalia.com/
• http://www.therapistfinder.com/
• http://www.penisland.net/
• http://www.whorepresents.com/
• http://www.ipanywhere.com/
• http://www.molestationnursery.com/
• http://www.viagrafix.com/

Digibokseista on ollut todella paljon juttuja, viimeksi tuoreimmassa Nytissä. Kahden aukeaman mittaisessa jutussa oli mm. jokapaikan it-asiantuntija Petteri Järvisen ihan asiallisia kritiikkejä digiaikaan siirtymisestä. Mm. paljon puhuttu digitv:n vuorovaikutteisuus on nyttemmin jäänyt kokonaan unholaan, uutta digitv:ssä on lähinnä uudet kanavat ja tiedot eri kanavilta tulevista ohjelmista (epg). Lisäksi höysteenä oli haastateltu digiaikaa vastustavaa eläkeläistä, joka tosin mainitsi että vastustaisi myös sähköä jos talonyhtiössä siirryttäisiin vasta nyt käyttämään sitä. Oikea ihannenaapuri siis ainakin yhtiökokouksia ajatellen.

Digiboksia kehuvissa juttusarjoissa tuntuu lähes poikkeuksetta olevan niin että haastatellut digiboksin kehujat ovat ensin ostaneet huonon digiboksin ja kehuvat vasta sitä seuraavaa laitetta. Itselleni on myös kertynyt kokemusta jo kolmestakin erilaisesta digiboksista, tosin omalla kohdalla suunta on mennyt huonompaan päin.

Ensimmäisenä digiboksina sain lainaan Philipsin (tarkkaa mallia en muista) perusmallin antenniverkkoon. Laite tuntui toimivan ihan hyvin, joskaan tekstitelevisiota ei jostain syystä saanut lainkaan näkyviin. Myös kanavien vaihtaminen oli yllättävän hidasta. Ehdottomasti suurin ongelma tuli kuitenkin signaalista. Tuulisella säällä antennin heiluessa analogisella puolella lähetys meni usein lumisateiseksi, mutta sitä pystyi kuitenkin seuraamaan. Digipuolella sen sijaan kuva ja ääni alkoivat pätkimään eikä lähetystä todellakaan pystynyt lainkaan seuraamaan. Vielä onneksi pystyi vaihtamaan analogiseen lähetykseen, tulevaisuudessa tämä ei enää onnistukaan.

Samoihin aikoihin lainaboksin kanssa päädyin ostamaan itselleni tietokoneeseen liitettävän digikortin, mallia Terratec Cinergy 1200 DVB-T. Windowsissa asennettuani ajurit ja katseluohjelman kortti ei löytänyt laisinkaan kanavia. Vasta beta-asteella olevien ajureiden lataamisen ja Media Portaliin vaihtamisen jälkeen kuva tuli näkyviin. Tosin Media Portal oli armottoman hidas ja kaatuili satunnaisesti. Linuxiin asentaminen olikin sitten oma lukunsa, monta iltaa meni ainakin ohjeiden etsimiseen. Lopulta sain kuvan näkyviin, joskin tv:n katseluun screenshottien perusteella valitsemani MythTV oli suuri pettymys. En tiedä mitä kaikkea olisi pitänyt säätää jotta lopputulos olisi vastannut screenshotteja. KDE:n Kaffeinella sen sijaan kuva tuntui näkyvän kohtalaisesti ja tulipa sen avulla muutama ohjelma nauhoiteltuakin. Kunnes tuli vaihto antenniverkosta kaapeliverkkoon.

Viimeisimpänä boksina tuli hankittua Verkkokaupan myymän Kansalaisboksin kaapeliversio. Valitsin tietoisesti halpismallin, mutta boksin ominaisuudet olivat kyllä suuri pettymys. Boksivalinta tuli tehtyä osittain kohtuullisen selkeältä vaikuttavan kaukosäätimen takia (osa bokseista tuntuu olevan pilattu miljardin nappulan kaukosäätimillä), mutta itse boksin käyttöliittymä oli yllättävän huono verrattuna muista bokseista saamiini kokemuksiin. Suurin miinus tulee ohjelmaoppaasta, josta näkyy vain yhden kanavan ohjelmat kerrallaan. Esimerkiksi edellisessä Philipsissä ohjelmaopas oli todella selkeä kaavio josta pystyi nopeasti katsastamaan kaikkien kanavien tarjonnan. Lisäksi ohjelmaoppaan listaukset näyttävät joskus ohjelmia sikinsokin ja jopa edellisen päivän ohjelmatietoja, puhumattakaan sitten boksin taipumuksesta kaatuilla ja hukata tallennetut kanavat. Niin ja ne kanavat eivät tietenkään tule haussa järjestyksessä vaan ne pitää käsin järjestellä...

Kalliimpia tallentavia bokseja en ole edes harkinnut. Osin sen takia etten halua sijoittaa useaa sataa euroa bokseihin joiden toimivuus tuntuu oleva vähän arpapeliä, osin sen takia että en loppupeleissä niin hirveästi käyttäisi kuitenkaan sitä nauhuria. Tietokoneeseen liitettävä digikortti sen sijaan on taas harkinnassa, saisi sen toisen television sitä kautta. Esim. Technotrendin hybridimalli vaikutti kiinnostavalta eikä hintakaan ollut mitenkään yläkanttiin. Tuolla saisi mahdollisesti myös vanhat kotivideot digiaikaan, mutta miten lie sitten toimivuuden kanssa.

Ja jos tietokoneesta haluaisi todella tehdä television, pitäisi jostain löytää se äänetön tietokone, nykyiset hiljaisetkin ovat vähän turhan kaukana äänettömästä.

Kaapelioperaattorit järjestävät viikonloppuna Cable Open -tempauksen.Tällöin maksulliset tv-kanavat tulevat kaikkien digiboksien hankkineiden nähtäviksi perjantai-illasta maanantai-aamuun asti. Tuleepa tämäkin siis sopivaan aikaan, juuri kun säät olisivat olleet mitä parhaimmat ulkoilua varten.