Suomalaista IT osaamista parhaimmillaan

Tiesitkö miten autoja tehdään? No ne on kivoja mutta niitä pitää korjata, jokainen osa on varmasti mietitty minkä aikaa se kestää. Huoltamalla ja korjaamalla sitten lypsetään sitä rahaa. Tietty raja pitää toki tuossakin olla ettei asiakkaita menetetä kilpailijoille.

Paras tapa onkin luoda hyvä brändi ja mielikuva, sitten voi myydä paskaa ja korjata sitä. Sama pätee IT-alaan, tehdään kaikki vähän sinneppäin. Korjataan ja väännetään pikkuhiljaa kuntoon. Mikäpäs kiire kun veronmaksajien kukkaron nyörejä raotetaan aina tarvittaessa kun ei projekti etene. Valtavan projektin saatuaan voi olla varma ettei sitä kesken tulla jättämään joten "lypsäminen" on hyvin helppoa.

Tämä on bisnestä märkäkorvat, eikä mitään IT-osaamista.

Kyseisen firman toteuttamista tietoyhteyskuntahankkeista oli mielenkiintoinen juttu eräässä viime kevään Talouselämässä (en jaksa kaivaa tarkempaa viitettä).

Jutussa haastateltiin valtiontalouden tarkastusviraston edustajaa ja pointtina juttussa oli se että ainoastaan murto-osa noissa hankkeissa toteutetuista tietojärjestelmistä oli kyetty ottamaan käyttöön.

Yhtenä syynä epäonnistumisiin mainittiin se että kyseinen firma ei yksinkertaisesti osannut toteuttaa järjestelmiä. No, tuo epäpätevyys on varmaan tullutkin jo kaikille selväksi, mutta törkeimmältä kuulosti sitten tapaukset, jossa kyseinen firma oli tietoisesti estänyt järjestelmien käyttöönoton piiloitumalla sopimuksissa olleiden aukkojen taakse ja kieltäytymällä avaamasta rajapintojaan järjestelmän muita osia toteuttaneille kilpailijoilleen. Näin veronmaksajana hieman harmittaa moinen.

Näiden ja tuossa angerin postauksessa mainittujen juttujen valossa en usko että tuolla firmalla enää mikään erityisen hyvä brändi on missään piireissä. Jokainen voi sitten itse miettiä miten kyseinen firma silti on säilyttänyt asemansa julkishallinnon projektien vakiototeuttajana.

Syy minkä takia myös tämän jutun firma on hyvin vahvoilla julkisen sektorin hankkeissa on se, että julkisen sektorin hankkeissa ei ole samat kriteerit kuin normaalissa bisneksessä.

Jokaisessa tarjouspyynnössä on kerrottu mitä halutaan, mitä mitataan ja miten eri asioita pisteytetään. Kun osaa vastata kysymyksiin oikein saa hyvät pisteet ja parhaat pisteet saanut tarjoaja voittaa kilpailun. Tärkeitä pistekohteita tuntuu olevan hinta ja kokemus vastaavista hankkeista (tässä ei kysytä onnistuiko hanke).

Jos tarjouspyynnön tehnyt taho valitseen jonkun muun kuin parhaiten pärjänneen toimittajan on täysin varmaa että parhaat pisteet saanut taho valittaa asiasta. Samalla tavalla käy jos joku kokee hankinnassa tehdyn muotovirheen.

Tuo Sampo-pankin massivinen järjestelmäuudistus uutinen on vuodelta 2001 ja sen jälkeen mainittu "lopputulos" tämän vuoden keväältä siirryttäessä Sammon järjestelmistä Den Danske Bankin käyttämän järjestelmäpalvelutuottajan palveluihin. Ihan eri IT yritysten aikaansaannosta. Osataan sitä maailmallakin IT-tumpuloida ;-). Poikkeuksellisesti
uutisoitiin jopa.

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/04/10/danske-bank-vaatii-ibmlta-miljoonakorvauksia/200810097/12