http://sektori.com/blog/anger Tänne tulee enemmän tai vähemmän nörttejä kiinnostavia kirjoituksia. Ehkä. anger 2008-10-11T03:20:32Z http://sektori.com/blog/anger/post/43/213 Jo jonkin aikaa IT projektien parissa työskennelleenä ja myös muiden edesottamuksia seuranneena olen jo saanut jonkinlaisen kuvan tyypillisistä virheistä, mitä projekteissa helposti tapahtuu.<br/>Tässä listattuna jokunen omista havainnoistani: <ul> <li><strong>Ei tiedetä mitä oikeasti halutaan.</strong> Tämä on varmasti yksi yleisimpiä ongelmakohtia. Hyvin monesti pieneksi sivutuotteeksi kaavailtu ominaisuus nouseekin suurimmaksi prioriteetiksi.</li> <li><strong>Ohjelmakokonaisuus paisuu.</strong> Matkan varrella keksitään vaikka mitä ympättävää ohjelmaan. Tuloksena on vaikeakäyttöinen mammutti. Koodin valtavaa määrää käytetään jatkossa syyksi sille, ettei järjestelmään kannata lähteä tekemään pieniä mutta ihan hydyllisiä päivityksiä.</li> <li><strong>Aikataulu pettää.</strong> Tämä tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Syyt edellisten kohtien lisäksi myös itse koodaajien kyvyssä arvioida työmääräänsä.</li> <li><strong>Yhteensopimattomuus.</strong> Tämä on yllättävän iso ja yleinen ongelma. Ohjelmaa kehitettäessä perehdytään omaan kapeaan ongelmakenttään eikä ajatella lainkaan kokonaiskuvaa. On jo edistyksellistä jos ohjelmaan saa jonkun palikan jonka avulla tietoa voidaan vaivalloisesti vaihtaa jonkin toisen ohjelman tietyn version kanssa. Käyttäjä sen sijaan joutuu etsimään, kopioimaan ja ylläpitämään tietoa useiden järjestelmien välillä.</li> <li><strong>Insinöörimäisyys.</strong> On oikeastaan ihan sama kuinka hienoja ominaisuuksia ohjelmassa on, jos niitä on hankala käyttää. Hyvä testiväline on seurata olan takaa miten hyvin ensikertalainen suoriutuu opastamatta järjestelmän käytöstä.</li> <li><strong>Paikkariippuvuus.</strong> Hyvin moni työ suoritetaan edelleenkin näyttöpäätteen sijasta tuotantolaitoksissa. Tätäkin työtä avustamaan tarkoitetut ohjelmat kuitenkin kahlitsevat työntekijän toimistopöydän ääreen pois varsinaisen työn luota. Mobiilityön mahdollistavia laitteita on jo, ohjelmat kuitenkin halutaan edelleen pöytäkoneille.</li> </ul> Minkälaisiin ongelmiin te olette töissänne törmänneet ja kuinka olette ratkoneet niitä? Tietotekniikka 2008-09-26T13:35:13Z anger http://sektori.com/blog/anger/post/43/211 Miksi minulle on tullut kuva että erääseen Suomalaiseen firmaan liittyvät järjestelmät ovat vähän turhankin usein julkisuudessa? Kaikki tietysti muistavat Sampo-pankin <a href="http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408;413;5841;19063;6931">massiivisen järjestelmäuudistuksen</a> ja sen <a href="http://www.digitoday.fi/data/2008/04/23/Sampo+Pankki+hyvitt%E4%E4+nelj%E4n+kuukauden+palvelumaksut/200811340/66">lopputuloksen</a>. Jonkun verran juttua on ollut myös <a href="http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408;413;5841&amp;hid=1012302">eduskunnan äänestysjärjestelmän uusimisesta</a> ja järjestelmässä <a href="http://www.kasvi.org/index.php?3725">ilmenneistä ongelmista</a>. Tuoreimpana <a href="http://www.digitoday.fi/data/2007/05/29/TietoEnator+kohentamaan+Varsinais-Suomen+sairaanhoitoa/200713141/66">Varsinais-Suomen sairaanhoidon</a> uutta järjestelmää <a href="http://www.digitoday.fi/data/2008/06/13/It-vika+ly%F6+sairaanhoitoa+nilkoille+Varsinais-Suomessa/200816106/66">kohdanneet ongelmat</a>. <br /><br /> Nähtäväksi jää millaisia uutisointeja näemme tulevaisuudessa esimerkiksi <a href="http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408;413;5841&amp;hid=1226131">HUS</a>:n tai <a href="http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,413,5841&amp;hid=1221766">OP</a>:n uusista järjestelmistä.<br/> Tietotekniikka 2008-06-13T23:57:19Z anger http://sektori.com/blog/anger/post/43/198 <p> Ilmastonmuutos puhuttaa joka puolella, varsinkin tälläisenä talvena kun varsinaista talvea ei näytä juuri tulevan. Tietenkin sitä miettii itse kuinka paljon tuleekaan tuhottua maapalloa kaikkine laitteineen. Aika harvan tuotteen tiedoissa mainitaan mitään laitteen kulutuksesta. Kuitenkin joskus näkemissäni vertailuissa on ollut hyvinkin suuria eroavaisuuksia siinä miten paljon sähköä muuten samankaltaiset tuotteet kuluttavat sekä valmiustilassa että käytössä. Päätinkin selvittää tilanteen omien laitteiden kohdalta, joten <a href="http://helsinginenergia.fi/sahko/mittaritilaus.asp">lainasin sähköyhtiöltä kulutusmittarin</a>. Tässä jonkin verran tilastoja. </p> <table> <tr><th></th><th>Valmiustila</th><th>Päällä</th></tr> <tr><td>Pöytäkone (AMD 3500+)</td><td>2W</td><td>75-115W</td></tr> <tr><td>Monitori 19" kuvaputki</td><td>2W</td><td>70-110W</td></tr> <tr><td>Reititin</td><td>4W</td><td>4-5W</td></tr> <tr><td>Läppäri (Celeron)</td><td>1W</td><td>20-60W (valmiustilassa 9W)</td></tr> <tr><td>TV 32" kuvaputki</td><td>5W</td><td>120-130W</td></tr> <tr><td>Digiboksi (Kansalaisboksi)</td><td>11W</td><td>11-12W</td></tr> <tr><td>Stereot</td><td>10W</td><td>16-22W</td></tr> </table> <p> Listalta pistää silmään erityisesti radio ja digiboksi jotka käyttävät lepotilassa hyvin paljon energiaa. Pöytäkonekin kuluttaa aika runsaasti energiaa, vaikka esim. prosessorissa on käytetty <a href="http://products.amd.com/en-us/DesktopCPUFilter.aspx">AMD:n matalaenergiaprosessoria</a>. </p> <p> Mitä sitten itse kukin voi tehdä säästämiseksi? Tärkeintä olisi varmastikin välttää ylimääräisten teknolelujen hankintaa, hyvin moni kun tyypillisesti kestääkin käytössä vain varsin rajallisen ajan. Ja tietenkin sen pakollisen minkä hankkii valitsee ympäristöystävällisesti. Jos esimerkiksi kulutusta ei näe tuotteen tiedoista, sitä kannattaa rohkeasti kysyä. </p> <p> Ja hyvin oleellista tietenkin on, että laitteet sammutetaan kun niitä ei käytetä. Tarkoittaen mielellään täydellistä sammuttamista, jolloin edes valmiustilan sähköä ei kulu. Kyllä jokaiselta löytyy oikeasti sen verran aikaa että pystyy odottamaan latautumiseenkin kuluvan muutaman hetken. </p><br/> Tietotekniikka 2008-01-22T19:39:30Z anger http://sektori.com/blog/anger/post/43/195 <p> Käsi ylös ne webbikehittäjät jotka ovat ratkaisseet miten siirtää tiedostoja käyttäjäystävällisesti webpohjaisissa ohjelmissa? Tai vaihtoehtoisesti onko kukaan käyttänyt järjestelmään jossa web-ohjelman tiedostojen käsittelyn saa toimimaan näppärästi yhteistyössä oman koneen tiedostonhallinnan kanssa? </p> <p> Jo yhdenkin tiedoston lähettäminen www-kaavakkeen kautta on hidasta ja tiedostoja on helpompi muokata omalla koneella. Tällöin ne myös jäävät helposti omalle koneelle eivätkä päädy yhteisiin varastoihin muidenkin käyttöön. </p> <p> Tein monenlaisia kokeiluita asian suhteen, yksi mielenkiintoinen mahdollisuus tuli FTP:n hyödyntämisestä HTTP:n lisänä. Toki toteutus on vähintäänkin kyseenalainen ja sisältää omat ongelmansa, mutta ideana vaikutti lupaavalta. </p> <p> <iframe style="100%; height: 150px;" src="ftp://anonymous:foobar@ftp.funet.fi/"></iframe> </p> <p> Yllä oleva esimerkki tosin toimii haluamallani tavalla vain Internet Explorer 6:ssa ja Konquerorissa. IE7:ssä ja muissa testaamissani selaimissa kun on FTP-tuki mutta varsin puutteellinen sellainen. Oma toive olisikin että selainvalmistajat joko lisäisivät kunnollisen tuen FTP:lle selaimiinsa tai vaihtoehtoisesti tiputtaisivat FTP:n kokonaisuudessaan pois hankaloittamasta paremmin toimivien ohjelmien käyttöä. Tuki FTP-yhteyksille kuitenkin löytyy jo varmasti käytännössä kaikista käyttiksistä. SFTP-tukea sen sijaan en uskalla edes unelmoida.<br /> </p><br/> Tietotekniikka 2008-01-08T20:11:17Z anger http://sektori.com/blog/anger/post/43/182 Spämmistä riittää keskustelua ja ongelmaan esitetään vaikka minkälaisia ratkaisuehdotuksia: kovemmat rangaistukset spämmääjille tai jopa sähköpostien muuttamista osittain maksulliseksi. Lisäksi neuvotaan kirjoittamaan sähköpostiosoitteet sellaisessa muodossa että roskapostittajat eivät saa luettua osoitteita ohjelmallisesti. Valitettavasti vain nämä toimenpiteet eivät vain ole kovin tehokkaita koska spämmääjiä on ilmeisen hankala saada kiinni ja esimerkiksi gmail-osoitteisiin roskapostia alkaa tulla vaikka osoitetta ei olisi edes maininnut kenellekään. Sähköpostin maksullisuutta en lähde edes kommentoimaan. <br /> <br />Spämmiongelmalle olisi kuitenkin tehtävissä paljonkin pelkästään nykyisiä toimintatapoja muuttamalla. <br /> <br />Ensimmäinen keskeinen ongelma on se, että lähettäjän osoitteen voi valita mielivaltaisesti. Tästä aiheutuu ongelmia sekä sähköpostin luotettavuuteen että spämmääjän tunnistamiseen, kun lähettäjän oikeaa identiteettiä on miltei mahdoton tunnistaa normaalissa sähköpostiviestinnässä. <br /> <br />Toinen suuri ongelma aiheutuu sähköpostipalvelimien käytön sulkemisesta yhteydentarjoajan ulkopuolisista verkoista. Tämä periaate on varsin aikansa elänyt kun yhtä ja samaa sähköpostilaatikkoa pitäisi voida käyttää monelta eri päätteeltä, esimerkiksi läppärilta jota saatetaan käyttää hyvinkin monen eri yhteydentarjoajan verkossa. Tällöin lähtevän postin palvelin pitäisi aina konfiguroida uudelleen käytössä olevan yhteydentarjoajan asetusten mukaiseksi. Lisäksi tästä menettelystä ei ole hyötyä jos käyttäjän koneelle on päässyt spämmiä lähettävä haittaohjelma. <br /> <br />Tässäpä siis viikon vinkit: unohtakaa tyhmät smtp-palvelimen eristämiset ulkoverkosta, käyttäkää sen sijaan autentikoivaa smtp-palvelinta. Autentikoinnin tulisi olla myös sen verran älykäs että samassa yhteydessä tarkistetaan kuuluuko lähettäjän kentässä näkyvä osoite käyttäjätunnukselle. Näin menettelemällä sähköpostin oikean lähettäjän tunnistaminen helpottuu. Vastaavasti kun palvelimelle saapuu sähköpostia, käsitelkää eri tavoin ne sähköpostit jotka vastaanotetaan eri domainista kuin lähettäjän kentässä lukee. Kun esimerkiksi gmailin smtp toimii jo yllä kuvailemalla tavalla, voidaan jo aika hyvin olettaa että suoraan gmailin palvelimelta saapuva viesti ei ole spämmiä. Tai vaikka olisikin, lähettäjän kenttä on todennäköisemmin oikein jolloin viestin lähteeseen voidaan puuttua.<br/> Tietotekniikka 2007-11-15T20:26:10Z anger http://sektori.com/blog/anger/post/43/175 <p>Puhuminen alkaa olla matkapuhelimessa sen verran pieni osa että Nokiallakin hienoimpien kännyköiden kohdalla ei puhuta enää matkapuhelimista vaan multimediatietokoneista. Näin kieltämättä onkin, sillä hyvin tärkeää roolia kännykässä ajaa kalenteri ja nettiominaisuudet. Kamerakin on heikosta kuvanlaadustaan huolimatta varsin hyödyllinen kapistus sillä varsinaisesta digipokkarista poiketen kännykamera on silloinkin mukana matkassa kun tulee yllättävää kuvattavaa. </p><p>Netin lisäksi suurimman laajennuksen puhelimen käytölle tuovat kuitenkin puhelimeen ladattavat lisäohjelmat. Esimerkiksi <a href="http://google.com/gmm/index.html">google mapsin mobiiliversio</a> on kätevä jos joutuu matkan päällä etsimään osoitetta ja <a href="http://www.kielikone.fi/fi/Tuotteet/Sanakirjat/MOT+Mobile/">motin sanakirja</a> voi olla hyödyksi ulkomailla missä datayhteydet koituvat kalliiksi. Ja tietysti kaikille nörteille <a href="http://s2putty.sourceforge.net/">putty</a> ssh-yhteyksiä varten.</p><p>Löysin myös muutaman mielenkiintoisen oivalluksen, joiden toteutus kuitenkin vaatisi ehkä vähän hiomista. Ensimmäinen oli <a href="http://shop.psiloc.com/en/Application,65547,Psiloc+miniGPS">miniGPS</a>, jolla ei nimestään huolimatta ole mitään tekemistä gps-paikannuksen kanssa. Se kuitenkin tunnistaa sijainnin käytettävän tukiaseman perusteella, jonka mukaan ohjelmisto voi automaattisesti valita käytettävän profiilin. Toinen mielenkiintoinen ohjelma oli <a href="http://shop.psiloc.com/en/Application,65544,Psiloc+irRemote">irRemote</a> jonka avulla kännykän saa toimimaan esimerkiksi tv-kaukosäätimenä. Nämä tosin maksullisia ohjelmia joiden ilmainen käyttö rajoittuu lyhyeen kokeilujaksoon.</p><p>Mitähän mielenkiintoisia laajennuksia muut ovat löytäneet? Löytyykö kännyköille myös laajaa opensource-valikoimaa?</p><br/> Vimpaimet 2007-10-13T22:07:19Z anger http://sektori.com/blog/anger/post/43/142 <p>Kirjoitussarjan kolmannessa osassa peredytään <a href="http://shop.technotrend.de/shop.php?mode=show_detail&amp;lang=de&amp;group=2&amp;id=27">Technotrend Premium 2300 DVB-C + A</a> -digitv-kortin toimintaan Linuxissa.</p><p>Kuten Linuxin kanssa yleensä, ennen lisälaitteen hankintaa kannattaa perehtyä laitteen toimintaan/toimimattomuuteen Linuxissa. Tyypillisesti kun lisälaitteiden asennusohjeet tulevat vain ja ainoastaan Windowsille ja Linux-käyttäjät ovat jätetty täysin oman onnensa nojaan. Tyypillisesti googlella löytää ohjeita ja laitteet joko toimivat suoraan tai sitten niiden kanssa joutuu tappelemaan enemmänkin.</p><p>Digitv-korttien tapauksessa hyvä sivusto on <a href="http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/Supported_Hardware">linuxtv.org:n lista tuetuista laitteista</a>. Kyseinen Technotrendin kortti löytyi listalta, tosin vain osittain tuettuna. Puutteiksi mainitaan että kortin analogisen signaalin vastaanotto ei toimi Linuxissa. Varaudutaan siis pahimpaan.</p><p>Kun buuttasin koneen Linuxiin (Kubuntu 6.10 jossa KDE 3.5.5) ja käynnistin KDE:n mediasoittimen, kaffeinen, yllätys oli positiivinen: tv-kuva näkyi ilman sen kummempia toimenpiteitä. Myös welhon kaapeliverkon asetukset löytyvät valmiiksi kaffeinestä, joten kaikki kanavatkin löytyivät ongelmitta. Toki olin kuitenkin ehtinyt hakea dvb- hakusanalla asennuspaketteja adeptilla, joita ilman kortti tuskin olisi toiminut.</p><p>Windowsilla vaadittiin tv-kortista johto äänikorttiin, joka <a href="http://sektori.com/blog/anger/post/43/140">ei toiminut ongelmitta</a> kortissa olevan vian takia. Tätä johtoviritelmää ei kuitenkaan tarvittu laisinkaan Linuxissa vaan ääni kuului ilman tätä johtoakin. Lisäksi paljastui mahdollinen syy miksi äänipiuha ei ollut toiminut kunnolla: kortin lisäosan kiinnityksessä takarautaan käytetty pop-niitti oli irronnut korttiosasta, joka oli tästä syystä painunut sisään ja ilmeisestikin tästä syystä en ollut saanut audiokaapelia kunnolla paikoilleen.</p><p><img src="http://img364.imageshack.us/img364/4285/12042007023sj2.jpg" /></p><p>Kaffeinella tv-ohjelmien katselu vaikuttaa paljon mukavammalta kuin Windowsiin tulleelta Technotrendin omalla ohjelmalla. Suurimmat ongelmat tuntuivat olevan siinä, että jostain syystä kaffeinella ei näkynyt laisinkaan ylen tekstityksiä. Tämä mahdollisesti johtuu itse kortin toiminnasta, sillä aiemmalla Terratecin kortilla tekstitykset kyllä toimivat, lukuunottamatta ohjelmien tallennuksissa.</p><p>Kortin käyttö Linuxissa ei ole siis lähellekään yhtä kankeaa kuin Windowsissa, joskaan en minä varsinaisesti tätä korttia Linux-käyttäjillekään suosittele. Tämä siksi että verrattuna edelliseen budget-korttiin tässä premium-kortissa ei ole tällä hetkellä mitään konkreettista parannusta, päin vastoin ylen tekstityksissä on tämän kortin kanssa ongelmia. Toki ohjelmapäivityksien myötä tilanne saattaa parantua ja kortin kautta voi saada esiin myös analogiset kanavat. Myös korttiin saatavien laajennusten, mm. conax-korttien toimivuus on täysi kysymysmerkki.</p><br/> Linux 2007-04-14T20:25:57Z anger http://sektori.com/blog/anger/post/43/140 <p>Asennettuani digitv-kortin koneeseen oli luonnollisestikin vuoro asentaa ohjelmien katseluun tarvittavat ohjelmat. Aloitin Windows XP:stä koska sille löytyi valmiit asennusohjelmat toisin kuin Linuxille. Technotrendin mukana tulleesta varsin niukasta ohjehaitarista ei löytynyt sanallakaan mainintaa itse ohjelmien asentamisesta, mutta <a href="http://www.elektroni.fi">Elektronin</a> mukaan lisäämä ohjekirja pelasti tilanteen. Lisäksi paketissa oli ajuricd jossa oli ainakin ohjekirja katseluohjelman käyttöön. Ylimääräinen ohje kuitenkin neuvoi hakemaan uusimmat ajurit netistä. Muutenkin cd:n sisältö vaikutti vähän vanhentuneelta tarjoamalla Internet Explorer 5.5:n ja Acrobat Reader 4:n asennuspaketteja.</p> <p><a href="http://www.technotrend.de/english/download/download.html">Technotrendin sivulla</a> oli tarjolla montakin versiota ajurista joista en oikein päässyt selkeyteen mikä olisi ollut se oikein minulle. cd:ssä puhuttiin versiosta 2.19h kun taas uusin versionumero nettisivuilla oli 2.19c. Tosin nettisivuilla tämän uusimman ajurin yhteydessä oli teksti &quot;(without network driver!)&quot;. Oletin että tuo koski vain Windows Vistaa, joten ladataan versio 2.19c.</p> <a href="http://www.technotrend.de"></a><p>Asennus meni Windowsmaiseen tyyliin lukuunottamatta muutamaa varoitusta epäluotettavasta ajurista ja työpöydälle ilmestyi tv-katseluohjelman ikoni. Tässä kohtaa oppaassa luki että kaapeliverkkoa varten tarvitaan kaapeliverkkokohtaiset asetustiedostot jotka piti pyytää sähköpostitse. Ilman näitä asetustiedostojakin ohjelma löysi osan kanavista ja asetustiedostot olivat heti maanantaina saapuneet sähköpostiini. Analogisia kanavia ei kuitenkaan löytynyt ainuttakaan asetustiedostojenkaan avulla.</p> <p>Ulkoasultaan <a href="http://shop.technotrend.de/images/tv_big.jpg">tv-katseluohjelma oli vähän turhan kauas viety windowsmaisesta ohjelmasta</a>. Ikonit olivat merkitykseltään joksenkin epäselviä, mutta tooltippien avulla löysi halutut toiminnot. Aluksi kun kuvassa oli paljon liikettä kuvaan ilmestyi raitoja. Tähän auttoi deinterlacerin käyttöönotto. Myöskään ääniä ei kuulunut, syy tähän löytyikin pienen etsimisen jälkeen audiokaapelista. Tv-kortista pitää nimittäin vetää audiokaapeli äänikortin line-in liitäntään. Mukaan saamani normaali audiokaapeli ei kuitenkaan ollutkaan täysin sopiva digitv-kortin takana olevaan audioliitäntään ja siitä johtuen ääntä ei aluksi kuulunut. Liikuttaessa kaapelia hivenen äänen saa kuulumaan kohdasta riippuen joko oikeasta tai vasemmasta kaiuttimesta, ei kuitenkaan molemmista samanaikaisesti. Lisäksi ohjelmassa ärsyttää että ohjelma ikkunaa ei saa siirrettyä muiden ikkunoiden alapuolelle vaan se näkyy aina päällimmäisenä ruudulla.</p> <p>Monessa ohjelmassa valitellaan että niistä puuttuu tuki YLEn tekstityksille. Tässä ohjelmassa tuki löytyy mutta sen toiminnassa on puutteita. Kun katsoo kanavaa jolla on vain välillä tekstitys, viimeinen tekstitys saattaa jäädä ruutuun kummittelemaan ja osa tekstityksistä jää kokonaan näyttämättä tai näkyy sotkuisena. Lisäksi en huomannut pienen etsinnän jälkeen miten ohjelmasta saa valittua halutun tekstityksen kielen.</p> <p>Muilta osin ohjelma vaikuttaa ihan kohtalaiselta. <a href="http://shop.technotrend.de/images/EPG_extended_big.jpg">Ohjelmaopas</a> on selkeä ja perustoiminnot kuten nauhoittaminen ja ajansiirto löytyy. Tosin nauhoituksessa tiedostot jäävät &quot;piiloon&quot; ohjelman hakemiston alle eikä YLEn tekstityksiä tule lainkaan mukaan nauhoituksiin.</p> <p>Seuraavaksi tarkoitus oli laittaa kortti toimintakuntoon Linuxissa. Ongelmat Windowsissa kuitenkin pistivät minut jo harkitsemaan vakavasti postimyynnin 14 päivän palautusoikeuden hyödyntämistä. Todennäköisesti olisinkin jo kortin palauttanut ilman kortin myyjiltä saamaani apua.</p><br/> DigiTV 2007-04-05T19:25:23Z anger http://sektori.com/blog/anger/post/43/139 <p>Kuten jo <a href="http://sektori.com/blog/anger/post/43/76">aiemmin kirjoitin</a>, digitv-kortti tietokoneeseen on ollut ostoslistalla siitä saakka kun edellinen antenniverkkoon soveltuva malli lakkasi toimimasta siirtyessäni kaapelitalouteen. Käyttötarkoitus olisi lähinnä tietokoneen käyttäminen toisena televisiona niissä harvoissa tapauksissa kun tulee kaksikin katsottavaa ohjelmaa samanaikaisesti ja toisaalta vanhojen vhs-videoiden muuntaminen digiaikaan.</p> <p>Löysinkin varsin sopivalta vaikuttavan kortin: <a href="http://shop.technotrend.de/shop.php?mode=show_detail&amp;lang=de&amp;group=2&amp;sid=ef2f315d438c424e57cd29716a3feff8&amp;s=&amp;id=27">Technotrend Premium 2300 DVB-C + A</a>. Kyseessä on mpeg2-purulla varustettu kortti jolla pystyy vastaanottamaan myös analogisia lähetyksiä. Toisaalta korttiin saisi liitettyä myös maksukorttimoduulin, mikä on myös plussaa, vaikken sitä näillä näkymin olekaan ostamassa. Tästä huolimatta hinta on jopa joitakin budget-kortteja pienempi.</p> <p>Aluksi tietenkin selvitellään kortin yhteensopivuutta. Windows-puolelle ei näytä olevan olemassa <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Broadcast_Driver_Architecture">BDA-ajuria</a>, mikä on ilmeisestikin aika huono juttu jos kortin mukana tuleva tv-katseluohjelma ei olekaan kovin hyvä. Edellisen Terratecin mukana tullut ei ainakaan ollut, koska se ei löytänyt lainkaan kanavia. Tosin itsellä toimivuus Linuxissa on tärkeämpää ja <a href="http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/DVB-C_PCI_Cards">linuxtv.org</a>:n mukaan kortti toimisi analogista puolta lukuunottamatta Linuxissa. Digitaalinen puoli on kuitenkin se tärkein ja yleensä tällaiset puutteet ovat korjautuneet kohtuullisen nopeasti. Toisaalta nettikeskustelujen perusteella <a href="http://groups.google.com/group/sfnet.atk.linux/browse_thread/thread/7a4499bcc9a45ef0/1a9001ce47720be5">aivan kaikki eivät ole olleet tyytyväisiä digipuolenkaan toimivuuteen</a>. Myöskään <a href="http://technotrend.de/english/firm/aboutus1.html">ie-only webbisivut</a> eivät vakuuttaneet kiinnostuksesta tukea korttia muissa kuin windows-koneissa.</p> <p>Päätin kuitenkin ottaa pienen riskin ja etsiskelin kortille sopivia ostopaikkoja. Muutama löytyikin hakukoneen avulla varsin helposti ja koska hintaeroja ei tuntunut juurikaan olevan, päädyin <a href="http://www.elektroni.fi/?product=5206">paikalliseen vaihtoehtoon</a>. Kortti saapui muutaman päivän sisällä tilauksesta kauppaan ja kortin mukaan annettiin suomenkielinen asennusopas. Se tulikin ihan tarpeeseen sillä kortin oma englannin- ja saksankielinen ohjehaitari oli aika huono. Ohje piti mennä epäloogisesti oikealta vasemmalle ja ohjeessa mainittua audiokaapelia joka pitäisi liittää äänikorttiin ei löytynyt. Ja eikö kortista muka saisi ääntä ulos ellei vetäisi kaapelia kortin takaa äänikortin line-in -liitäntään?</p> <p>Tämän lisäksi yllätyin kortin koosta, pituutta oli 19cm. Koneesta löytyy 2kpl PCI-korttipaikkoja, joista toisessa tuli <a href="http://www.nexustek.nl/breeze_350_400_watt_computer_case.htm">Nexuksen</a> kookkaasta kotelosta huolimatta tuuletin eteen ja toisessakin emolevyn sata-liitäntä oli tiellä. Varovaisella pakottamisella kortin sai juuri ja juuri paikoilleen, tosin se painaa kovalevyn liitintä jonkin verran vinoon. Ei välttämättä kovin hyvä juttu.</p> <p>Vielä pikainen testaus toimiiko kortti. Windowsissa asennus oli kohtalaisen helppoa seuraamalla mukana tulleita suomenkielisiä ohjeita, joskaan ääntä en vielä saanut kuuluviin. Myös kuva oli varsin huonolaatuinen. Myös Linux näytti tunnistavan kortin suoraan vaikka käytänkin jo varsin vanhaa jakelua. Tosin kuvan saaminen näkyviin vaatii vielä kanavahaut yms. Näihin palaan myöhemmin kunhan kerkeän.</p> <p>P.S. luittehan myös spekulaatiot siitä että <a href="http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=1144221">YLE pehmentäisi digilinjaansa</a>. <a href="http://www.kauppalehti.fi/4/i/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=1823">Mikäli</a> näin todella käy, talonyhtiössä asuvat saattavat säästyä digiboksin hankinnalta, jos lisäkanavat ja muut digitv:n tuomat edut eivät kiinnosta.</p><br/> Linux 2007-04-01T16:58:36Z anger http://sektori.com/blog/anger/post/43/138 <p><a href="http://sektori.com/blog/rosmo/post/36/137"> Rautaongelmia on näemmä ollut yhdellä jos toisella</a>, itsekin jouduin pähkäilemään kovalevyrikon vaurioita aivan äskettäin. Varmuuskopiot olivat kyllä hoidettu asiankuuluvalla tavalla, mutta ongelma oli siinä että tiedostot rikkinäisellä kovalevyllä olivat alkaneet hajota jo vähän ennen vian havaitsemista. Näin ollen aivan uusimpia varmuuskopioita ei pystynyt käyttämään sellaisenaan. </p> <p>Muutama hyödyllinen työkalu tuli myös tutuksi: <a href="http://www.rpm.org">rpm</a> ja graafinen versio diff:stä, <a href="http://www.caffeinated.me.uk/kompare/">kompare</a>. Komennolla <code>rpm -Va</code> sai kätevästi <a href="http://www.novell.com/coolsolutions/feature/16238.html">selvitettyä rikkoutuneet ohjelmatiedostot</a> ja komparen avulla sain listattua nopeasti eroavaisuudet itse muokkaamissani tiedostoissa vanhojen varmuuskopioiden välillä. </p><br/> Tietotekniikka 2007-03-28T22:29:02Z anger