Kuka osaa enää valokuvata?

Valokuvaaja ei tarvitse photoshoppia. Photoshop on tarkoitettu painopuolelle graafikoille. Jos valokuvaaja nyt jotain kallista ohjelmaa käyttää niin Adobe Photoshop LightRoom on windowsille hyvä ohjelma. Siinä on kaikki mitä valokuvaaja tarvitsee.

Ja jos haluaa tietää mitä valokuvaaja saa tehdä kentällä (reutersin, mutta erinomaisest ohjeet muuten), eli muualla kuin täysin neutraalissa oikein hoidetussa kuvankäsittelyhuoneessa, niin lukekaa http://blogs.reuters.com/2007/01/18/the-use-of-photoshop/

Jo edistyneelle valokuvaajalle riittää Gimp vallanmainiosti, ominaisuuksia ei oikeastaan puutu yhtään, kysymys on vain ja ainoastaan jaksaako whinettää siitä että Gimp ei ole kuin PS vai haluaako oppia jotain selkeämpää. Alussahan Gimp on helpompi kuin PS.

Ja mitä tulee valokuvaamiseen, kuvaajan kannattaa unohtaa JPG muoto, käyttää RAW tilaa ja käsitellä kuva jälkeenpäin, mitään muuta ei tarvitse tietää kuin se perusasia kuin aukko ja aika... sen jälkeen se on ihan taidosta kiinni kuinka hyvää kuvaa saa aikaiseksi, Ei kalustosta.

Niin ja Digitaalikameran omistaja kyllä oppii histrogrammin ja valkotasapainon ym asiat. Valkotasapainon oppii jokainen valokuvausta harrastava, ne kerrotaan selkeästi jo 50 sivuisessa peruskirjassakin. Tavalliselle ihmiselle joka ostaa kameran mitä muut suosittelevat tekniikkaan katsomatta (Canon) ja tähtäävät mummo-kytkimellä (Automaatti) ja painavat sitä yhtä nappia päällä että kuva otetaan, tuli mukaan salama tai ei. Heille taas ei ole mikään muu tärkeää kuin että se kuva tulee vain jotenkin.

Jos alkaa mitään kuvien käsittelyä ym harkitsemaan, kannattaa jo hankkia muutamat kirjat valaistuksesta, valokuvaamisesta ja kameran ohjekirja käteen.

Vielä sekin asia että (muokkausmahdollisuus muuten olisi kiva) mikä ammattikorkeissa ja muissa kouluissa häiritsee, on sanan resoluution väärä käyttäminen. Kuvankäsittelyssä Photoshopissa resoluutio sanalla tarkoitetaan vain sitä tulostustarkkuutta, eli esim 300dpi millä saa valokuvalaatua (tai 150-180dpi), ammattikorkeissa taas ei puhuta yhtään siitä oikeasta resoluutiosta mikä on pikselimäärä korkeus ja leveysuunnassa. Mikä määräytyy skannaustarkkuudesta (esim 4800dpi) tai kameran kennon tarkkuudesta esim 6Mpix mikä on noin 3000x2000px. Kuvalla kun ei ole fyysistä kokoa niin kauan ennen kuin se tulee tulostimesta ulos, joudutaan kaikki mitat tekemään pikseleillä ja vain katsomaan että minkä kokoista kuvaa saa ulos, sentteinä.

Nimittäin se että ihmiset ajattelevat kuvaa senteissä siinä vaiheessa kun se on vain pikseleitä, aiheuttaa ongelmia. Tämän suhteen opetuksen pitäisi muuttua ammattikorkeissa ja yliopistoissa.

Menee ehkä hieman off topiciksi...
...mutta jos ammattikorkealta viedään pois 4 miljoonaa budjetista niin opetussuunnitelmaan ei enää mahdu minkäänlaisia kuvankäsittely-, grafiikka-, visuaalinen suunnittelu kursseja. Myöskään koneet eivät jaksa pyörittää photoshoppia jos kuvan resoluutio on lähellä hyvää, ohjelmistotkin ovat vanhoja.

Totta on että kaikki It alan opiskelijat koulussamme eivät edes tiedä mitä sana resoluutio tarkoittaa muussa kuin näytön ominaisuutena. Koska kouluilla ei ole rahaa, ei voida mennä nippelitietoihin, eikä aina edes perustietoihin. Valitettavaa mutta totta.

Onneksi minäkin olen saanut osani Kimmo Turtiaisen opetuksesta ja tiedän valokuvauksesta kuin graafisesta suunnittelustakin :)

Itse käymässäni ammattikorkeassa opetettiin resoluution oikea merkitys, sommittelua, painotekniikkaa jne.

"Ja mitä tulee valokuvaamiseen, kuvaajan kannattaa unohtaa JPG muoto, käyttää RAW tilaa ja käsitellä kuva jälkeenpäin, mitään muuta ei tarvitse tietää kuin se perusasia kuin aukko ja aika... sen jälkeen se on ihan taidosta kiinni kuinka hyvää kuvaa saa aikaiseksi, Ei kalustosta."

noh, kyllä sillä kalustolla taitaa edelleen olla vähän merkitystä.

Ammattikameroissa on esim. huomattavasti suurempi kenno. Suhteessa filmiaikaan ei ole tapahtunut oikeastaan mitään muutosta - ammattikameroissa oli silloinkin "isompi kenno" eli negatiivin koko. Johonkin kännykkäkameraan voi virittää 8 megapikselin raw-kuvan laadun siitä pahemmin nousematta.

Jostain syystä myös laatuoptiikasta ollaan edelleen valmiita maksamaan. Asian järkevyyden tai järjettömyyden voi testata vaikka vaihtamalla sen järkkärin pakettikakkulan oikeaan linssiin.

Valokuvaus on edelleen yhdistelmä teknologian käyttöä ja Valokuvaajan mainitsemaa taitoa. Iso osa jälkimmäisestä on taito käyttää sitä teknologiaa oikein ja kekseliäästi - "aukko ja aika plus jälkikäsittelyllä loput kuntoon" on harrastuksen kannalta köykäinen lähtökohta.

Jälkikäsittelyllä ja vedostuksella voi olla tärkeä osa lopputuloksen kannalta niin kuin ennenkin. Hyvät kuvat syntyvät silti edelleen otettaessa. Itse laukaisuhetki ja siinä tehdyt ratkaisut ovat kaiken lähtökohta.

Vanhat diamiehet tuntevat myös mystisen hyvään laukaisuun kätkeytyvän zenin. :)

Keskustelu alueella on nyt pariksi vuodeksi jämähtänyt alueelle teknologia.

Tasan samat ihmisryhmät ne tänään osaavat kuvata kuin osasivat ennenkin. Se on ammattitaito joka ei maagisesti imeydy ihmiseen vain siitä syystä että kamera sattuu kädessä olemaan, alokuvaajien ammattilaisuutta ei digikameroiden yleistyminen miksikään muuta. Tavallisen digipokkarin omistajan tuskin tarvitsee muuta kuin osoittaa ja painaa nappia, sitten jos kuvaa aiotaan oikeasti käyttää johonkin, oli se sitten taidetta, taittoa tai mitä tahansa niin pitää jo osatakin jotain. Eivät nykypäivän digisysteemit sen monimutkaisempia ole kuin filmiversiotkaan. Valokuvaaminen vielä tänäkin päivänä juuri sitä, kuvaamista. Valaistaan, sommitellaan ja kuvataan. Kuvankäsittely on vain tehostekeino jota ammattilainen ei välttämättä tarvitse ollenkaan.

"Kameroiden automatiikka pitää huolen siitä, että tulevaisuudessa kaikki kuvamme ovat joko liian sinisiä, keltaisia, hämäriä, rosoisia tai ylivalottuneita jne. Photoshopissa näitä kameran automatiikan tuottamia kuvia pystyisi vähän korjaamaan, mutta moniko osaa sitä Photoshoppia sitten käyttää?"

Tuohon voisin vielä mainita että se automatiikka ei ole niitä varten jotka kuvaavat työkseen tai edes harrastuksekseen. Jos on aikaa niin asetukset laitetaan kohdalleen niin että kuvaa ei tarvitse käsitellä, jos taas ei ole taitoa tai aikaa niin hakataan automatiikalla filmi täyteen ja toivotaan että niistä saa jotain parsittua kasaan photopissa.

Tilanne ei ole todellakaan ole muuttunut miksikään sitten filmikameroiden. Automatiikkaa käyttävät satunnaiskuvaajat ja laatu on satunnaista, digillä vain näkee heti tuliko sutta vai ei ja voidaan ottaa uusi kuva.

"Tavalliselle ihmiselle joka ostaa kameran mitä muut suosittelevat tekniikkaan katsomatta"

Tuntuu, että asia olisi osittain päinvastoin.
Moni tavallinen ihminen ostaa kameran jolla saa hyviä kuvia (Nähnyt netissä kuvia ja kysynyt sen typerän "Millä kameralla otettu?" kysymyksen ja ostaa sitten sen perusteella. Vaikka kuvaan vaikuttaa enemmän kuvaaja, kuin kameranrunko.

Nykyäänhän jokaisen pitää saada dslr vaikka eivät tietäisi edes valokuvauksen alkeita.

Toinen juttu ovat sitten nämä ei 2.8/f riitä mihinkään vaan pitää olla 1.8/f tai ei pysty kuvaamaan ollenkaan ja sitten kuvataan takapihalla testikuvia eikä muuta.

se ei ole vaikeaa ja jos on vaikeeta niin ei jessus :PP!

Valokuvauksessa ei ole olennaista kuin se mitä halutaan kuvan tuovan esiin, digiaikana ohjelmista on apua luomaan haluttu tulos, mutta se ei korvaa kuvaajan kykyä kuvata se olennainen asia mitä halutaan, värejä voidaan muokata konrastia terävöittää sumentaa mitäikinä mutta kuva ja sen luoma mielikuva on tärkein, ohjelmilla korjataan ns, tyyli virheitä ei niistä vielä ole luovaan ajatteluun.