Verkkopedaa ja hypetystä

Mistä oikea pikaviestin opiskelijoille?

Toimivan ja helppokäyttöisen web-pohjaisen pikaviestinohjelman löytäminen opiskelijoiden käyttöön on yllättävän hankalaa. Aluksi kaikki innostuivat Skypestä ja se levisikin nopeasti monen opettajan koneelle. Alkuinnostuksen jälkeen alkoi arki, kun tietoturvaihmiset järjestään pelottelivat Skypen vaarallisuudella organisaatioiden tietohallinnoille. Myös opiskelijat kokivat Skypen asentamisen hankalaksi.

Seuraavaksi hypetettiin avoimen lähdekoodin Teamspeak-ohjelmistosta, joka Skypestä poiketen asennettiin oman organisaation palvelimelle. Teamspeak oli tietoturvallisempi, mutta käytettävyydeltään ohjelmisto oli jo aikansa elänyt. Jälleen kerran Teamspeak oli lähinnä henkilökunnan kuriositeetti.

Macromedian Breeze, joka nykyisen tunnetaan Adobe Connect Prona, näytti ratkaisevan sekä käytettävyys että saatavuus ongelmat. Palvelu, jota pystyi käyttämään suoraan selaimen kautta näytti ratkaisevan ongelmat. Connect Pron heikkous onkin monipuolisuudessa: huone vaatii aina isännän joka rakentaa tilanteet. Tämä malli ei sovellu opiskelijoiden ad hoc -tapaamisiin.

Nyt vastaus tuntuu tulevan jälleen rapakon takaa. Wimban Pronto-pikaviestinohjelma integroidaan organisaation oppimisalustaan ja palvelua isännöidään Wimban palvelimella Skypen tapaan. Opettaja lisää toiminnon omalle kurssilleen, jonka jälkeen opiskelijat voivat ao. alueelle kirjautuneiden kanssa keskustella ja viestitellä. Katsotaan toimisiko tämä malli!

Kuka osaa enää valokuvata?

Osallistuin tällä viikolla parin tunnin Photoshop-koulutukseen, jonka järjesti Diakonia-ammattikorkeakoulun digipaja Mediamylly. Session tarkoituksena oli koota opetusteknologia-alan ihmisiä yhteen ja levittää vähän sanaa järjestäjän palveluista. Pääasia oli kuitenkin koulutuspala, jota veti okuvaaja ja Mediamyllyn projektipäällikkö Kimmo Turtiainen.

Kahdessa tunnissa ehdimme käydä Kuva-valikosta Säädöt-valikon kohdat Tasot, histogrammi ja sävy/kylläisyys. Emme edes raapaisseet ohjelman pintaa, mutta saimme käsiteltyä valokuviamme ihan uudella tavalla. Digikameran käyttäjä ei ole koskaan kuullutkaan valkobalanssista, kuvan histogrammista tai muista valokuvaukseen oleellisesti liittyvistä säädöistä.

Kameroiden automatiikka pitää huolen siitä, että tulevaisuudessa kaikki kuvamme ovat joko liian sinisiä, keltaisia, hämäriä, rosoisia tai ylivalottuneita jne. Photoshopissa näitä kameran automatiikan tuottamia kuvia pystyisi vähän korjaamaan, mutta moniko osaa sitä Photoshoppia sitten käyttää?

Mikä on standardin asema verkko-oppimateriaalissa?

Olin viime viikolla Nizzassa Bbworld Europe '07 -konferensissa, jossa olin kuulemassa mielenkiintoista esitystä verkko-oppimisalustojen standardeista. Blackboard-alustan standardisointivastaava Jan Poston Day (Director of Standards and Interoperability) kertoi kuinka he tukevat alan tärkeimpiä standardeja kuten IMS ja SCORM. Mielenkiintoista oli, että hän käy myös avoimen lähdekoodin (Moodle, Sakai) konferenseissa jotta kaikki toimijat tukisivat samoja rajapintoja.

Standardit ovat tärkeitä, mutta ainakin tällä hetkellä oppimisalustojen välinen keskustelu on heikkoa. Hyvän esimerkin sain tänään, kun asensin HorizonWimban CourseGenie-kurssityökalun. Valmiin sivuston pystyi pakkaamaan alan standardien mukaan, mutta jokaiselle oppimisalustalle oli rakennettu oma työkalu: Blackboard IMS, WebCT IMS, LRN IMS, SCORM 1.2, SCORM 2004, Moodle SCORM 1.2, Moodle SCORM 2004.

Käyttäjille tämä vaikuttaa äärimmäisen sekavalta. Mikä yhteinen rajapinta sellainen on, jossa jokaiselle ohjelmistolle pitää tehdä oma versio? Lohduttavaa on kuitenkin se, että kaupalliset ja avoimen lähdekoodin toimijat tekevät asian eteen yhteistyötä.

Mistä oikea ohjelmisto verkkoluentojen taltiointiin?

Vielä muutama vuosi sitten kiinteät H323-standardiin perustuvat kiinteät videoneuvottelujärjestelmät olivat ainoa järkevä tapa organisoida ja taltioida videoluentoja. Monissa korkeakouluissa turvauduttiin Polycomin kameroihin ja laitteistoihin sekä aluksi ISDN- ja myöhemmin IP-pohjaisiin yhteyksiin. Järjestelmä oli sinänsä toimiva, mutta loppujen lopuksi se järjettömän kömpelö ja hankala käyttää normaalissa etäopetuksessa. Lisäksi ohjelmistojen tallennus ja jakelu vaativat tuhteja ennakkovalmisteluja sekä paljon palvelintilaa.

Nyt markkinoille on tullut ja tulossa uusia mielenkiintoisia ratkaisuja videoneuvottelujen, verkkoluentojen ja perinteisen lähiopetuksen tallennukseen. Monet markkinoilla jo olevat pc-pohjaiset videoneuvottelujärjestelmät vaativat aina clientin eli käyttäjän työasemalle tehtävän asennuksen, jotta neuvotteluun tai luennolle pääsee mukaan. Opiskelijoiden ja tukihenkilöiden näkökulmasta nämä järjestelmät ovat vaikeasti saavutettavia sekä vaativat paljon tukea ja ohjausta.

Alunperin Macromedian kehittämä Breezen pc-pohjainen videoneuvottelu- ja -opetusjärjestelmä perustuu heidän patentoimaansa flash-teknologiaan, joka tuo tähän tematiikkaan täysin uuden näkökulman. Kokouksien ja luentojen järjestäminen helpottuu huomattavasti kun käyttäjien ja opiskelijoiden ei tarvitse tehdä mitään asennuksia vaan he voivat selkeän linkin eli urlin kautta liittyä luennolle tai katsoa aikaisempaa taltiointia. Flash-muotoon taltioidut luennot ovat kevyitä tallettaa ja opiskelijoiden ladata.

Tässäkin ruusutarhassa on tietenkin omat ongelmansa. Adobe on keskittynyt enemmän järjestelmän perustoimintojen toimivuuteen kuin sen liittämiseen ja integroimiseen kampuksien eri tietojärjestelmiin. Apua on kuitenkin ilmeisesti tulossa tähän, koska korkeakoulut ja oppilaitokset ovat heille merkittävä asiakasryhmä.

Oppimisalusta on enemmän kuin pelkkä kurssitarjotin

Vielä viisi vuotta sitten ohjelmistot kuten WebCT, Blackboard, Optima, Verkkosalkku jne. tunnettiin ns. kurssienhallintajärjestelminä (CMS = Course management systems). Silloin ne tarjosivat itsenäisiä ja suljettuja alustoja yksittäisten kurssien hallinnointiin ja työkalujen hallintaan. Pikku hiljaa nämä CMS-ohjelmistot kehittyivät ns. oppimisympäristöiksi (LMS = Learning management systems. Ne tarjosivat enemmän mahdollisuuksia organisaatiolle kehittää verkko-opetustarjontaansa yli tiukkojen kurssirajojen. Samalla myös ohjelmistot ottivat entistä enemmän huomioon opetuksen ja opettajien tarpeita.

Nyt olemme siirtyneet kolmanteen sukupolveen, joka rapakon takana ymmärretään kampustason järjestelminä (AMS = Academic Management Systems). Kampustason järjestelmät integroituvat saumattomasti keskitettyihin käyttäjätietokantoihin, kertakirjautumisjärjestelmiin sekä palvelevat opiskelijoita monella eri tasolla. AMS-järjestelmä on mukana koko opiskelu-uran, jolloin se tallettaa opiskelijan tehtävät, testit, keskustelut, harjoittelut, opinnäytteet jne. ja toimii samalla portfoliona tuleville työnantajille. AMS-järjestelmät ovat niin integroituneita opiskelijan arkeen, ettei hän edes huomaa sen olemassaoloa kuin vasta valmistumisensa jälkeen.

Suomessa olemme siirtymässä myös AMS-järjestelmiin kovaa vauhtia. Ongelmaksi vain on muodostumassa kolmansien osapuolien järjestelmien yhteensopimattomuudet. On vaikea rakentaa kampustason ratkaisuja, kun ohjelmistot eivät keskustele keskenään yhteisesti sovituilla tavoilla. Jään kuitenkin jo mielenkiinnolla odottamaan mitä tulee AMS-järjestelmien jälkeen.

Panoraamat tulevat uudelleen

Digikuvaustekniikalla on mahdollista rakentaa laajakulmakuvia helposti. Laajakulmakuva kertoo enemmän maisemasta ja miljööstä. Tyypillisiä käyttökohteita ovat olleet matkailuun liittyvien näköalojen sekä myytävien huoneistojen esittelyjä. Parhaimmillaan panoraamakuva on silloin, kun voidaan esitellä täysi 360 asteen kuvakulma ja pyöritellä kuvaa myös vertikaalisesti.

Yleensä olemme tottuneet, että nettipanoraamat ovat pieniä ja hitaita sekä vaativat joko Quictime- tai Java-ohjelmiston. Nyt tilanne on helpottumassa kun hyvälaatuisia panoraamoja voidaan laittaa webbiin flash-muodossa. Eli käyttäjät pääsevät katsomaan panoraamoja ilman turhia asennuksia, kun lähes 98 % selaimista tukee flashiä.

Panoraamat toimivat myös verkko-opetuksessa. Suunnittelimme verkkokurssia dramaturgiasta, joka oli aiemmin toteutettu lähiopetuksena. Yksi kurssin tehtävistä oli ollut tutustuminen johonkin julkiseen tilaan ja tehdä siitä tarkka kuvailu radioselostuksen tapaan. Kurssin vastaava lehtori oli täysin vakuuttunut, että on lähes mahdoton toteuttaa tätä tehtävää mitenkään muuten kuin vierailemalla oikeasti paikan päällä.

Toteutimme panoraaman muutamasta julkisesta tilasta ja liitimme ne osaksi kurssia. Palaute opiskelijoilta oli hyvä. Jatkossa voimme liittää myös tilan äänet panoraamaan sekä saada ääni muuttumaan katselukulman mukaan. Myös liikkuminen panoraamassa on mahdollista toteuttaa ns. hotspottien kautta.

Adobe haastaa Skypen

Adobesta on tulossa varteenotettava tekijä myös nettipuheluiden saralla. Uusimman Acrobatin myötä käyttäjät voivat pientä korvausta vastaan soitella nettipuheluitaan sen kautta. Adoben Connect Pro on jo korkeakoulumaailmassa kovassa huudossa, koska sen flashiin perustuva tekniikka on helppo käyttää ja se ei tarvitse client-asennuksia. Nyt Acrobatin tarjoaa samaan tekniikkaan perustuvan palvelun myös yksityiskäyttäjille. Ainakin Atlantin toisella puolella se on jo saanut jalansijaa.