Kirjaudu

Uutiskirje

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

Maanantai, 2.7.2001

AMD-pohjainen supertietokone ensimmäistä kertaa top500-listalle

Prosessorivalmistaja AMD on päässyt ensimmäistä kertaa supertietokoneiden top500-listalle, jota on pidetty yllä vuodesta 1993 lähtien. Tokion teknillisen korkeakoulun rakentama Presto III Beowulf-klusteri koostuu 78 AMD Athlon -prosessorista, joiden ansiosta se sijoittuu top500-listalla sijalle 439. IBM pitää listalla hallussaan kuutta sijaa kymmenen nopeimman koneen joukossa, prosessorivalmistaja Intelin nopein kone on kolmantena ja ehkä kuuluisimman supertietokonevalmistajan Crayn kone löytyy listalla sijalta 11. AMD:n ilmestyminen top500-listalle on osoitus siitä, että AMD:n prosessoriteknologia kelpaa pikkuhiljaa myös tieteelliseen laskentaan, vaikkei yityksellä vielä Intelin tai IBM:n veroista mainetta markkina-alueella olekaan.

Lue juttu oma, 2.7.2001 23:08. Lähde: AMD

Muita aiheeseen liittyviä uutisia

Rekisteröidy ja kirjaudu sisään, jos haluat kommentoida.

Kommentit ( 13 uutta / 13 )
pistettä.
Näytä vain kommentit joilla on vähintään
Intelin maine tieteellisessä laskennassa?
Anonyymi kommentoija, 3.7.2001 02:10:39		 Pisteet: 0
\insert{räkänen nauru}

x86:n pinopohjaisella FPU-arkkitehtuurilla ei paljon tieteellisessä laskennassa juhlita. (Paitsi brute force ratkaisuilla eli hirveästi kelloa ja n kertaa enemmän prosessoreja purkalla yhteen.) Jotain kuvaa kun Alpha 21264 on puolella kellolla kaksi kertaa niin nopea kuin Intel flotareissa.
Re: Intelin maine tieteellisessä laskennassa?
Anonyymi kommentoija, 3.7.2001 02:23:09		 Pisteet: 0
Mainittakoon nyt vielä, että tuolla listallakaan noita Inteleitä ei kovin hirveästi majaile. Ja listahan löytyy osoitteesta
http://www.top500.org/list/2001/06/

Myöskin tuota AMD:tä ennen on listalla useita Power3/375MHz koneita vähemmällä prosessorimäärällä (Nuo AMD:thän oli 1.3GHz), mutta eivätpä ne varmaan klustereita olekaan.
bungle Re: Intelin maine tieteellisessä laskennassa?
bungle, 3.7.2001 09:59:10		 Pisteet: +1
x86:n pinopohjaisella FPU-arkkitehtuurilla ei paljon tieteellisessä laskennassa juhlita. (Paitsi brute force ratkaisuilla eli hirveästi kelloa ja n kertaa enemmän prosessoreja purkalla yhteen.) Jotain kuvaa kun Alpha 21264 on puolella kellolla kaksi kertaa niin nopea kuin Intel flotareissa.
Olkoonkin näin, mutta niinkuin aina ennenkin, teknisesti paras ratkaisu ei ole aina suosituin. Myös Alphan kehittäminen on taidettu jäädyttää tai lopettaa kokonaan, että se siitä sitten. Taitaa myös olla, että n kertaa vähemmän alphoja maksaa kuitenkin enemmän kuin ne x määrä inteleitä. Jos alpha on kerran puolella kellolla kaksi kertaa nopeampi kuin intel, niin silloin noin kaksi inteliä tarvitaan yhtä alphaa kohden? Ei mielestäni yhtään huono saavutus, ottaen huomioon intel prossujen pitkän historian ja taaksepäin yhteensopivuuden tuoman lisä taakan. Mistä päättelet, että Intel klusterit ja moniprosessori intelit on laitettu purkalla kasaan?
--
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
Re: Intelin maine tieteellisessä laskennassa?
Anonyymi kommentoija, 3.7.2001 16:27:23		 Pisteet: 0
Taitaa myös olla, että n kertaa vähemmän alphoja maksaa kuitenkin enemmän kuin ne x määrä inteleitä.
Eivät ne intelin kalleimmat prossut nyt niin kovin paljon halvempia enää ole, ja muutenhan rauta on lähes samaa kun pysytään "tavallisissa" koneissa, paitsi väylän osalta. (Jonka karvalakimpaa versiota AMD:t taitavat nykyään tosiaan käyttää.)
Oikeissa supertietokoneissa arkkitehtuuri on sitten aivan erilaista, eikä se intel-prossuista kasaaminen enää hinnassa paljon hyödytä: hinta on aivan muualla kun ei voidakkaan kasata "standardikomponenteista".
Toisinkuin tavallisissa usean prosessorin tietokoneissa, supertietokoneissa prosessorit ovat yleensä itsenäisiä yksiköitä, joilla on jokaisella oma työmuistinsa, ei virtuaalimuistia ym. (Alunperin termi "swappaaminen" tarkoitti sitä, että koko prosessi otetaan pois ajosta ja vaihdetaan toiseen. Nykyiselle virtuaalimuistin käyttömenetelmälle oikeampi termi olisi "paging" tai "sivutus".) Niin, eihän tuo hirveästi klusterista eroa, paitsi on nopeammat yhteydet prosessorien välillä eikä välttämättä niin tuhlaavaista luonnonvarojen suhteen, kun ei ole turhia asioita moneen kertaan. (Miksi aina ajatellaan vain rahaa?)
Ja eiköhän se klusterinkin hinta ala nousemaan aika kovasti skaalautuvuusongelmien myötä, kun alkaa prosessorien määrä olemaan luokkaa _paljon_. Mutta pieniin ja mahdollisimman halpoihin järjestelmiin klusteri tietty on toimiva ratkaisu; jokin aika sitten nimenomaan Alpha-klusteri oli se budjettiratkaisu.

Itseasiassa monet (ainakin vanhemmat) supertietokoneet, vaikka tehokkaita laskennassa, ovat aivan mopoja päätekäytössä; käyttöjärjestelmällä saattaa olla yksi mopo yleisprosessori, mutta laskentaan on sitten erikoisempia vektoriprossoreja tms.

Jos alpha on kerran puolella kellolla kaksi kertaa nopeampi kuin intel, niin silloin noin kaksi inteliä tarvitaan yhtä alphaa kohden?
Neljä samalla kellolla. Ja Alphojahan ei löydy lähellekään niin suurilla kelloilla kuin inteleitä. Kyseinen vertailutieto oli muistaakseni 400MHz Alpha vs. 800MHz intel.
Klusterit
Anonyymi kommentoija, 3.7.2001 09:15:45		 Pisteet: 0
Onko noilla klustereilla oikein paikkaa tuossa top500:ssa, jos siitä mitataan prosessoreiden tehoa. Selvähän se on, että kun laitetaan x*y*z prosessoria klimppiin, että se alkaa olemaan tehokas. Tuossahan ei ole kyse osaamisesta tai suunnittelusta, pelkästään rahamäärästä. Vai?
Re: Klusterit
Anonyymi kommentoija, 3.7.2001 09:40:07		 Pisteet: 0
Selvähän se on, että kun laitetaan x*y*z prosessoria klimppiin, että se alkaa olemaan tehokas. Tuossahan ei ole kyse osaamisesta tai suunnittelusta, pelkästään rahamäärästä. Vai?
Kyse on yleensä tosiaankin rahasta.

X86-pohjaisia klustereita kasataan juuri sen takia että ne ovat huomattavasti halvempia kuin "kunnon rauta".
Re: Klusterit
Anonyymi kommentoija, 3.7.2001 10:36:56		 Pisteet: 0
Onko noilla klustereilla oikein paikkaa tuossa top500:ssa, jos siitä mitataan prosessoreiden tehoa. Selvähän se on, että kun laitetaan x*y*z prosessoria klimppiin, että se alkaa olemaan tehokas. Tuossahan ei ole kyse osaamisesta tai suunnittelusta, pelkästään rahamäärästä. Vai?
Siellä ei mitata prosun tehoa, vaan koneen.
Re: Klusterit
Anonyymi kommentoija, 3.7.2001 11:33:39		 Pisteet: 0
Kyse rahamäärästä? AMD:llä oli varaa vain 78:aan Athloniin, muuten olisi laitettu enemmän?? :-P

Kyse on vain siitä kuka saa ne x*y prosessoria toimimaan tehokkaasti yhdessä, eli nimenomaan suunnittelusta. Moniprosessorijärjestelmät olisi kivoja jos laskentateho kasvaisi lineaarisesti kivien määrän mukaan mutta kun näin ei valitettavasti käy...

Loppujen lopuksi kyse on kieltämättä rahasta koska suunnitteluhan maksaa pirusti.

Onko noilla klustereilla oikein paikkaa tuossa top500:ssa, jos siitä mitataan prosessoreiden tehoa. Selvähän se on, että kun laitetaan x*y*z prosessoria klimppiin, että se alkaa olemaan tehokas. Tuossahan ei ole kyse osaamisesta tai suunnittelusta, pelkästään rahamäärästä. Vai?
Re: Klusterit
Anonyymi kommentoija, 3.7.2001 20:11:27		 Pisteet: 0
Onko noilla klustereilla oikein paikkaa tuossa top500:ssa .... Selvähän se on, että kun laitetaan x*y*z prosessoria klimppiin, että se alkaa olemaan tehokas.
Katsoppas niitä listan http://www.top500.org/list/2001/06/ ensimmäisiä koneita. Prosessorien määrä lähenee kymmentätuhatta. Eivätkä tasan ole mitään klustereita tuollaiset; eihän sellaista ylläpitäisi kukaan, vaikka millaiset automaagiot olisi.

Tietty joku seti@home voitaisiin laskea maailman tehokkaimmaksi koneeksi; mutta se on hieman rajoittuneempi kuin yleiskäyttöinen laskentakone/klusteri, eikätkä ne miljoonat koneet ole kourallisen ihmisiä allapidettävänä.
caspar Re: Klusterit
caspar, 3.7.2001 09:38:58		 Pisteet: 0
Onko noilla klustereilla oikein paikkaa tuossa top500:ssa, jos siitä mitataan prosessoreiden tehoa. Selvähän se on, että kun laitetaan x*y*z prosessoria klimppiin, että se alkaa olemaan tehokas. Tuossahan ei ole kyse osaamisesta tai suunnittelusta, pelkästään rahamäärästä. Vai?
ehkä listan tarkoitus ei ole kertoa yksittäisten prosessorien kellotettavuutta tai laskenta tehoa, niitä listoja voit katsoa ihan hyvin vaikka muropaketista. Joten klusterithan kuulu tuonne ehdottomasti.
http://www.teknolelu.fi
Re: Klusterit
Anonyymi kommentoija, 3.7.2001 09:46:30		 Pisteet: 0
ehkä listan tarkoitus ei ole kertoa yksittäisten prosessorien kellotettavuutta tai laskenta tehoa,
Eikös sen juuri ole tarkoitus kertoa laskentateho? Kellotettavuudesta en puhunut, en tiedä mistä sen sait päähäsi.

niitä listoja voit katsoa ihan hyvin vaikka muropaketista.
Kas kun en niksi-pirkasta? "Parhaan klusterin saa vanhoista sukkahousuista.." On niitä muitakin prosessoreja kuin amd ja intel, ja custon-made prossut huimine laskutehoineen sopisivat tuolle paikalle paljon paremmin kuin jokapojan spurguprossut ympättynä liimalla tiukaksi paketiksi.
caspar Re: Klusterit
caspar, 3.7.2001 09:52:02		 Pisteet: 0
ehkä listan tarkoitus ei ole kertoa yksittäisten prosessorien kellotettavuutta tai laskenta tehoa,
Eikös sen juuri ole tarkoitus kertoa laskentateho? Kellotettavuudesta en puhunut, en tiedä mistä sen sait päähäsi.
niitä listoja voit katsoa ihan hyvin vaikka muropaketista.
Kas kun en niksi-pirkasta? "Parhaan klusterin saa vanhoista sukkahousuista.." On niitä muitakin prosessoreja kuin amd ja intel, ja custon-made prossut huimine laskutehoineen sopisivat tuolle paikalle paljon paremmin kuin jokapojan spurguprossut ympättynä liimalla tiukaksi paketiksi.
voi voi. Ei kyse ole pätkääkään yhden prosessorin laskenta tehosta. Niissä ei ole mitään järkeä. Koska kukaan ei kunnon super tietokoneita yhdellä amd tai kenenkään muunkaan valmistajan prossulla ajele. Kyllähän niitä prossuja pitää muutama kipale löytyä jos lasketaan monimutkaisempia laskutoimituksia kuin 1 peelo + 1 peelo = 2 peeloa ?
http://www.teknolelu.fi
Tietäjä Hyvä AMD
Tietäjä, 3.7.2001 14:16:51		 Pisteet: 0
Olen aina luottanut AMD:hen ja nyt tulee tulosta....muutaman vuoden päästä AMD on jo TOP10 listalla!