Apple julkisti 64-bittisen PowerMac G5 -malliston

Toi Xerox juttu alkaa olla jo aikamoinen urbaani legenda. Itse asiassa Apple osti osakkeilla oikeuden käyttää Xeroxin tuotekehitystä omissa tuotteissaan, GUI oli siinä vaiheessa vielä alkuvaiheessa ja Xeroxin Star ja Alto ovat aika askeettisia Applen Lisaan ja ensimmäiseen Macciin verrattuna. Eli Xerox keksi ja Apple kehitti eteenpäin, Microsoft sitten kopioi suoraan Applelta ja joutui siitä oikeuteenkin. Enpä silti rupea PARC:ia dissimään, tyypit kun kehitti siellä GUI:n lisäksi lasertulostimet, olio-pohjaisen ohjelmoinnin ja ethernetin.

Applen ja Microsoftin ero oli siis ainoastaan se, että Apple maksoi Xeroxille, mutta MS ei maksanut Applelle (ennen oikeuden käyntiä). Turha on kumpaakaan lähteä dissaamaan, molemmat ovat tehneet paljon tietokoneiden käytettävyyden eteen.

Joo, oikeassa olet, molemmat firmat ovat antaneet käyttäjille paljon eri alueilla, hyvähän se vaan on että on kilpailua. Tuo vaan on yleinen harhaluulo että Xerox kehitti kaiken ja muut kopioivat vaikka todellisuudessa Xeroxin GUI:t olivat varsin alkuvaiheessa.

No kun se ei ole harhaluulo, Xerox keksi graafisen käyttöliittymän ja sillä siisti. Apple, MS, jne ovat sitä jatkokehittäneet, toinen toisiaan kopioiden.

Se, että Apple olisi keksinyt graafisen käyttöliittymän, on yleinen harhaluulo.

Noh noh, ei ne siellä sentään olio-ohjelmointia keksineet, SmallTalk kieli on kyllä sieltä ja OO meni eteenpäin, mutta kyllä olio-ohjelmointi on vanhempaa perua kuin PARC.

Muistelisin että Simula-kieltä pidetään yleisesti ensimmäisenä oliokielenä. Sen ensimmäinen versio on 60-luvun alusta.

Ja olisi Xerox saanut senkin "keksinnön" jättää tekemättä ja ehkä useampi softa olisi hieman käytettävämpi nykyäään... Onneksi on komentorivi ja muut termissoftat, Xterm ja Ion. Sinne xtermiin tosin olisi kiva grafiikkaa saada (muttei mitään kliketikliketi hilavitkuttimia). (XMLterm ei oikein säväytä.)

Jaahas, milloinkohan viimeeksi käytin jotain ei graafista ohjelmaa. Taitaa olla joku puoli vuotta kun webbimailijärjestelmä oli hetken nurin ja postit piti lukea. Enpä ole kaivannut komentoriviä sen jälkeen.

Muistan kun joskus aikoja sitten kun ihastuin linuxiin ja sen niin jännään kometorivisysteemiin. Ei tarvinnut kuin kirjoittaa pari sanaa ja hommat hoitui todella näppärästi. Vanha Windows oli tylsä. Ainoa vika oli vaan se, että niiden oikeiden sanojen hakemisessa kesti niin kauan, että hiirellä klikkailemalla suoriuduin hommasta nopeammin (jos nyt oli joku vaihtoehtoinen graafinen tapa). Niinpä jätin alkuinnostuksen jälkeen koko komentorivin. Olihan tällainen komean näköinen häkkyrä gdgl -lo 67665 -pl 345 -ip 19.36.214.54 -psk (mitähän tuokin ohjelma tekisi, harvemmin suoraan nimestä mitään pystyy sitä päättelemään. Saati sitten toisinpäin)

Paljon mukavampi on käyttää jotain graafista ohjelmaa, kun ei tarvitse miettiä tarkemmin mitä parametreja tähän taas tarvittiinkaan. Ja ei sinullakaan olisi käytössä monia käyttämiäsi palveluita, koska jos tietokoneen käytön aloitus olisi noin vaikeaa ei olisi sitä suurta massaa potentiaalisia käyttäjiäkään, joita varten ne olisi tehty.

Näppäimistö on minulla tekstin kirjoittamista (esim. tämä viesti) sekä pikanäppäimiä varten, muut hoituvatkin sitten hiirellä. Näin vaikka IT-alalla työskentelenkin ja käytän työssäni siis tietokonetta, näin uskon monen muunkin tekevän.

Hyvä, että sinullekin on vaihtoehto, itse en siihen enää koskisi. Saattaisit tosin osata korjata sen kaatuneen webbimailijärjestelmän, johon minä todennäköisesti ei pystyisi :) (pidän siis komentorivin käyttäjiä guruina, jotka jaksavat opetella ne monimutkaiset käskyt ulkoa ja tajuavat sitä kautta huomattavasti enemmän tietokoneista kuin minä:)

Huoh. Se, etteivät ohjelmat olisi kliketikliketi-rannetuppitulehdus WIMP-GUIlla ei tarkoita, että niiden pitäisi olla komentorivipohjaisia. Ja, muuten, niissä komentorivisoftissa on lähes aina --help, josta tärkeimmät optiot näkee vähintään yhtä nopeasti kuin ne jostain kliketiklikkailee ja niitä harvemmin käytettyjä ominaisuuksia ei kliketikliketistä kuitenkaan löydy. Graafisiin softiin heti alkuun kuitenkin suuri parannus olisi, että ohjelmat olisi suunniteltu käytettäväksi pääasiallisesti näppäimistöltä ja toiminnot siten sijoiteltu sen mukaan. Nykyisten graaffiskikkareiden dialogeja ei pysty käyttämään näppäimistöltä sekavine järjestyksineen, mutta kliketikliketikin on tuskaista. Ja se ikkunaviidakko... Expose varmaan auttaa löytämään jotain jos ikkunoita on pieni määrä, mutta ei minun ikkunamäärilläni. Siksi käytänkin Ionia, joka pitää ikkunat järjestyksessä. Toisekseen, näppäinkomentoja ei voi olla jokaiselle toiminnolle -- ei niitä ikinä muista -- vaan harvemmin käytetyt toiminnot on oltava saatavilla näppimistöltä muuten kätevästi, esimerkiksi selkokielisinä komentoina. Yksi syy miksi LaTeXiakin on kiva kirjoittaa (suhteessa tekstinkäsittelyohjelmien käyttöön) on selkokieliset komennot kliketikliketin tai kiljoonan näppäimen muistamisen sijaan. Komentoja on helpompi muistaa kuin näppäimiä ja esimerkiksi kaavojen kirjoittaminen millään muulla tavalla on käytännössä mahdotonta. Tekstinkäsittelyohjelmien kaavaeditorien käyttö kliketikliketillä on kuin etsisi lehdistä kirjaimia ja leikkaisi ja liimaisi niitä paperille. Ja rannetuppitulehdus on varma. Ja kaikelle ei vain voi muistaa näppäinkomentoja. Kuten näet, en minä halua, että kaikki käyttäisivät komentoriviä vaan, että ohjelmia tehtäessä ajateltaisiin, että kaikki eivät ehkä halua kliketiklikkailla (koska se on hidasta, saa rannetuppitulehduksen, jne.) ja tajuttaisiin, että näppäimistötuki ei ole vain pikanäppäimiä vain kokonaisvaltainen suunnitteluperiaate.

Weppimailijärjestelmää? Yäks! Mieluummin käytän meiliklienttiä. Minä nimittäin haluan lukea, kirjoittaa ja käsitellä sähköpostejani enkä odotella weppisivujen lataantumista.

Herää, pahvi! Kun niitä komentorivinkomentoja tarpeeksi käyttää, niin ei siinä todellakaan enää tuhlata aikaa miettimiseen, koska ne komennot parametreineen tulee jo niin "selkäytimestä".

Päinvastoin, monissa tilanteissa asioitten tekeminen graafisesti on tosi hidasta, kun pitää laahailla hiirtä ympäri näyttöä, siirellä kättään hiiren ja näppiksen välillä, etsiskellä menujen ja dialogiboksien viidakosta tiesmitä, ja odotella, että se koneenrakkine saa piirrettyä niitä ikkunoita, menuja ja dialogeja sensijaan että se keskittyisi vain tekemään sen mitä minä käskin sen tehdä.

Esimerkkisi on täysin keksitty. Mutta todellisuudessa komentojen nimet ovat lyhennyksiä jostain pitemmistä jutuista, tyyliin cp=copy, mv=move, rm=remove, gcc=GNU Compiler Collection

Entä, mitä olet mieltä Xcode-kehitysympäristön "Fix and continue"-ominaisuudesta, jossa koodia voi muokata mieleisekseen ohjelmoitavan softan ollessa käynnissä?

"Waiting for single-fix turnarounds — stop app, fix bug, compile changes, link objects, run app — is unquestionably the biggest hit to your productivity. But Xcode’s fix and continue feature gives you near-instant turnaround while debugging by letting you make changes to apps while they are still running. You simply make the edits, save the code, compile it and instantly see the change take effect in your application running live in the debugger."

http://www.apple.com/macosx/panther/xcode.html

Visual Studiossa on vähän samanlainen ominaisuus, joka on todella hyvä mutta toi vaikuttaa siltä että voi olla vielä paremmin toteutettu, mutta enpä sano mitään ennen kun kokeilen. Xcode vaikutti hyvältä parannukselta project builderiin nähden, itse en vanhasta PB:stä erityisemmin pitänyt mutta Xcode vaikuttaa lupaavalta.

...hmmm ...tuttu sanonta jo vuosien takaa - silloin kun moniajosta riideltiin... wintoosalaiset ihmettelivät useamman ohjelman samanaikaista ajotarvetta!!! - he kun olivat tottuneet vain yhden ohjelman kanssa toimiseen ... :-) - ei silloinkaan 'ollut tarvetta moiseen moniajoon...'!!! - heh, heh, hee ... :-)

Niinhän se - mitä ei itsellä oo, sitä pitää muillekin vähätellä!!!

mcp

-Ei mulla ole ollut Win3.1:sta asti mitään ongelmia moniajon kanssa. Ja Nt3.1 oli jo kunnolla suojattu muisti moniajoa varten. Eipä kestänyt Applelta kuin 7 vuotta saada omiin purkkeihinsa.

Noitten vanhempien windowsien (ja muidenkin ko. ratkaisun käyttäjien, ei siinä mitään) co-operatiivinen moniajo oli kyllä himpun surullinen viritys. Tosin onhan siitä onneksi päästy jo vuosia sitten eroon.

Jokainen Windows 3.x oli kyllä _todella onneton_ "moniajonsa" suhteen..

NT:ssä jo varmaan toimikin.. mutta win 3.x oli lähinnä graafinen käyttöliittymä DOS:ille.

Ei toimi edes monta kopiointia yhtäaikaa NT:ssä, ainakaan 4.0:ssa. Vai miten saisi toimimaan esim. hakemiston kopoinnin kahdelle kovalevylle samaan aikaan. Resurssienhallnita menee aina jumiin siksi aikaa, kun ensimmäinen kopiointi on käynnissä.

Liitetään se "hah" oikeaan kontekstiinsa eli edelliseen lauseenseen. Ei tuossa mitään vähätelty. En vain juuri käytä koneita, joita käyttäisi useampi henkilö konsolilta lähes samanaikaisesti/lomittain. Ja kuten sanoin, joillakin (Elämällisillä) tutuilla on tuollainen vaihtojärjestelty, mikä ei ole aivan ideaali.

Hieman asiaan liittyen, Petteri Järvisen sanoin:
"Se [OS/2] tarjoaa tehokkaan moniajon ja hyvän tuen DOS-ohjelmille
- mutta minä en tarvitse kumpaakaan."

http://www.beastwithin.org/users/wwwwolf/things/fi...

Kyllähän koodaamiseen liittyy aika paljon muutakin kun käsin koodin naputtelu, varsinkin jos puhutaan isoista, olio-pohjaisista ohjelmista. Xcode vaikutti aika mielenkiintoiselta. Käynnissä olevan ohjelman koodin muuttaminen on ollut Visual Studiossa jo pari vuotta, mutta hajautettu kääntäminen ja toi automaattinen kääntäminen jossa koodia käännetään samalla kun kirjoittaa vaikutta uudelta.

En ole tuota uutta vielä nähnyt, mutta ainakin nykyisessä Project Builderissa saa määritellä haluamansa ulkoisen editorin, vim ja emacs testattu, jos ei IDE:n oma sytytä. En näe mitään syytä miksi ulkoisten editoreiden tukea olisi rajoitettu.

Tässä ei kyllä käytetty mitenkään erityisesti Apple-optimoitua kääntäjää. Kyllä, käytettiin samaa kääntäjää molemmille alustoille mutta GCC ei kyllä taida tuottaa yhtä hyviä optimointeja PPC:lle kuin x86:lle, ei ainakaan aiemmin ole tuottanut.

Suurin osa valmistajien julkaisemista benchmarkeista on muunneltua totuutta, ei Apple liene sen parempi eikä huonompikaan kuin muut.

En ota kantaa siihen onko vertailu tehty oikein vai väärin, mutta ainakin vertailun tekotapa on dokumentoitu joten sieltä voi käydä katsomassa mitä valintoja on tehty ja päätellä miten ne vaikuttavat lopputulokseen.

No kyllä käytettiin, jos luet tuon dokumentin tarkemmin, huomaat että siellä lukee "Apple GCC" ja -fast & -fastf optiot, jotka ovat juuri G5 optimoituja (Appendix E). Lisäksi Macissa oli käytetty viritettyä muistinvarausta ja Intelistä taas oltiin jätetty esim Xeoneista HT pois päältä. Eikä GCC:n x86-optimoinnit niin hyviä ole, verrattuna Intelin kääntäjään.

Ei minulla ole mitään Applea vastaan, ja harkitsen tosiaan sellaisen ostamistakin. Tälläiset testit ja väitteet vain ottavat päähän, on sen tekijä sitten AMD, Intel, Apple tai Dell.

Mutta kuinka moni käy oikeasti lukemassa noita, suurin osa ihmisistä näkee korkeintaan uutisotsikot "Applen uusi Mac maailman tehokkain työasema".

Miten Applen GCC:n optimoinnit eroavat FSF:n GCC:stä?

Miten nuo mainitsemasi optiot eroavat vaikka -mach=pentium4 optiosta? Molemmille arkkitehtuureille tuotettiin optimoitu binääri, tottakai. Minkälaiset optiot sinusta olisi pitänyt pentium4:lle laittaa?

Intelin kääntäjään verrattuna gcc:n optimoinnit eivät ole (varsinkaan spec-testeissä) kovin hyviä. gcc:n PPC optimoinnitkaan eivät ole olleet kovin hyviä, enkä usko että sitten 3.1:n optimoinnit ovat radikaalisti parantuneet. Jos pitäsi veikata kummalle alustalle gcc tuottaa parempaa koodia olisi vastaus x86, johtuen pidemmästä kehityksajasta ja suuremmasta joukosta kehittäjiä.

Koska SPEC testi testaa sekä rautaa että kääntäjää päätettiin testissä standardoida sekä fortran että c/c++-kääntäjät. Se on yksi tapa tehdä testi, antaako se paremman vai huonomman kuvan todellisuudesta on varsin monipiippuinen juttu.

HT:n puuttuminen on varsin kyseenalaista ja lisäksi olisin kaivannut AMD:n prosessoreita mukaan testiin, ja miksei jotakin UNIX-työasemaakin...

No siten, että Apple on tehnyt omat modifiointinsa, kun taas FSF:n kääntäjän on optimoinut harrastelijat. Intelin optimoima kääntäjä on - yllätys yllätys - Intelin optimoima.

No P4:lle oli käytetty -sse optiota (mikä mielestäni on oikein), mutta optio valitettavasti on betavaiheessa ja itseasiassa tuottaa hitaampaa koodia kuin ilman sitä.
Tuohon kysymykseen on vaikea löytää vastausta, mutta lähempänä oikeaa olisi vaikka Intelin kääntäjän ja GCC:n keskiarvo P4:lle. Tällöinkin P4 jo tosin on testissä nopeampi.

No Apple on juuri tähän tehnyt parannuksia, mahdotonta vielä sanoa kuinka paljon se on vaikuttanut lopputuloksiin.

Tuo Fortran-kääntäjän valinta on taas aika omituista, niin kyseistä kääntäjää kuin kieltäkään kun pahemmin ei käytössä ole. Minulle tämä haiskahtaa tarkoituksen hakuiselta, mutta varmaksihan en osaa sanoa.

Niin Opteroneitahan ei tuohon vertailuun tietyistä syistä huolittu.

Tosin Applenhan pitää julkistaa muutokset ja ne modifioinnit ovat tulleet/tulevat myös FSF:n gcc:hen jos ne ovat sen arvoisia.

Fortran90-kääntäjän käyttö on käsittääkseni pakollista jos aiotaan SPEC2000fp-tuloksia saada, koska suurin osa fp-testeistä on Fortrania.

GCC:n Fortran-kääntäjä tosin tukee vain Fortran77:aa joten sitä ei voitu käyttää. Fortran on edelleen yllättävän yleisessä käytössä tieteellisessä esimerkiksi tieteellisessä laskennassa.

Eiköhän tämä riitä tästä aiheesta, todennäköisesti Apple joutuu tekemään testit uudestaan tai ainakin antamaan jonkin virallisemman lausunnon tähän liittyen, palataan sitten asiaan :)

No ei varmaan ole, kun ei toimi.

Siis, jos puhutaan tavallisesta Firewire-liitännäisestä miniDV-digivideokamerasta.

Vaikka Netmeeting on ollut mukana W95:stä lähtien, niin Microsoft ei ole saanut sitä toimimaan IEEE 1394-kameroiden kanssa.

Kuvastaa hyvin Microsoftin tuotteiden tasoa, että tommoiseen perusjuttuunkin tarvitaan erillinen ohjelmisto: http://www.webcamdv.com

Microsoftia vaivaa "ei kehitetty täällä"-asenne, josta paska valuu sitten käyttäjän niskaan.

-Eipä tainnut olla wirefirejä kovinkaan monta markkinoilla W95:en tullessa. Ja on se outo juttu jos se ei toimi vielä nykyäänkään. Tosin olen sellaista käytellyt Win2000:n kanssa yli 2 vuotta. Mutta eihän se toimi, jos niin sanot. Täytyy varmaan laittaa myyntiin koko kamera.

Ei, mutta kyse on siitä, että netmeetingiä ei ole päivitetty sitten W95:n.

Ja kun tarkemmin ajatellaan, niin juuri mitään muutakaan Microsoftin ohjelmistoa ei ole päivitetty ominaisuuksiensa osalta viiteen-kymmeneen vuoteen:

- IE 6.0 on yhtä köyhä ominaisuuksiltaan kuin IE 4
- Officeen ei ole tullut mitään uudistuksia sitten Office 97:n "klemmarin", joka sekin on hieman kyseenalainen parannus.

-...ja OSX:n tuli juuri Expose, eli uusi tapa pienellä ikkunoita, ja se saa Apple kaverien kuolan valumaan. Varsin surullista, jos tuo on todella sitten 129$ arvoinen uudistus. Faxi? Task -näkymät ikkunoihin?

Yhtään (siis todellakaan yhtään) hyödyllistä uutta toimintoa ei näytä uusi OSX tuovan. Mutta ei se mitään, en yhtään epäile etteikö ihmiset juokse sitä innoissaan ostamaan. Onhan siinä nyt kiva tapa pienentää ikkunoita.

...64-bittisyys...Fontbook... Riittäähän noita.

Videokuvaa ei ole ellei se ole Firewire-liitännäistä miniDV-digivideokamerasta?

Se nyt vain sattuu olemaan yleisin kotikäytössä oleva digitaalinen videokuvausjärjestelmä.

Tiedoksi sinullekin.

Ja, koska se on yleisin kotikäytössä oleva digitaalinen _videokuvausjärjestelmä_ niin se on ainoa tapa lähettää videokuvaa netmeetingin kanssa?

Meillä on töissä videoneuvottelu järjestelmät eikä käytössä ole FIrewire-liitännäistä miniDV_digivideokameraa joten mitään pakottavaa tarvetta ei tuommoista ole netmeetinginkään kanssa käyttää. Tiedoksi vain sinulle.

Huh mitä mutua.

DVD:n kuvavirta on MPEG2:sta. Broadcasting-puolella melkein kaikki lähetettävä matsku on nykyään MPEG2:sta, jos sitä ei lähetetä nauhalta.

HD-tasoinen WMP9? Sorry, jos pistän silmät ristiin ja hyräilen ukko nooaa, saatan ehkä ymmärtää mitä tuolla tarkoitat. HD tulee sanoista High Definition. Tarvitseeko suomentaa vai löydätkö sanakirjan itsekin? MPEG2:sella voi yhtä hyvin pakata HD-matskua, mutta sen purkaminen ei ihan standardi-PC:llä lennosta onnistukaan. OK, WMP9 rullaa ehkä paremmin, se täytyy tunnustaa. Mutta koita ottaa huomioon se, että MPEG2:sella alkaa olla ikää jo se vuosikymmen tai jotain...

MPEG4:sta ei ole broadcasting -puolelle tarkoitettukaan, mutta sen käyttö sillä puolella ei ole mahdotonta.

Nyt ei ollutkaan kyse broadcastingista, kuten varmaan huomasit.

Ja... ? Pointti oli missä?

Voit jättää ad homit pois

Niinpä, ja moninkertaisilla tiedostokoilla. Yritäppä pakata 3 megan frameja 48 bitillä per pikseli järkevästi MPEG2:lla ilman näkyviä artifakteja. Ai niin, ei onnistukkaan.

Koitan ottaa sen huomioon ja juuri sen takia MPEG2 ei tähän tarkoitukseen riitä. Ymmärrätkö?

*yawn*.. Jenkkien HDTV on samalla resoluutiolla (no, okei kanavasta riippuen 1080i tai 720p yleensä) kuin tuo "HD-T2" ja signaali on aivan tavallista, wanhaa kunnon MPEG-2:sta.

"Siirrytään WM9:ään, niin maailma paranee"-ajattelu ei toimi, koska kuten aiempi tokaisija totesi, aika pirun iso osa originaalimateriaalista on jo MPEG-2:na, ei välttämättä enää olemassakaan analogikopioina -- jos MPEG-1/2/4 on "paskaa", niin lossy compression logiikan mukaan "shit in, shit out", ei se WM9 sitä uudelleen häviöllisellä pakkauksella mihinkään paranna.

*pilknus* Ja ei, se ei ole WMP9, WMP on Windows Media Player, se soitto-ohjelma :-) Se on WM9 -"perhe" (kuten MPEG-4 "perhe", joka sisältää sekin gaziljoona pakkaustasoa -- pikkulasten puuhamaassa jossa heitellään kiviä WM9 vs MPEG-4 puhutaan aina SP ja ASP-layereista, eikä koskaan H.263+:sta tai H.264:sta.. ahwell), johon kuuluu WMV9 ja WMA9 (DRM-härpäkkeiden, deliveryplatformin ja sen sellaisen lisäksi).

No itse pidän aiempien Macien ulkonäöstä, mutta tämä ei kyllä miellytä silmää tuon etulevyn takia.

Pistä sinne etulevyn taakse joku strobo tai muu valonlähde, niin huomio on Assemblyillä taattu... :)

Se että joku tuote palkitaan vaikkapa muotoilustaan ei tarkoita sitä,että se kolahtaisi jollekin yksityiselle käyttäjälle pätkänkään vertaa.
Pidän applen tyylistä ja tuotteista todella paljon,mutta tämä vaikutti designinsä puolesta tuoteperheeseen kuulumattomalta laukaukselta.

Mutta saattaapa olla että muutaman kuukauden mediaviestinnällisen aivopesun jälkeen pyörrän sanani ja olen korviani myöten rakastunut tuohon postfuturistiseen juustoraastimeen...

Ensin metallinen G4 Powerbook - titaania, sitten Xserve - metallinen sekin.

Uusi PowerMac G5 on siis näiden pro-mäkkien perässä siirtynyt metalliseksi.

Kuluttajakon