Apple-mania valtasi Lontoon

Enpä tunne ketään moista Macin käyttäjää. Mac ostetaan työntekoa varten ja siltä odotetaan kovaa työpanosta vuosikausien ajan; omien havaintojeni perusteella Mac näyttäisi jäävän lopullisesti eläkkeelle vasta n. 6-8 vuoden käytön jälkeen, usein päivitettynä uudella prosessorilla (tai kahdella), isommalla kovalevyllä ja nopeammalla näytönohjaimella jne.

Eikös Mac ole trendikkäiden nykynuorten sisustuselementti. Pieni trendikäs pöytä ja Mac olkkarinnurkkaan.

Oli ehkä 90-luvun Ikean luetteloissa. Itse en ole jostain syystä luonnossa tavannut moista.

Itse asiassa on varsin ristiriitaista, jos asia on todella näin. PC-käyttäjäthän ne nimenomaan valvovat öitä pää koneen sisässä viilaten 2 dB:ä hiljaisempaa tuuletinta paikalleen ja käyttiksiä uudelleenasennellen, ja pöydän alla saattaa olla yhtäaikaa kolmekin koteloa vaihtelevalla sisustuksella "työn alla". Koneen ylikellotus, buuttausnopeus, Halon FPS ja eri käyttisasennusten määrä ovat tyypillisiä puheenaiheita. Ei tunnesidettä? Voihan sitä niinkin valehdella itselleen. Ei elitismiä? Eipä tokikaan.

Tai sitten Mac-käyttäjät eivät jaksa innostua koneiden tekniikasta ja niiden viilaamisesta ja höyläämisestä, vaan haluavat keskittyä olelliseen. Ei Mac-käyttäjät mitään elittiä ole, paitsi ehkä joidenkin kateellisten mielestä...

No näin ei kyllä ole minun lähipiirissäni. Tulosta tehdään Macillä ja rankasti.

If it works don't fix it.

Millaista rautaa & softaa Applelta kaipaat?

No kyllä on kone ollut todella pahasti sekaisin jos hiireen koskeminen sen kaataa... Kuulostaa aika urbaani legendalta. Mikä liike && vuosi?

En minäkään ole innostunut niiden tekniikasta, ostan vain mitä ostan ja käytän. Tietenkään Mäkistit eivät ole niin kiinnostuneita tekniikasta, kun heillä ei ole niin suurta valikoimaa rautaa. Hyvä toisaalta, huono toisaalta. Kukin päättäköön miten heille.

Ensimmäisenä voisivat tarjota hyvän resoluution, 1920x1200 olisi mukava. Ja järkevään hintaan. Ei saa edes 17" Tehokirjaan tuota resoluutiota, eikä edes 1600x1200, vain 1440x900. Ja mieluusti pienemmän kokoisen otan, kun saan 15" ruutuun tuon haluamani resoluution. Pöytäkoneet eri asia, mutta tahtoo läppärin. Paino sen sijaan on mäkisissä pienempi kuin rankassa työpenseeläppärissä, mutta se ei ole niin suuri ongelma kun muut ominaisuudet toimivat.

Softapuolelta tarvitaankin sitten tehokas ja toimiva IDE, xcodesta on sen verran viime päivinä saanut kommentteja ohjelmoijatutuilta, että se on kaukana toimivasta. Kuulemma uusin päivitys aiheutti enemmän ongelmia kuin korjasi, joten sitäkään ei voi käyttää edes. Eikä tarvinnut vielä edes mainita .NET-kehitystä että saisi ongelmia softapuolella ;) Muuten softia aika pitkälti kai saisikin Mäkiselle. Sitten kun vielä hinta olisi järkevä niin sitten voisi kokeilla. Notta kolme asiaa seisoopi hankkimisen tiellä.

Kaisaniemen Businessforum, en muista vuotta mutta epäilen että kyseessä oli 10.0, ihan uutta kamaa se oli silloin ja siksi vähän meinasinkin tökkiä ja tutkailla. Eipä onnistunut. Ruotsissa tavaratalossa sen sijaan sainkin tökittyä ihan menestyksekkäästi, mutta eipä ollut mitään softaa tai muuta että olisi voinut kokeilla. UI oli aika kauhea, mutta se on vain minun mielipiteeni, monet tykkäävät.

Pliis, ei alle 21" näytöissä ennenkuin GUIsta tulee kaikilta osiltaan skaalattava.

Missä on hyvä UI?

Pliis, tuohon ihanaan 15" näyttöön nyt heti eikä tarvita skaalattavia käyttöliittymiä. Miksi tarvittaisikaan? Windowsissa voi skaalata jos tahtoo (tiedän, kaikki softat eivät tottele, mutta eipä voi mitään), mutta en tahdo. Normaalit fontit (oikeastaan pienemmät kuin normaalit yleensä minulla) riittävät mainiosti. Kukaan ei pakota sinua ostamaan moista.

Suoraan sanoen en heti keksi nykyjärjestelmistä kauheampaa. Ehkä se on sitten liian erilainen minulle, mutta karkkipaperi tökkii pahasti vastaan kun voisi tehdä toimivaakin. Ei sillä että minulla tosiaan rankkaa parin kuukauden kokemusta olisi, mutta ensivaikutelmahan on se tärkein. Olen funktionalisti, asioiden pitää toimia. Vaikkakin Firefoxissakin on Noia-teema, sen verran haluan ulkonäköön satsata. Onkin ensimmäinen kerta kun teemoista/skineistä on ollut jotain iloa missään ohjelmassa minulle.

XP:hän näyttää enemmän karkilta. Toisaalta OS X sisältää hyvin vähän designia designin vuoksi, kaikella on tarkoitus. Toimivuuspointtia et oikein perustele. En koe Windowsin tai Linuxin loistavan toimivuudessa.

21" näytöissä saa jo käyttää minimissään ainakin 2048x1536 resoluutiota.
17" tft näytössä pitäisi olla jo 1600x120, että sitä viittisi käyttää.

Aivan. Mutta kerropa se valmistajille. Ei löydy edes 19" TFT:tä tuolla resoluutiolla, vaikka se on ihan normaalia käyttää 19" CRT:tä tuolla resoluutiolla. Ja 19" TFT:nhän pitäisi olla 20-21" CRT:n veroinen...

On se hassua että läppäriin saa esimerkiksi 15" TFT:hen 1280x800 -> 1920x1200 vaihtaa 70 euron lisärahalla, mutta 17" pöytäruutuun et saa sitten millään yli 1280x1024. Ja jos haluat 1600x1200, pitää ottaa 20" ja maksaa ~500 euroa enemmän (~2.5-kertainen hinta) kuin 17" ruudusta. Ei voi ymmärtää mitenkään. Melkein halvemmaksi saattaisi tulla hankkia läppäri isolla resoluutiolla kuin pelkkää näyttöä.

Oiskohan syy tekniikassa? Mitä tulee Applen TFT-näyttöihin niin saa pulittaa muista näytöistä aika ison summan rahaa, että päässään edes lähelle sitä kuvanlaatua. Tosin ovat Applen näytötkin kalliita, mutta 100% hintansa väärtejä.

En ymmärrä miksi näyttöön pitää saada pistetiheys semmoiseksi, että yksityiskohtien erottamiseen tarvitsee naama viedä niin lähelle näyttöä, että nenästä jää tahra ruutuun.

En ymmärrä miksi näytössä pitäisi olla sellainen resoluutio, että pitää katsoa huoneen toiselta puolelta, ettei se näyttää dublopalasilta.
Kolmevuotiaat käyttää dubloja, vanhemmat legoja.

Itsellä käytössä etupäässä eclipse ja netbeans. Sunilta saisi ostettua Sun Java Studio Creator:in jne, kyllä niitä ainakin Java puolella piisaa. .NET IDE:istä en tosin tiedä, kun ei ole ollut kiinnostusta.

Itse siirryin parisen vuotta sitten useamman itsekootun pc:n jälkeen windows-puolelta Apple-käyttäjäksi juuri siitä syystä että halusin työkalun mitä ei tarvi säätää ja viritellä vaan saan optimoidun ja toimivan työvälineen suoraan paketista... Tähän mennessä ei mitään valittamista - niin koneet kuin myös kaikki "lisävarusteet" on toimineet suoraan pakkauksesta.

> En minäkään ole innostunut niiden tekniikasta, ostan vain mitä ostan ja käytän. Tietenkään Mäkistit eivät ole niin kiinnostuneita tekniikasta, kun heillä ei ole niin suurta valikoimaa rautaa. Hyvä toisaalta, huono toisaalta. Kukin päättäköön miten heille.

Tuo ensimmäinen lause on juuri se mitä ajoin takaa. Osta ja käytä, ilman mitään kommervenkkejä. Töpseli seinään ja menoksi. Siinä se.

Toisille riittää pienempi resoluutio toisille ei.
Jos katsotaan iBookin/PowerBookin muita ominaisuuksia niin hyvin ne kilpailussa pärjäävät.

Mikrobitti 11/04
"...iBook-kannettava on täysiverinen paketti eikä häviä kilpailijoilleen. Voisi jopa sanoa, että PC-koneita viedään kuin pässiä narussa."

Helsingin Sanomat 17.11.2004
"Applen kone hurmasi helppoudellaan
... Applen kannettava mikro teki tässä mielessä miellyttävän poikkeuksen: laite toimi kuukauden testijakson täysin ongelmitta ja paluu oman pc-kannettavan käyttöön tuntui paluulta tylsään arkeen..."
http://iportti.net/.4b36b19c

Tietokone 9/2004
" Apple Powerpc G5 oli web-palvelujen testissä tyly kilpakumppaneilleen. Intel-laitteet tahkosivat tuhannen sivupyynnön maastossa. Powerpc-suoritin jätti ne pölypilveen jo lähdössä 1200 sivupyynnöllä ja karautti kauas 6500 sivupyynnön maisemiin. Apple oli testin ainoa kahdella suorittimella varusteltu malli. Lisäsuorittimen asentaminen parantaisi Xeon-palvelimen välityskykyä vajaat 70 prosenttia, joten Applen ylivertaisuudelle ei ole uhkaajaa näkyvissä. "

PC Magazine
iMac G5, ***** Excellent!
http://www.pcmag.com/article2/0,1759,1648796,00.as...
iBook 12", Editors' Choice
http://www.pcmag.com/article2/0,1759,1625617,00.as...

En tunne tuota ohjelmointipuolta mutta vaihtoehtoja MacOSX mukana tulevalle Xcodelle kyllä löytyy ja varmasti niistä joku sinuakin tyydyttää...
http://guide.apple.com/ussoftware.lasso

Ja tässä kaikki kokemuksesi Macistä, Cool...

Tai PC-käyttäjät luulevat, ettei sen parempaa konetta voi olla ja eivät siksi tajua panostaa laatuun. Näin itsekin luulin yli 16 vuotta, ennenkuin riitti rahat ekaan G5 Mäkkiin.

Mac on etenkin luovalla alalla ylivoimaisesti paras työkone maailmassa. Olen tässä vuoden sisällä nähnyt 10-15 tyyppiä vaihtavan OSX/Mac -pohjaan siksi, että työnteko PC:llä oli jatkuvaa asentelua ja ruuvaamista. Nyt näin ei enää ole ja ainakin 10 seuraavaa tyyppiä on jo suunnitellut tekevänsä samoin, kun ovat nähneet mitä työnteko voi sillä parhaimmillaan olla, kun ei ole häiriötekijöitä joka paikassa.

Mac on kyllä näöltään design-tuote, erottaen sen mukavasti rumien ja kylmien PC:iden seasta.

No se on ymmärrettävä syy pysyttäytyä Macista erossa ja elellä PC-raudan kanssa.

Kyllähän sen OSX:nkin jumiin saa, tosin oikein asennettuna (ei asentele kaikenmaailman 3rd party kernel-extensioneja jne shaibaa) aika järettömän vaikea operaatio, ellei laitteistossa ole joku vialla.

Mitä tulee elitismiin, niin yhtä suurta se on puolin toisin. Ei ole olemassa ainuttakaan PC tai Mac -keskustelufoorumia, jossa ei auottaisi päätä toiselle osapuolelle.

Ja mitä tulee tuossa jossain mainitusta OSX:n ulkonäöstä, niin saahan siihenkin Linux/Unix-järjestelmiä muistuttavia minimalistisia ja rumia skinejä hankittua tai tehtyä itse, jossei karkki miellytä. Itseäni se kyllä miellyttää, kerrankin saa ruudulta jotain selvää ja harvemmin pystyy lukemaan ruutua yhtä pitkään ilman päänsärkyä.

Veikkaanpa, että ne voivat mennä rikkisärkikatkipoikki koska tahansa, kun MacOS X:stä tulee uusia versioita:

http://themes.freshmeat.net/articles/view/1011/

Kuin myös :-)
Ennen omistin Fujitsun läppärin (joka muuten oli kalliimpi kuin iBook). Läppäri ei sisältänyt edes säätimiä äänenvoimakkuudelle, vaan se tarvitsi tehdä ohjelmallisesti (us-ko-ma-ton-ta). Näppäimistö kului vuodessa ihan finaaliin, yms yms. iBook halvasta hinansta huolimattaan antaa erittäin hyvän hinta/laatusuhteen. Vaihtaisin 3x kalliimman IBM-työläppärini koska vain iBookiin (tai mieluumin PowerBookiin) työkoneena :(

Itselläni pääsee ärräpäitä lähinnä Windowsin kanssa. Töissä käytän Solaris & Linux, töiden puolesta Unix-tyyliset järjestelmät ovat ehkäpä vähän keskivertoa paremmin hallussa, OS X:nkin kanssa on mukavaa ampua terminaali päälle ja tuttu ympäristö sielläkin.

Melkein voisi sanoa, että kuka EI vaihtaisi IBM:n läppäriä johonkin muuhun. Sen verran kauheita rotiskoja ovat, vaikka jotkut kovasti tykkäävätkin. En tajua miksi. Näppäimistöä en ole hyvänä tuntenut kuin Dellillä, näkee nyt miltä tuntuu tällä kertaa kun uusi moinen saapuu parin viikon sisään. Sitten saatte kuulla valitusta jos se ei olekaan niin hyvä kuin aiemmin ;)

Mielenkiintoista lukea. Omat kokemukseni ovat juuri päinvastaiset. Siis IBM - Dell -akselilla. IBM:n läppäreiden kanssa aino ongelma johon olen törmännyt oli yksi kone josta pimahti näyttö -> meni takuuseen. Dell:n puolella en ole vielä törmännyt koneeseen, joka olisi toiminut (=ei olisi vähintään yhtä osaa vaihdettu takuuseen). Nämä kokemukset tosin lähinnä viimeisen 5v ajalta. Sitä ennen merkit olivat toiset ja kokemukset sen mukaiset.

Summasummaarum: Paskoja ne on kaikki - merkkiin katsomatta. Myös se Apple. Joillekkin vain kasaantuun toisesta merkistä paremmat kokemukseet, kuin toisesta.

Kannettavan ostaessaan kannattaa varautua siihen, että se menee rikki. En ole yhtään kannettavaa käyttänyt mikä ei olisi hajonnut jossain vaiheessa; Pomi, IBM, Dell, Fujitsu, iBook, PowerBook.

Jaa, itselläni ei ole hajonnut yksikään kannettava ikinä... ehkä ei kannattaisi pelata pesäpalloa sillä läppärillä :)

No hyvä ihme, milläs sitten??

Käyttö on kyllä aika runsasta ja matkailupainotteista...

Mikä niistä käyttiksistä? Ei kai sinua vaan vaivaa tämä asennevamma?:

PC = Windows

Kerrotko minulle jonkin maailmankartalla olevan levy-yhtiön joka suostuu luovuttamaan biisejä internetin syövereihin ladattavaksi ilman minkäännäköistä DRM:ää? Ei tuo ole Applesta kiinni. Vaikka apple päättäisi tiputtaa koko DRM:än, ei se onnistuisi.

No, ensinnäkin Magnatune on sekä levy-yhtiö että nettimusa-kauppa:

http://www.magnatune.com/

Toisaalta eMusicin sivuilla ei ainakaan ihan heti löydy halaistua sanaakaan DRM:stä vaan he myyvät musansa ihan MP3:sina:

http://www.emusic.com/

Ja tällä hetkellä he myyvät 1262 eri levymerkkiä:

http://www.emusic.com/browse/b/l/l/0/0/0/0.html

Tuo linkki sisältää jo vanhentunutta tietoa. iTunesista ostettua musiikkia voi nykyään kuunnella kolmen sijaan, viidellä eri tietokoneella. Eli pulaan ei joudu niin nopeasti, vaikka voihan ne kaikki hajota kerralla ennen yhdenkään koneen de-autorisointia. Mutta niinhän sitä voi kaikkea tapahtua. CD:kin voi hävitä..! Voi baby-Jebus!

Määrän kasvattaminen ei riitä, eikä se myöskään poista itse ongelmaa. Vähän sama kuin syöpää hoitaakseen ottaisi pelkkiä särkylääkkeitä. Kyllähän niiden oireiden näkyminen kestää pitempään, mutta sitten kun kosahtaa, niin tuntuu kanssa kunnolla.

No riippuu siitä mikä se ongelma oikeasti koetaan olevaksi. Itse olen hyväksynyt tämän kyseisen DRM:n kohtuulliseksi. Mutta jos mikä tahansa DRM aiheuttaa näppylöitä, niin voivoi. Vai onko parempaa vaihtoehtoa suojata sisältöä?

Muutenhan jos vahinkoja tuppaa sattumaan paljon: konerikkoja, talot palaa yms. Voipi yrittää vakuuttaa omaisuutensa. Ei kai se sen kummempaa ole.

"On". Jättää sen suojaamatta kokonaan. Ei nykyisestäkään mitään hyötyä ole, kun sen saa naurettavan helposti murrettua ja ilmeisesti VLC soittaa suoraan nuo Applen DRM-suojatut kappaleet. Kuluttajahan tässä vaan kärsii, josta voi seurata kärsimyksiä levy-yhtiöille tai Applelle.

No niin, missähän todellisuudessa sitä eletään, vai luuletko tosiaan että kauppa olisi olemassa ilman noita suojauksia.

Omasta kokemuksesta voin kertoa että en ole kuluttajana huomannut kärsiväni tästä DRM:stä yhtään. Päinvastoin, palvelu on ollut niin hyvä että olen ostanut jo vajaassa kuukaudessa moninkertaisen määrän albumeja, mitä muuten edes koko vuonna kivijalkakaupasta ostaisin .

Ja jos koneet menee rikki, niin ne menee. Se kuuluu tähän todellisuuteen.

Mutta menipä *taas* off-topikiksi Apple-ketju. Se ei kyllä mitään uutta ole, ja taitaa kuulua asiaan.

Jos CD soittimeni menee rikki, niin ei se estä minua kuuntelemasta musiikkia toisella CD soittimella... Nyt tuotetta on tahallaan huononnettu, ja vieläpä niin, että samalle ihmiselle voidaan myydä monta kertaa sama biisi vuosien saatossa. Reiluako? Kopioinnin estäminen kaverille olisi vielä ihan ok, mutta nykytekniikalla mahdotonta. Se että samalla estetään myös laillista käyttöä on mielestäni aika ikävää, varsinkin kun siitä rajoittamisesta selkeästi myyjä vielä hyötyy tuon laittoman kopioinnin vähenemisen lisäksi.

Ongelmat kun eivät tule näkyviin nyt niin suurina, vaan vasta kymmenen vuoden päästä kun tuo viiden laitteen raja alkaa olla useammalla rikki. Siistiä maksaa samoista Katri Helenoista ja ihanimmistä joululauluista sitten uudelleen. Vähän kuin vuokraisi musiikkia. Vuokra-aika vain riippuu siitä, että kuinka pitkään yhtä konetta pidät.

Homma ei toimi noin. Mikäli kaikki viisi tietokonettasi menevät yhtäaikaa rikki ja vaihtoon, niin silloin niiden "valtuutuksen" poisto on tehtävä tuen kautta, muuten homma tehdään netissä ja sitten valtuutetaan uusi haluttu kone. iPodeja voi olla rajoittamaton määrä. CD-levyjä voi tietystä soittolistasta polttaa 7 kpl.

Useimmat meistä ovat CD-levyjenkin kanssa pulassa sitten kun ne kaikki viisi soitinta menevät rikki. Levyt voivat myös hävitä, naarmuuntua pilalle ja tuhoutuvat todennäköisesti aikaa myöten. Vinyylien käyttöikä oli/on myös rajallinen, kasettien kaikista lyhyin.

DRM sinänsä on kaupan olemassolon ja edullisuuden vuoksi välttämätön.

Ja mistähän se suojaus on peräisin? Ettei olis PC-puolen megawarettajien aikaansaannoksia :)

Eipä olisi iTunes Music Storea, jossei Applella olisi ollut tarjota jotain DRM:ää levy-yhtiöille.

Se on toisaalta helppo ymmärtää, koska jos ostaisit täysin suojaamattoman albumin iTMS:stä, niin voisit lähettää sen p2p verkon läpi joukolle muita. Jos olisit itse sisällöntuottaja, niin eikö palkka työstä kiinnostaisi. Jos kyse olisi materialistisesta asiasta, niin sen varastaminen olisi pois alkuperäiseltä omistajalta. Digitaalisessa kopioimisessa alkuperäinen omistaja ei menetä mitään.. vai menettääkö? Työ muuttuu arvottomaksi.

Maailmassa ei ole asiaa, johon kaikki olis tyytyväisiä. Pitäis olla jokaisen maailmankuvassa päivänselvä asia viimeistään kun on yli 25vuotta tullu täyteen.

Ja http://murobbs.muropaketti.com/forum.jsp?forum=4 tuolta löytyy 1000x enemmän ihmisiä jotka eivät ole tyytyväisiä PC:n toimivuuteen.

Toivottavasti ei satuta samaan pöytään lähiravintolassa.

Juu, eipä tuota kukaan ole minun nähdäkseni yrittänytkään kieltää. Eri asia on se, kuinka itseaiheutettua köyhyys on Suomen kaltaisessa maassa, verrattuna vaikkapa juuri Neuvostoliittoon. En tiedä pitäisikö minun nyt kommenttisi jälkimainingeissa potea jonkinlaista moraalista krapulaa siitä että minulla on rahaa ostaa Mac kerran kolmessa vuodessa - niinkuin tosin olisi kellä tahansa leipäjonon hepulla joka polttaa tupakkaa tai juo viinaa. Mitään tekemistä tämän keskustelun kanssahan kommentillasi ei kuitenkaan ollut.

En ymmärrä miksi sinulla on ongelma minun mieltymysteni kanssa. Tajuan kyllä Maceista, elektroniikasta ja softasta kokolailla paljon, mutta pointti onkin siinä, että minä - kuten, paradoksaalista kyllä, suurin osa Macisteistä - en ole piirun vertaa kiinnostunut tietokoneista. Siitä huolimatta haluan tehdä töitä mahdollisimman tehokkaasti. Graffa- ja musiikkipuolella se onnistuu Macilla, kun kone ei muiden järjestelmien tavoin koko ajan aseta esteitä työnteon tielle. Kuten sanottu, paranneltavaa on yllinkyllin (johtuu suurelta osin asioista joihin Applella ei ole osuutta), mutta kehitystä tapahtuu koko ajan. Windows sitävastoin pitäisi suunnitella kokonaan alusta ja Linuxille ei edes saa ammattimaista graffa- tai audio-ohjelmistoa.

Nautin työnteosta Macilla eniten. Mikäli työni olisi itse koneen runkkaaminen eikä asioiden aikaansaaminen sen avulla, niin hakeutuisin varmaan jonkin toisen koneen pariin.

Jos graffalla tarkoitetaan elouvien tekoa, niin saanen huomauttaa, että Harry Potter-leffojen teossa käytettiin Linux-softaa nimeltä Film Gimp, joka myöhemmin otti nimekseen Cinepaint. Ja jo vuosia sitten Titanic-leffaa varteen tehtiin raskaita laskutoimituksia isolla kasalla koneita, joista suurin osa pyöritti Linuxia. Ja muita mainitsemisen arvoisia Linuxilla tehtyjä leffoja on ainakin Shrek.

Jos taas graffalla tarkoitetaan kuvankäsittelyä, niin kyllä toi Gimp on jo kehittynyt aika pitkälle, ainskin niin pitkälle, että se kyllä täyttää jo monen ammattilaisenkin tarpeet, vaikkei se ihan vielä osaiskaan ihan kaikkea, mitä Photoshop osaa. Weppigrafiikan teossa Gimp on huomattavasti parempi kuin painettavaksi tarkoitetussa grafiikassa, koskapa kirjapainojutuissa käytetään RGB-värien sijaan yleensä CMYK-värejä, joka kuulemma on yksi suuri softapatenttien miinakenttä.

Mutta jos taas graffalla tarkoitetaan taitto-ohjelmia, niin Linux-maailman vastaus noihin hommiin on Scribus, josta tuli jo kuukausia sitten "one-dot-oh" -versio. Rakenteisten dokumenttien teossa taas rulettaa LaTeX- ja SGML/XML-pohjaiset softat, ja niissä hommissa Linux on kuin kala vedessä.

Ja mitä musantekoon tulee, niin revipä tuosta huumoria:

http://www.agnula.org/

Nykyään Linuxissa musanteossa rulestaa sellaiset teknologiat kuin LADSPA, ALSA ja Jack,. Noita teknologioita tukee vähän jokainen kunnon musantekosofta, mitä Linuxille on tehty. Kaikista noista on tuolla kerrottu tarkemmin.

On kivaa että homma etenee Linux-puolella ja aion pitää silmät auki siihenkin suuntaan, mutta ammattimaisuus tässä tarkoitti myös sitä että reprotalojen, musiikkistudioiden ja varsinkin asiakkaiden kanssa pitäisi olla yhteensopiva. Windowsiin saa tarvittavat ohjelmat mutta aito yhteensopivuus löytyy ainoastaan Mac-puolelta. Jos asiakas esimerkiksi lähettää minulle CD:llä vuoden 1998 vuosikertomuksensa taiton uuden pohjaksi, on enemmän kuin todennäköistä, että tarvitsen sen avaamiseen ja konvertointiin Macin.

Gimp on varmasti ihan mahtava (sen saa tätä nykyä Macillekin, kuten koko Linuxinkin), mutta sitä on pidettävä nimenomaan tuon CMYK-tuen puuttumisen takia harrastajatason ohjelmana. Elokuvat sikseen, tiedostan kyllä että sillä puolella Linux jyrää monella tavoin.

Pointti: jos haluan pitää pöydälläni vain yhden koneen, niin sen täytyy olla Mac. Koen muutenkin selviäväni elämästä huomattavasti vähemmillä napinpainalluksilla valintani vuoksi. Minua ei kuitenkaan kiinnosta pätkääkään arvostella toisten konevalintoja, ärsyttää vain monien asiaan perehtymättömien tarve arvostella minun valintojani.

Toisaalta jos mielii kirjoitella tieteellisiin lehtiin tai tiedekirjakustantamoille, niin ne vaativat usein LaTeX:in käyttöä ja lyövät valmiit mallipohjat ja kirjoitelmaluokat eteen:

http://www.tug.org/interest.html#publishers
http://www-lsi.upc.es/~valiente/journals.html

Ja LaTeX on yhteensopiva ylitse käyttisrajojen.

Mutta se on kyllä selvää, että Linuxin taittosoftien pitää mahd. pian oppia importtaamaan ja konvertoimaan Windowsien ja Maccien taittosoftien tiedostoformaatteja elleivät ne osaa jo. PostScriptiä ja PDF:ää niistä kyllä saa ulos tuosta vaan ja jos se ei kelpaa painotaloille, niin mikäs sitten?

Jep, Linuxia käytetään renderfarmeissa kyllä. Mut aika usein itse luova työ tehdään studioiden omilla sovelluksilla joita ei kaupasta löydy.

Jos graffalla tarkoitettaisiin elokuvien tekoa niin Linux & Mac hallitsevat sitä aluetta. Aliaksen Maya ( http://www.alias.com/ ), Pixarin Renderman ( https://renderman.pixar.com/ ) ja Applen Shake ( http://www.apple.com/shake/ ) ovat kolme suosituninta softaa joita on käytetty/käytetään elokuvatuotannossa, kaikista näistä löytyy Mac ja Linux versiot. Ja eräs Steve hallitsee/omistaa 2/3 osaa näistä...

CMYK värien lisäksi Gimp ei hallitse muistaakseni muitakaan väriavaruuksia esim. Pantone. Matkaa Photoshoppin ominaisuuksiin on vielä paljon. Ja web/painografiikassa Linuxin suurin puute on vektorigrafiikka ohjelmien puute vrt. Freehand, Illustrator, ... Flash?

Öh. Mikä on "one-dot-oh" -versio? ;-)
Millainen värienhallinta/tuki tuossa Scribusissa on?
Linuxille ei löydy ammattitasoisia taitto-ohjelmia vrt. QuarkXPress, InDesign, . eikä kunnon typografian hallintaa. Defacto fontitkin taitavat puuttua (esim. http://www.adobe.fi/products/fontfolio/main.html ).
LaTex on hyvä tiettyihin hyvin rajallisiin tarkoituksiin.

Muusikot ovat harvoin kiinostuneet tekniikasta, musiikista sitäkin enemmän. Homman pitää toimia ilman viilaamista ja höyläämistä, heti. Pikainen vilkaisu muusikoiden ja musiikkistudioiden laitteistoihin antaa hyvän kuvan siitä millä homma hoituu Mac ja joskus PC ;-) Mistä löytyy hyvä nuotitussofta Linuxille?

Eräs erittäin iso leffa-alan softakokonaisuus jäi pois ( http://www.avid.com ) - epälineaarisen editin perus-softa joka käytännössä määritteli sen miten tietokonepohjainen elokuvaeditointi tapahtuu nykyään.

Windows-Gimpin suurin ongelma on se että se on erittäin epästabiili. Omituisia buggauksia, kaatumisia ja epäloogisuuksia - linuxversio on kuulemma paremmin kasassapysyvää sorttia.

Itse olen käyttänyt Lilypond -nimistä, http://lilypond.org/ . Se tekee kaunista jälkeä.

Kyllä niitä vektorigrafiikkasoftiakin Linuxille on jo tehty. OpenOffice.org:issakin tulee sellainen mukana.

Versio 1.0, eli se maaginen versio, josta eteenpäin softan pitäisi olla jo käyttökelpoinen eikä enää mikään beta.

En nyt tähän hätään kykene tarkistamaan, kun niitten kotisivu ei vastaa:

http://www.scribus.org.uk/

Mutta Linux-maailmassahan värienhallinnan hoitaa LCMS-kirjastot (Little Color Management System) ja muistaakseni Scribuskin käyttää sitä. Ja sen muistan, että sen ohjelman saa kalibroitua erilaisille monitoreille.

Riipuu siitä, katsotaanko Scribus ammattitasoiseki taitto-ohjelmaksi. Freshmeat.net:in mukaan se on tarkkaanottaen ns. DTP-ohjelma (Desktop Publishing), enkä kyllä osaa tarkkaan sanoa, mitä eroa taitto-ohjelmalla ja DTP-ohjelmalla on.

http://freshmeat.net/projects/scribus/

Ei pidä paikkaansa. Linuxissahan typografian hoitaa ns. fontconfig ja sen ansiosta hoituu antialiasoinnit, hinting, sub-pixel rendering ja korvaavien fonttien löytyminen jne. Itsekin olen jo muutaman vuoden verran ihan huoletta katsellut WWW-sivuja, joissa on serif-fontteja. Ennen sellainen oli aika inha kokemus, koska ilman antialiasointia ja hintingiä serif-fontit menevät tosi rumiksi.

Eihän tuossa ole yhtään mitään logiikkaa! Miten nuo fontit muka puuttuvat Linuxista? Jos mä ostan vaikka juuri tuon kasan fontteja, niin mikä estää minua käyttämästä niitä Linuxissa? TrueType-, Type 1- ja OpenType-fontteja voi käyttää Linuxissa ja sen ohjelmissa niin paljon kuin lystää.

Buahaha! :-D

http://www.tug.org/texshowcase/

Toooosi rajoittunutta touhua! - NOT!

Ja mikä saa sinut kuvittelemaan, että juuri Linuxissa musiikkipuolen saaminen toimimaan vaatii viilaamista ja höyläämistä? Ennakkoluuloisuutesi?

So? Musiikksistudioita tosin vaivaa se, että ne ovat jo vuosia sitten maksaneet itsensä kipeäksi niistä Macilla ja PC:llä pyörivistä musiikkisoftista eikä silloin niin vain huvita jättää käyttämättä niitä softia, kun niistä on ensin maksettu niin paljon. Toisaalta vanhojen tottumusten muuttaminen on usein aika hankalaa, ja senkin vuoksi menee vielä aikaa, että musanteon ammattilaiset alkavat todenteolla omaksua Linuxille tehtyjä musasoftia, vaikka ne olisivatkin jo kuinka hyviä. Se mitä musiikkistudiot juuri nyt käyttävät, ei siis välttämättä ole sama asia mitä niitten kannattaisi käyttää.

Ainaskin RoseGarden osaa myös nuotinnuksen, vaikka se onkin MIDI-softa.

http://www.rosegardenmusic.com

P.S: Sellainen on lähinnä säälittävää, että sen kummemmin miettimättä lauotaan, että "Linuxille ei saa sitä ja Linuxille ei saa tätä". Kun vähän viitsii kysellä, niin johan alkaa niitä softia löytyä. Kenties kätevin tapa löytää Linux-vastineet varsinkin WIndows-ohjelmille on tämä:

http://linuxshop.ru/linuxbegin/win-lin-soft-en/

Tästäkin on aika paljon iloa:

http://www.raimokoski.com/win2lin.html

Hah, vertaatko tosissaan vakavissasi Openofficen Drawia Freehandiin ja Illustraattoriin?


Olisiko ammattilaisten perustyökalujen puute? Tai se että tuotetukea ei juuri ole? Tai mahdollisesti epäluotettavuus (kahden tässä esimerkkinä käyttämäsi softan (scribus ja tämä agnula) ovat down? Ei ole järin vakuuttavaa.

Ei se studio ala vaihtamaan kaikkea softaa siksi että 'vitsi kun ouppensourssi on leet'. Kyllä siitä pitää tulla selkeästi jotain käytännön hyötyä. Jos siirrossa ei saada säilytettyä 100% siitä mitä pystyttiin tekemään, siinä ei ole yhtään mitään järkeä. Softakustannukset ja laitteet ovat ammattitason hommissa suhteellisen triviaaleja kuluja. Jos esimerkiksi Logic Pron uusi versio maksaa 1000e, se on noin yhdellä projektilla kuoletettu menoerä. Boonuksena sitä ei tarvitse omaksua alusta asti uudelleen, siinä toimii vanhat fileet suoraa ja sille on loistava tuotetuki sekä iso käyttäjäkunta joka osaa auttaa ongelmatilanteissa. Yhteensopivuus alan muiden standardijuttujen kuten vaikka VSTin kanssa on taattu. Torvalds itsekkin on sanonut että 'tekosyiden keksiminen huonojen työkalujen käytön perustelemiseksi on _tyhmää_, ja ihmiset jotka näin toimivat ajattelevat kiveksillään eikä aivoillaan.' - ja joku muu 'don't fix it if it ain't broken'.
Pointtini on lähinnä että niin kauan kun linux on 'melkein yhtä hyvä' niin siihen ei kannata periaatteessa siirtyä - vasta sitten kun se on parempi, siirtymää on syytä edes harkita.

Tarkoitus oli vaan mainita joku esimerkki Linuxin vektorigrafiikkasoftista, eikä lähteä sen enempää vertailemaan. Joku tuossa jo mainitikin Inkscapen.

Ai ettei muka ole tuotetukea? Tuotetukea saa useimmiten parhaiten muilta käyttäjiltä ja jossain määrin myös sen softan tekijöiltä:

- ko. softan omien postituslistojen kautta.
- muilta postituslistoilta
- nyysseistä

Alkaa jo tympiä nuo iänikuiset "Linuxille/vapaille softille ei saa tukea"-kitinät.

Mitä tekemistä softan kotisivun pystyssäololla on sen kanssa, miten luotettava se softa itse on. Anyway, Agnula-projektin kotisivu on nyt taas pystyssä.

Itseasiassa VST-plugineita voi jo käyttää Linuxissakin:

http://www.djcj.org/LAU/quicktoots/toots/vst-plugi...
http://www.djcj.org/LAU/ladspavst/

Eli siinä vaiheessa kun studiota pyörittävä ammattimuusikko jonka tietotekniikkataidot rajoittuvat siihen studiosoftaan kohtaa ongelman, apua pitää etsiä NYYSSIESTÄ? tai liittyä useilel postituslistoille jos vaikka sieltä joku osasi apua antaa? Tämä EI TODELLAKAAN ole tuotetukea.

Kitinä loppunee sitten kun sitä oikeasti saa.

No sen verran että se ehkä kertoo miten huolellinen ja ammattimainen projekti on kyseessä. Ammattimaisesti hoidettu projekti pitää huolta että sivut on jatkuvasti esillä. Jos ohjelman valmistajan sivut saattavat olla viikon verran matalana kun apua tarvittaisiin, se ei ole hyväksyttävää.

Monesti yksikin postituslista riittää, nimittäin sen softan oma virallinen postituslista. Ja yleensä softan tekijät ovat itse niissä mukana. Ai niin, on joillakin softilla kotisivullaan myös WWW-pohjaiset keskustelufooruminsa.

Miksi muka ei ole? Perustele! Mitä järkeä on määritellä tuotetuki vain ja ainoastaan niin, että kaikenmaailman maksulliset puhelintuki- ja sähköpostituki-systeemit lasketaan kuuluvaksi niihin. Sitäpaitsi itsekin sanoit eräässä musiikkisoftassa olevan etuna "... iso käyttäjäkunta joka osaa auttaa ongelmatilanteissa." Tosin onhan monilla isommilla softaprojekteilla usein takana firma, joka osaa tarjota maksullistakin tukea, mutta se on taas oma lukunsa, että kuka sellaista tarvii.