DNA osti PGFree-liittymät

Kaikki verkostomarkkinointi pitäisi minun mielestäni kieltää lailla. Näitä tosin syntyy kaikesta huolimatta kokoajan kuin sieniä sateella (vain sen takia, että kusetettavia ihmisiä löytyy jostain aina vaan lisää). Mitenköhän nyt käy PGFreen Business-kittien haltijoille tai miten näille käyttäjille, joille on tässä luvattu ilmaiset puhelut? Toivottavasti paskasti, jotta oppivat, ettei kaverisuhteilla kapitalisointi ole koskaan rehellistä tai mitenkään suotavaa liiketoimintaa.

No kyllä ne muutkin osaa. GoHome on juuri aloittanut oman verkostomarkkinointikamppanjansa osoitteessa: http://www.gohome.fi/tigra/osallistu.html (kyseinen pelleily ei tosin toimi perinteisen pyramidimallin mukaan vaan siinä pitää itse tehdä työ alusta loppuun asti ilman tukea verkoston muilta jäseniltä).

Homman nimi on se, että saadaan joku hyväuskoinen suosittelemaan jotain tuotetta (hevosenpaska käy oikein hyvin) kavereilleen. Suosittelun taustalla on aina oman edun tavoittelu (suosittelijaa itseään ei tarvitse koko tuote kiinnostaa pätkääkää, kunhan saa sitä myydyksi, jotta saa ehkä jotain mikä kiinnostaa). Nämä suosittelijat eivät tosin läheskään aina ymmärrä, että samalla he tekevät helvetisti työtä tämän verkoston perustaneen yrityksen/yhteisln/henkilön hyväksi. Ilman palkkaa, ilman muita etuuksia, ilman työsopimusta. Pahimmassa tapauksessa he joutuvat maksamaan tekemästään ilmaisesta työstä (Seven/PGFree Business Kit taisi olla jotain 500 euron paikkeilla). Lähes poikkeuksetta näihin pelleilyihin osallistuvat myös rikkovat lakia mm. kiertämällä veroja jne.

Verkostomarkkinoijat perustelevat asiaa sillä, että se on vapaaehtoista. Kuitenkin lähes poikkeuksetta kaikki verkostot ovat täyttä kusetusta ja siinä ehkä muutama promille pääsee osingoille - samaan aikaan hyödyt ovat aivan helvetin suuret verkostomarkkinointiyritykselle, jonka tilit sijaitsee yleensä jossain ihmeellisessä paikassa ja firma pyörii pöytälaatikosta käsin jossain yhtä kummallisessa paikassa.

Tästä kaverisuhteilla sekoilusta on myös haittaa ihan tavallisille ihmisille, kun heille tullaan kaiken maailman rihkamaa tyrkyttämään ja heitä houkutellaan samalla itse mukaan (koko verkoston pointti on kasvattaa verkostoa, ei suinkaan myydä mitään, tosin ns. tuotteet yleensä saavat ihmiset kiinnostumaan asiasta (paskan myyntiverkosto ei ole niin huokutteleva ja seksikäs kuin kännykkäliittymiä kauppaava verkosto... kauppaava pitäisi olla siis lainausmerkeissä, koska tuotteella ei ole muuta väliä kuin tunnepuolen seikat, jos kukaan ei kasvata verkostoa, niin homma loppuu ja perustetaan uusi verkosto)).

Minua ihmetyttää taas se, että samat ihmiset menevät kerrasta toiseen samaan retkuun. Tulee puhelua, että tämä on nyt sitten SE ULTIMATE rahasampo. Ei se vanha ollutkaan niin hyvä, mutta TÄMÄ...liityliityliity. Alotusmaksu on lähes aina jotain järkyttävää, ja hemmot kuvittelee vielä että saavat sen korkojen kera takaisin. No onneks suurin osa kavereista ei oo tämmöisiä pipipäitä, mutta ihmetyttää ne harvatkin. Kaippa yrittävät voittaa menetettyjä rahoja takaisin toisella vähän varmemmalla rahasammolla... :-/
Noissa on vähän semmonen vika, että jos haluaa tienata jotain, niin täytyy tuhota kaverisuhteensa. Se mahdollisesti tienattu raha ei oo niin puhdasta, kun sen on parhaimmat kaverit maksaneet. Tunnen jonkun verran tyyppejä, jotka ovat verkostomarkkinointia kokeilleet. Ei kukaan ole tullut kyllä jälkikäteen paukuttelemaan henkseleitä tienesteillään.
Jotenkin epätoivosta tuntuu mainostaminen välillä olevan. Kerran istuin pöntöllä tarpeita tekemässä kun eräs kaverin kaveri soitti ja mainosti tätä surullisenkuuluisaa ACN:ää. Jätkä oli kuulema joku piiripäällikkö vai mikä lie. No ajattelin, että härnätääs vähän jätkää kun tuntuu olevan niin varma tuotteestaan.

Minä: -Te siis käytätte Soneran verkkoa liikennöintiin?
Myyjä: - Juu, varmat palvelut ja markkinoiden halvimmat hinnat nyt ja tulevaisuudessa.
Minä: - Kuinka te voitte myydä halvimmalla palvelua, jonka ostatte kilpailijaltanne?
Myyjä: - No siis sehän on helpompaa Soneran laskutukselle. Veloittavat meiltä könttäsumman, eikä tartte erikseen veloittaa erikseen monia asiakkaita.
Minä: - Siis Sonera mielummin antaa asiakkaansa teille ja veloittaa sitten teitä, kuin pitäisi omia matkapuhelinasiakkaita?
Myyjä: - No siis ei se ihan noin yksinkertaista ole. Mitäs jos tuut kuuntelemaan meidän esitystä tuonne jonnekin? Sinne on tulossa paljon porukkaa ja te olisitte kaikki lähellä tän ketjun juurta. Mitä aikasemmin kato liittyy, niin sen paremmat tienestit. Ja niin, meillähän on tarkoitus aloittaa myös sähkön- ja nettiyhteyksien myynti tässä lähitulevaisuudessa....
Minä: - Juu, kiitti ei. Onnea ja menestystä tuohonkin kuplaan. Täytyy pyyhkiä takapuoli, että kiitos vaan soitostasi...

No juttu oli toki vähän pidempi, mutta siis hatusta tulee aivan käsittämätöntä tuubaa laskutuksesta, mahdollisesti tulevista lakipykälistä ja kehityssuunnitelmista. Kysyttäessä tarkemmin kaikki peittyy mitäänsanomattoman liirumlaarumin alle.

No toki kai noita voi olla toimiviakin. Kaippa toi Tupperware on se malliesimerkki tästä touhusta. Sitten tietty löytyy tietty semmoisia kuin Swipe, United Feelingsiä ja siinä vähän rajoilla keikkuva Herbalife. Kaikkiin kuitenkin pätee sama juttu: Kovalla työllä se raha tienataan.

nimim,
Ei vielä kertaakaan kokeillut.

Sain tuossa viime syksynä tekstiviestin lapsuuden aikaiselta kaveriltani, jossa tämä ehdotti kahville lähtemistä ja mainitsi jotain busineksista. Koska en ollut kuullut kaverista kymmeneen vuoteen arvasin heti, että kyse on verkostomarkkinoinnista. Ilmoitin, että kahville lähden ihan mielelläni, mutta mihinkään verkostoihin minua on ihan turha houkutella.

Noh, tapaamisesta kuitenkin sovittiin ja eikös kaveri ollut sitten juurikin tämän Seven Noxin touhuihin sotkeutunut. Paikalla oli kolme Seven Noxin edustajaa: kaverini, joku mukavan näköinen nuori nainen ja pukumies. Pukumies oli hyvä puhumaan ja sijaitsi selvästikin hierarkiassa korkeammalla kuin nainen ja kaverini.

Näiden kolmen henkilön välisissä suhteissa oli uskonlahkomaisia piirteitä. Nainen ja kaverini ilmeisestikin uskoivat järjestelmään ja pukumieheen sokeasti. Jokaisella henkilöllä oli samanlainen musta, nahkakantinen, muistiinpanokirja. Pukumies esitteli minulle Seven Noxin toimintaperiaatetta ja sitä kuinka helposti voisin rikastua. Välillä puheenaiheeksi vaihtui pukumiehen uusi Ducat ja siihen hommatut kisarenkaat. Kaverini ja nainen olivat koko ajan ääneti, ilmeisesti heillä ei ollut puheoikeutta. Pukumies piirteli nahkakantiseen muistoonsa monenmoisia graafeja ja lukemia, jotka aukottomasti osoittivat kuinka hyvästä diilistä on kyse. Kaverini ja nainen kopioivat pukumiehen piirtämät kuvat omiin nahkakantisiin muistioihinsa ääneti.

Kun lopulta sain tarpeekseni ja sanoin lähteväni, pukumies kutsui minut illalla järjestettävään koulutustilaisuuteen, jossa joku über-Pukumies puhuisi. Hän viimeistään saisi minut vakuutettua. Pukumies puhui über-Pukumiehestä hyvin kunnioittavaan sävyyn. En mennyt. Ehdotettu diili oli paska ja sellaisena pysyisi, sanoisi über-Pukumies mitä tahansa.

Eli, joku täällä kyseli mikä saa ihmiset näihin hommiin lähtemään? Vastausta en osaa antaa, mutta auttaa kun ymmärtää että joskus verkostoon osallistuville kyse on muustakin kuin logiikasta.