Keskiviikko, 4.6.2003
EFFI jakoi Big Brother -palkinnot
Electronic Frontier Finland (EFFI) ry jakoi tänään toista kertaa vuosittaiset Big Brother -palkinnot, joilla pyritään kiinnittämään huomiota kansalaisten yksityisyyteen kohdistuviin uhkiin. Vuoden pahimmat yksityisyyden loukkaukset niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla "palkitaan" Big Brother -palkinnoilla. Palkintojen lisäksi EFFI jakaa kunniamainintoja pienemmistä rikkeistä. Tapahtumassa palkittiin myös vuoden aikana eniten yksityisyyttä puolustanut taho.
Palkintojen saajista päätti tänä vuonna asiantuntijaraati, johon kuuluivat raadin puheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki JJ Kasvi, Johan Helsingius, Jukka Korpela, oikeustieteen professori Tuomas Ojanen, professori Tere Vadén ja tekniikan tohtori Vuokko Lantz. Yrityssarjassa Big Brother -palkinnon sai Sonera teletunnistetietojen
laajamittaisesta luvattomasta käytöstä yrityksen kannalta kiusallisen
vuotajan selvittämiseksi. Soneran dominointi näkyi muiden ehdotuksien vähäisyytenä. Kunniamaininta päätettiin kuitenkin myöntää pitkän keskustelun jälkeen Satamedia Oy:lle yrityksen "verotiedot tekstiviestillä" -palvelun luomisesta ja erityisesti yrityksen vaivannäöstä ympäri maata verotoimistoihin hajaantuneen tiedon kokoamisessa yhteen tietokantaan.
Julkishallintosarjan voitti tänä vuonna YTV matkakorttihankkeellaan. YTV sai jo viime vuonna kunniamaininnan samasta aiheesta, mutta vuoden aikana saatu lisäinformaatio muodosti tarpeeksi painavan perusteen asiaan palaamiseen. Julkishallintosarjassa kunniamaininta myönnettiin Yhdysvalloille, joka pyrkii ulottamaan sisäiset valvontatoimenpiteensä myös muihin maihin. Positiivisen palkinnon saivat tänä vuonna suomalaiset Internet-operaattorit, jotka ovat aktiivisesti toimineet eri lainsäädäntöhankkeissa Internetin liiallista valvontaa vastaan. Tämän seurauksena Suomessa ei tällä hetkellä tallenneta Internetin liikennetietoja vain varmuuden vuoksi, vaan vasta tuomioistuimen luvalla.
K2, 4.6.2003 20:49. Lähde: EFFI
Muita aiheeseen liittyviä uutisia
Anonyymi kommentoija, 5.6.2003 10:29:39
Anonyymi kommentoija, 5.6.2003 11:01:58
Sitten julkaistaan tällaisia lehtiä, että laiskemmat voi kytätä mitä naapuri tienaa ja kyräillä, että perkeleelläkö se Ranekin bemarilla ajelee, kun tienestit on tota luokkaa. Ja ettei vaan saatana olis tehneet kylppäriremontinkin justiinsa.
Anonyymi kommentoija, 5.6.2003 12:25:33
Sitten julkaistaan tällaisia lehtiä, että laiskemmat voi kytätä mitä naapuri tienaa ja kyräillä, että perkeleelläkö se Ranekin bemarilla ajelee, kun tienestit on tota luokkaa. Ja ettei vaan saatana olis tehneet kylppäriremontinkin justiinsa.
Anonyymi kommentoija, 6.6.2003 00:59:33
Sitten julkaistaan tällaisia lehtiä, että laiskemmat voi kytätä mitä naapuri tienaa ja kyräillä, että perkeleelläkö se Ranekin bemarilla ajelee, kun tienestit on tota luokkaa. Ja ettei vaan saatana olis tehneet kylppäriremontinkin justiinsa.
siis muttakun palkintohan oli : "Big Brother -palkinnot, joilla pyritään kiinnittämään huomiota kansalaisten yksityisyyteen kohdistuviin uhkiin" . Mitä yksityisyyttä loukkaava tossakin on, jos vähän vaivaa viittii näkee, niin nuo saa kuitenkin,jos kiinnostaa joku herraisoherrakomissiossa taas mietti : että perkele, saanpa näin paljon rahaa, työstä mitä en tee, tämäpä loukkaa ku joku tietää miten paljon tienaan vaikka teen vain tämmöistä, kun vaan joku ei sais tietää.
Tehdystä työstä maksetaan !
heko, 8.6.2003 08:16:36
Murtomiehelle henkilön omaisuuden määrä sinällään on melkoisen hyödytön tieto, ainakin verrattuna esimerkiksi tiedon saamiseen turvajärjestelyistä ja helposti realisoitavien fyysisten esineiden yksilöintiin ja sijainnin selvittämiseen.
Markkinointitarkoituksissakaan tietojen käyttäminen ei ole välttämättä aivan niin yksinkertaista kuin luulisi. Markkinoijallahan tulee käytännössä olla oma, tiettyjen säännösten mukaan ylläpidetty rekisteri henkilöistä, joka on koottu näiden henkilöiden nimenomaisella luvalla. Ilman eri lupaa tähän rekisteriin ei käsittääkseni voida noin vain liittää verotustietoja nyt kerätystä tai muustakaan kannasta. Sellaisen tilapäisenkään kytköksen luominen, jossa kannasta ikään kuin tilataan jonkinlaisia varallisuusluokkaotoksia, ei välttämättä ole sen enempää oikeudellisesti kuin praktisestikaan kauhean yksinkertaista järjestää. Yllättävää on minusta se, että ylipäätään jonkinlaisen ilmeisesti henkilörekisteriksi käytännössä identifioitavan toisinnon tuottamista julkisesta verotustietorekisteristä ei ole sinällään jo katsottu henkilörekisterilain kannalta kielletyksi.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
heko, 8.6.2003 07:50:47
Oikeutta saada nähtäväkseen julkisia asiakirjoja ei (minusta) voi oikein pitää itseisarvoisena perusoikeutena. Julkisuudella on "perusoikeutena" lähinnä välinearvoa; se mm. edistää asianosaisten oikeusturvaa, saattaa erilaisia asioita laajemman yhteiskunnallisen keskustelun piiriin, selkiyttää hallintoviranomaisten päätöksien perusteita ja siten edistää tekojen oikeusvaikutusten ennakoitavuutta, lisää yleisemminkin oikeusjärjestelmän läpinäkyvyyttä, ja edistää erilaisten oikeudellisten asiantilojen havaittavuutta. Näistä asioista voidaankin jo mielekkäämmin sanoa, että yksilöillä on oikeus niihin.
Ehkä hieman kärjistäen voitaisiin sanoa, että julkisuusperiaatteen perusoikeusluonne on korostetuimmin esillä silloin, kun julkisuutta tarkastellaan nimenomaan jonkin asiakirjan asianosaisten perspektiivistä, ja vasta toissijaisesti silloin, kun tarkasteltavana ovat välillisemmät yllä mainitut tavoitteet. http://www.om.fi/79.htm> ja http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vepshref.scr?... sekä http://www.edilex.fi/linkit/he/19990149> .
Verotustietojen julkisuudella on tiettyjä _funktioita_ yhteiskunnassamme. Nuo funktiot toteutuvat parhaiten silloin, kun julkisuutta ikään kuin "hyödynnetään" joko vakaassa harkinnassa esimerkiksi jonkin ilmeisen verotuksellisen epäkohdan (kun on esimerkiksi perusteltua syytä epäilä jonkun pimittäneen tulojaan) tai silloin, kun epäsuhtaisuus esimerkiksi yritysjohtajan palkkioiden ja yrityksen irtisanomisvillitysten välillä on ilmeinen.
Tekstiviestipalvelu ei välttämättä ole omiaan edistämään kummankaan näistä ehdoista toteutumista. Pikemminkin se mahdollistaa entistä paremmin ja laajemmin sellaisen käytöksen, joka helposti loukkaa _muita_ perusoikeuksia.
Kyse ei kaiken kaikkiaan ole siitä, että eurooppaoikeuden professorimme olisi esittänyt tuomiota vaadittavaksi perusoikeuksien väärinkäytöstä. Kysehän oli nimenomaan -- ja korostetun humoristisessa sävyssä -- kannanotosta siihen, mitä voidaan pitää _vastuullisena_ perusoikeuksien käyttönä. Liberalistisista oikeuksista voi puhua vasta, kun tunnustetaan niiden kytkökset oikeuksien käyttämiseen liittyvään vastuuseen. Olisi aivan mielekästä sanoa, että perusoikeuksien turva voidaan useimmiten palauttaa ajatukseen siitä, että yksilöiden lähtökohtaista toimintavapautta rajoitetaan yhteisin päätöksin niin, että muiden perusoikeudet eivät vaarannu. (Esimerkiksi omaisuudensuojan takeena on se, että sen rikkominen on säädetty rangaistavaksi ja rangaistusten toimeenpanosta ja asiantilan palauttamisesta entisenlaisekseen huolehtii tietty pakotuskoneisto.)
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi