Kirjaudu

Uutiskirje

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

Torstai, 13.11.2003

EFFI kaipaa lisää nimiä vetoomukseen

Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland ry (EFFI) luovuttaa huomenna perjantaina eduskunnalle vetoomuksen tietokoneohjelmien patentoitavuuden rajoittamisen puolesta. Vetoomuksessa vaaditaan EU:n ohjelmistojen patentointia rajoittavan direktiivin nopeaa hyväksymistä mahdollisimman pienellä muutoksilla. EFFI:n mukaan EU:n valmisteilla oleva direktiivi tulee vaikuttamaan syvällisesti siihen, millaiseksi eurooppalainen tietoyhteiskunta muokkautuu.

EFFI:n vetoomuksen on allekirjoittanut runsaat 1400 henkilöä, joten mikäli näette immateriaalioikeuksien patentoitavuuden rajoittamisen tärkeäksi, kannattaa osallistua vetoomukseen. Tarjolla on myös Eurolinux Alliancen samaa asiaa koskeva vetoomus, joka on kerännyt lähes 300 000 ostallistujaa. Lue lehdistötiedote.

K2, 13.11.2003 08:54. Lähde: EFFI
Rekisteröidy ja kirjaudu sisään, jos haluat kommentoida.

Kommentit ( 43 uutta / 43 )
pistettä.
Näytä vain kommentit joilla on vähintään
Luotettavuus
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 09:17:08
Pisteet: 0
Ei nyt hyvin mene.

Asia on hyvä, mutta lomake kysyy vain NIMEN ja KOTIKUNNAN.

Pitäisi olla joku varmistus - gsm-numero, email - joka sitoisi nimen henkilöön. Tuolla ei ole mitään pohjaa, kun voin lähettää sinne 10 kaverini nimet, jos haluan.

Onhan se mukavaa, että tuon täyttö on helppoa, mutta ei sillä arvoa ole, kun käyttäjiä ei mitenkään varmenneta.

Nyt eduskuntaan viedään lista jossa on monta Aku Ankkaa ja Mikki Hiirtä.

Tämä vituttaa lähinnä siksi, että asia on hyvä. Lähettäkää linkkejä joihinkin listoihin, joihin voi laittaa nimensä niin, että sillä on merkitystä.

www.petitions.org on hyvä lähde, miten toteuttaa tällaiset.
Re: Luotettavuus
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 10:38:42
Pisteet: 0
Pitäisi olla joku varmistus - gsm-numero, email - joka sitoisi nimen henkilöön. Tuolla ei ole mitään pohjaa, kun voin lähettää sinne 10 kaverini nimet, jos haluan.
Voisihan tuon tehdä vaikka ovelta-ovella menetelmällä tai viemällä ko. lapun paikallisen Salen tiskille, mutta silti siihen voi kuka tahansa kirjoittaa kenen tahansa nimen. Ei niitä aikaisemminkaan ole sen enempää tarkisteltu.
olmari Re: Luotettavuus
olmari, 13.11.2003 16:15:25
Pisteet: 0
Voisihan tuon tehdä vaikka ovelta-ovella menetelmällä tai viemällä ko. lapun paikallisen Salen tiskille, mutta silti siihen voi kuka tahansa kirjoittaa kenen tahansa nimen. Ei niitä aikaisemminkaan ole sen enempää tarkisteltu.
PALJON enemmän painoarvoa tulee jos on varmistus
Re: Luotettavuus
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 11:54:01
Pisteet: 0
Ei nyt hyvin mene. Asia on hyvä, mutta lomake kysyy vain NIMEN ja KOTIKUNNAN.
Pitäisi olla joku varmistus - gsm-numero, email - joka sitoisi nimen henkilöön. Tuolla ei ole mitään pohjaa, kun voin lähettää sinne 10 kaverini nimet, jos haluan.
Onhan se mukavaa, että tuon täyttö on helppoa, mutta ei sillä arvoa ole, kun käyttäjiä ei mitenkään varmenneta.
Nyt eduskuntaan viedään lista jossa on monta Aku Ankkaa ja Mikki Hiirtä.
Tämä vituttaa lähinnä siksi, että asia on hyvä. Lähettäkää linkkejä joihinkin listoihin, joihin voi laittaa nimensä niin, että sillä on merkitystä.
www.petitions.org on hyvä lähde, miten toteuttaa tällaiset.
Luuletko, että ketään kiinnostaa tarkistaa niitä nimiä?
Re: Luotettavuus
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 19:04:50
Pisteet: 0
Luuletko, että ketään kiinnostaa tarkistaa niitä nimiä?
Missasit kirjoittajan pointin varsin lahjakkaasti.
Kyse ei ole siitä haluaako joku tarkistaa nimet vaan siitä antaako tuolle paljoakaan painoarvoa jos siihen voi lisätä vaikka sata keksittyä nimeä.
effi, aika hienoa
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 12:18:42
Pisteet: 0
off topic, mutta ...
Tyypit kirjoittavat sananvapaudesta ja sieltä löytyi tiedosto MS power point muodossa. Ei ole kaikki kohdallaan. Entä vapaus lukea sanavapaudesta? Miten joku ei-MS-ohjelmien käyttäjä voi varmistua siitä että näkee saman kuin MS ohjelmien käyttäjät. Tasa-arvoista, vai?
Re: effi, aika hienoa
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 12:43:44
Pisteet: 0
off topic, mutta ... Tyypit kirjoittavat sananvapaudesta ja sieltä löytyi tiedosto MS power point muodossa. Ei ole kaikki kohdallaan. Entä vapaus lukea sanavapaudesta? Miten joku ei-MS-ohjelmien käyttäjä voi varmistua siitä että näkee saman kuin MS ohjelmien käyttäjät. Tasa-arvoista, vai?
Eikös se open office osaa lukea powerpoint esityksiäkin?
Re: effi, aika hienoa
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 21:18:24
Pisteet: 0
Eikös se open office osaa lukea powerpoint esityksiäkin?
Viimeksi kun kokeilin niin ainakin dokkarit aukesivat "väärän" näköisinä. pwrpnt esityksistä en varmasti osaa sanoa.
äölk Re: effi, aika hienoa
äölk, 13.11.2003 13:53:05
Pisteet: 0
Eikös se open office osaa lukea powerpoint esityksiäkin?
Entä sitten? PDF tai PS on standardi jos välttämättä haluaa jotain muuta kuin HTML:ää.
Re: effi, aika hienoa
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 15:20:38
Pisteet: 0
Eikös se open office osaa lukea powerpoint esityksiäkin?
Entä sitten? PDF tai PS on standardi jos välttämättä haluaa jotain muuta kuin HTML:ää.
-PDF, PS, on yhtä paljon standardi kuin PP:kin. Tai .txt, .doc tai mikä tahansa muu. Miksei kukaan valittanut niiden ihmisten puolesta jotka eivät halua käyttää html:ää, tai internettiä ollenkaan!

Mä haluan ainakin kaikki dokkarit papyruksella, tai mielummin vielä kivitauluihin kaiverreittuina, niissä on standardit!
Re: effi, aika hienoa
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 20:42:03
Pisteet: 0
Eikös se open office osaa lukea powerpoint esityksiäkin?
Entä sitten? PDF tai PS on standardi jos välttämättä haluaa jotain muuta kuin HTML:ää.
-PDF, PS, on yhtä paljon standardi kuin PP:kin. Tai .txt, .doc tai mikä tahansa muu. Miksei kukaan valittanut niiden ihmisten puolesta jotka eivät halua käyttää html:ää, tai internettiä ollenkaan!
Mä haluan ainakin kaikki dokkarit papyruksella, tai mielummin vielä kivitauluihin kaiverreittuina, niissä on standardit!
Aivan, kaikki mikä ei liity mitenkään microsoftiin on standardia ja microsoft ei voi itse luoda standardia koska niitä ei haluta tukea periaatteen vuoksi.

Linuxideologia (sorsan vapautusliike) on menossa minusta ainvan väärään suuntaan. Eikös yksi niistä tavoitteista ole tässä kehityksessä että kaikki olisi avointa kaikille - Samalla linuxpuoli kuitenkin boikotoi rankalla kädellä microsoftin luomia formaatteja - suurimmaksi osaksi pelkästään typerällä ideologialla. Alkaa muistuttaa niin typerää pikkulasten tappelua koko touhu. Kumpikaan puoli ei anna periksi senttiäkään ja kumpikaan ei suostu tukemaan toista. Kaikki varmaan tietää mitkä kaksi liikettä on kyseessä.

Jos linux haluaa sen lopullisen niittinsä tässä kilpailussa niin sen pitää syödä microsoftia microsftin omalla maaperällä. Tukea kaikkea mitä microsft tukee. Sitten kun käyttäjät ovat siirtyneet niin vasta sitten voidaan edes jossain määrin järkevästi siirtyä parempaan formaattiin jos sellaiseen tarvetta on.
äölk Re: effi, aika hienoa
äölk, 13.11.2003 20:54:53
Pisteet: 0
Linuxideologia (sorsan vapautusliike) on menossa minusta ainvan väärään suuntaan. Eikös yksi niistä tavoitteista ole tässä kehityksessä että kaikki olisi avointa kaikille - Samalla linuxpuoli kuitenkin boikotoi rankalla kädellä microsoftin luomia formaatteja - suurimmaksi osaksi pelkästään typerällä ideologialla.
PDF toimii melkein kuin junan vessa useallakin ohjelmalla. Lomakkeita ei ehkä tueta, mutta sisältö näkyy. PS:nkin (jota PDF oikeastaan sisältää) katsomiseen löytyy lähes jokaisesta jumiks-installatiosta softa (joka osaa myös pdf:n), ja Linux-asennuksesta oletuksena. Windowsiinkin sellaisen saa (gsview), jos jaksaa hakea. M$ ohviisi formaatit ei todellakaan ole ongelmattomia avata millään muulla kuin ohviisin juuri täsmälleen sillä versiolla, millä kyseinen dokumentti on tehty.
Re: effi, aika hienoa
Anonyymi kommentoija, 14.11.2003 11:14:23
Pisteet: 0
Linuxideologia (sorsan vapautusliike) on menossa minusta ainvan väärään suuntaan. Eikös yksi niistä tavoitteista ole tässä kehityksessä että kaikki olisi avointa kaikille - Samalla linuxpuoli kuitenkin boikotoi rankalla kädellä microsoftin luomia formaatteja - suurimmaksi osaksi pelkästään typerällä ideologialla.
PDF toimii melkein kuin junan vessa useallakin ohjelmalla. Lomakkeita ei ehkä tueta, mutta sisältö näkyy. PS:nkin (jota PDF oikeastaan sisältää) katsomiseen löytyy lähes jokaisesta jumiks-installatiosta softa (joka osaa myös pdf:n), ja Linux-asennuksesta oletuksena. Windowsiinkin sellaisen saa (gsview), jos jaksaa hakea. M$ ohviisi formaatit ei todellakaan ole ongelmattomia avata millään muulla kuin ohviisin juuri täsmälleen sillä versiolla, millä kyseinen dokumentti on tehty.
Aijaa? Oletko edes käyttänyt windowsia tahi officea sitten kun siirryit linuxiin 1995? Alaspäin yhteensopivuus on toiminut aina ja ikuisesti varsin mallikelpoisesti. Ja kun kerta niitä tiedostoja osataan avata openofficekin.
äölk Re: effi, aika hienoa
äölk, 14.11.2003 12:36:17
Pisteet: 0
Aijaa? Oletko edes käyttänyt windowsia tahi officea sitten kun siirryit linuxiin 1995? Alaspäin yhteensopivuus on toiminut aina ja ikuisesti varsin mallikelpoisesti. Ja kun kerta niitä tiedostoja osataan avata openofficekin.
Ja toimii kuin junan vessa? Aika hiljaista. Räjähtelee harvasta paikkaa. Mitään ei pitäisi luottaa huonosti dokumentoitujen poropietariformaattien varaan.
Re: effi, aika hienoa
Anonyymi kommentoija, 14.11.2003 17:59:18
Pisteet: 0
PDF toimii melkein kuin junan vessa useallakin ohjelmalla.
Siitä kuuluu hirvee meteli, pohjasta aukee luukku ja paskat leviää ympäri lähiympäristöä?
feenix Re: effi, aika hienoa
feenix, 14.11.2003 13:08:51
Pisteet: 0
PDF toimii melkein kuin junan vessa useallakin ohjelmalla. Lomakkeita ei ehkä tueta, mutta sisältö näkyy. PS:nkin (jota PDF oikeastaan sisältää) katsomiseen löytyy lähes jokaisesta jumiks-installatiosta softa (joka osaa myös pdf:n), ja Linux-asennuksesta oletuksena. Windowsiinkin sellaisen saa (gsview), jos jaksaa hakea. M$ ohviisi formaatit ei todellakaan ole ongelmattomia avata millään muulla kuin ohviisin juuri täsmälleen sillä versiolla, millä kyseinen dokumentti on tehty.
Toimii ja toimii. PDF On aika huono formaattina, pitäisi kehittää paljon parempi. Eikä PDF:llä ole oikeastaan mitään tekemistä PS:n kanssa, fontteja nyt voi tunkea sisään samassa formaatissa, mutta siihen taitaa melkolailla jäädä. Ja näiden katselu on erittäin ärsyttävää välillä, varsinkin jos resoluutio on rajoitettu. Mutta niin on A4:nkin lukeminen 10cm lävistäjän kokoisen reiän läpi. Sen sijaan muilla formaateilla saataisi vähän enemmän skaalautuvuutta.

MS Officen formaateissa on ollut ongelmia todellakin, jos joku niihin ei ole törmännyt, on kyllä elänyt varsin suojattua elämää. Mutta kyllä niitä ongelmia rankasti ylikorostetaan ja ei uskota että asia voisi olla parantunut.

Formaatti tarpeen mukaan, PowerPointille ei tietyissä tilanteissa ole juuri muuta vastinetta kuin Flash, joka ei myöskään ole kovinkaan upea. PDF-uloste esityksestä ei aina näytä kaikkea. (D)HTML-uloste saattaisi näyttääkin, puhumattakaan SVG+SMIL-ulosteesta. Mutta eipä näitäkään kovin monella alustalla ongelmattomasti esitetä (vähintään saat kaivella esitysohjelmistoa ties mistä). Maailma on niin hurjan epätäydellinen, eivätkä monet softatalot sitä halua parantaa. Ei edes Adobe, vaikka olikin tekevinään PDF:stä avoimen. Olisi siitä silti voitu tehdä myös hyvä samantien.
Re: effi, aika hienoa
Anonyymi kommentoija, 14.11.2003 12:28:59
Pisteet: 0
Mä haluan ainakin kaikki dokkarit papyruksella, tai mielummin vielä kivitauluihin kaiverreittuina, niissä on standardit!
Minä taas vaadin että kielenä on esperanto, koska en halua tarttua ameriikkalaiseen kulttuuriin opettelemalla heidän riistokapitalistisen kielen. Esperanto on suunnattu avoimeksi kaikille tarkoitetuksi vaihtoehdoksi!
Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 13:21:33
Pisteet: +1
...jos patentit menis läpi, loppuis kaikki os-softan "kehitystyö", kun ei enää voitaisi kopioida muilta.

Kysyin kerran aiemmin sektorin sivuilla esimerkkiä jostain os -softasta, joka ei olisi kopioitu muilta. Hirveä mekkala nousi siitä kuinka Linux / OpenOffice jne jne on hyvä loistava ja muuta.

Yhtäkään esimerkkiä kukaan ei tuonut esiin.
Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 15:21:00
Pisteet: +1
...jos patentit menis läpi, loppuis kaikki os-softan "kehitystyö", kun ei enää voitaisi kopioida muilta.
Tarkoitit kai että loppuisi kaikki softan kehitystyö, kun pitäisi epätoivoisen tarkkaan plärätä läpi toinen toistaan naurettavampia patentteja ettei vain käytetä jonkun patentoimaa lajittelualgoritmia X tai XOR-pohjaista kursorin uudelleenpiirtoa?

Merkittävin ero lienee se, että jos sorsa on saatavilla, siitä voi tarkistaa vähemmällä vaivalla missä määrin jonkin patentin varpaille hypitään. Siinä mielessä ei-avoin lähdekoodi on jonkin verran vahvemmilla. Mutta silti luulisi olevan terveen järjen mukaista unohtaa peitsentaittaminen eri *sourcejen välillä, kun asia ei ole sattumassa vain opensourcen nilkkaan vaan kaikkiin.

Kysyin kerran aiemmin sektorin sivuilla esimerkkiä jostain os -softasta, joka ei olisi kopioitu muilta. Hirveä mekkala nousi siitä kuinka Linux / OpenOffice jne jne on hyvä loistava ja muuta.
Kuinkahan monta sellaista nykyään käytössä olevaa ohjelmistoa ylipäänsä on, jotka eivät _lainkaan_ apinoi mitään muuta aiempaa ohjelmistoa tai hyödynnä jotain aiemmin tunnettua algoritmia jne? Tuossa eivät liene suljetut ohjelmistot sen vahvemmilla kuin opensourcekaan; kummatkin apinoivat, jotkut sovellukset enemmän, jotkut vähemmän. Tietysti jos jotain suurta nautintoa saa sen eron etsimisestä väenvängällä niin...

(kohtalaisen vähäisesti apinoivia softia taidettiin kyllä ehdottaa, mutta ne eivät täyttäneet _sinun_ kriteerejäsi, jotka luonnollisesti ovat Ne Ainoat Oikeat.)

(patenteista vielä; eivät ne nyt mikään automaattinen ilkeämielisen demonisen entiteetin keksintö ole, mutta mopo tuntuu karanneen niiden suhteen käsistä vähän turhan paljon, joten menoa voisi vähän hillitä.)
Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 18:27:18
Pisteet: +1
Kysyin kerran aiemmin sektorin sivuilla esimerkkiä jostain os -softasta, joka ei olisi kopioitu muilta. Hirveä mekkala nousi siitä kuinka Linux / OpenOffice jne jne on hyvä loistava ja muuta. Yhtäkään esimerkkiä kukaan ei tuonut esiin.
BSD:n tcp/ip pino?
sendmail?
bind?
ncsa httpd?

Kaikki nuo kehitettiin kauan ennenkuin kaupalliset ohjelmistovalmistajat edes tiesivät internetistä.
Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
Anonyymi kommentoija, 14.11.2003 01:27:22
Pisteet: 0
...jos patentit menis läpi, loppuis kaikki os-softan "kehitystyö", kun ei enää voitaisi kopioida muilta.
Toisaalta taas Eolasin kaltaiset typeryydet loppuisivat. Molempi parempi.
Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
Anonyymi kommentoija, 14.11.2003 09:28:19
Pisteet: 0
Kysyin kerran aiemmin sektorin sivuilla esimerkkiä jostain os -softasta, joka ei olisi kopioitu muilta.
Kopioitu keiltä? Suljetustakoodista vai muista os-koodeista? Enpä ole juuri kuullut väittäitä edellisestä ja jälkimmäinenhän on os-softien tarkoitus.

Mina ei jummarra mita sina tarkoittaa.

Kelpaisiko esimerkiksi vaikka linux-kernel.

Ei patentointi estä os-softien kopiointia vaan mahdollistaa suljettujen ohjelmien patentoinnin siten että patentin haltija voi väittää os-ohjelman loukkaavan hänen patenttiaan.

Ja kukahan patentoi: parin miehen os-paja vai M$.

Ette vaan osaa!
oma Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
oma, 13.11.2003 15:15:13
Pisteet: +1
Kysyin kerran aiemmin sektorin sivuilla esimerkkiä jostain os -softasta, joka ei olisi kopioitu muilta.
Moni softa on syntynyt harrastuspohjalta tai yliopistomaailmasta ja sittemmin muuttunut "kaupalliseksi". Rajojen vetäminen sille kuka kopioi mitä, mistä ja milloin on usein tästäkin syystä hankalaa.

Kaipasit jotain esimerkkejä, niin mieleeni tuli mm. nämä käyttöliittymätestailut viime vuodelta:
http://sektori.com/uutiset/3474/tulevaisuus

Fish-eye-menut tuntuvat ainakin allekirjoittaneesta ihan järkeviltä, enkä ihmettelisi vaikka niitä ennen pitkää käytettäisiin jossain kaupallisessa softassa.

Mikä oli maailman ensimmäinen www-selain, oliko se kaupallinen vai open-source? Entä sähköpostiohjelma? Webpalvelinohjelmisto?
webproxy-ohjelmisto?

Mitä kaupallisia softia on olemassa, joita ei ole kopioitu mistään?
Testing
bungle Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
bungle, 13.11.2003 13:37:23
Pisteet: +1
...jos patentit menis läpi, loppuis kaikki os-softan "kehitystyö", kun ei enää voitaisi kopioida muilta.
Olisiko reality check paikallaan? Keitä nämä muut ovat?

Kysyin kerran aiemmin sektorin sivuilla esimerkkiä jostain os -softasta, joka ei olisi kopioitu muilta.
Anna esimerkki kaupallisesta softasta, jota ei olisi kopioitu muilta. Kirjoista, oppimateriaalista, netistä, jne.? Ja mihin vedät rajan kopioimiselle? Jos koulussa opetetaan joku monimutkainen matemaattinen algoritmi, jonka toteutat ohjelmallisesti, niin oletko silloin syyllistynyt kopiointiin?

Nykysin kokoajan enemmän ja enemmän ohjelmointi on sitä, että yhdistellään valmiita komponentteja tai ohjelmanpätkiä ja tehdään niistä toimiva kokonaisuus. Näin myös kaupallisella puolella. Kaupallinen softa saattaa ihan hyvin käyttää 10:ntä kaupallista komponenttia ja 10:ntä os-komponenttia ja duunata siihen päälle vielä omat 10. Jos haluat näistä esimerkkejä, niin voin toki antaa.

Hirveä mekkala nousi siitä kuinka Linux / OpenOffice jne jne on hyvä loistava ja muuta.
Yhtäkään esimerkkiä kukaan ei tuonut esiin.
Miten voisikaan yhtään esimerkkiä antaa. Et sinäkään osaa antaa yhtään esimerkkiä kaupalliselta puolelta ja sinun uskottavuutesi vähenee saman tien, jos et ole valmis näyttämään lähdekoodia. Kyllä samantyyppinen algoritmi voi syntyä usean ihmisen päässä. Ja niiden joiden päässä se syntyy, niin miten todistat, että kuka sen on keksinyt? Patentti on minusta erittäin paska peruste. Siinä vaan siirretään oikeuksia isoille yrityksille. En minä ainakaan jasaisi koskaan tutkia koodiani, että onko siellä mahdollisesti joku sama idea, kun jollain toisella, joka on asiansa patentoinut.

Ja jos esim. kopioin BSD lisenssin alaista koodia omaan sovellukseeni, niin sitten kopioin. Mitä väliä sillä on?
--
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
äölk Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
äölk, 13.11.2003 13:48:10
Pisteet: +2
Kysyin kerran aiemmin sektorin sivuilla esimerkkiä jostain os -softasta, joka ei olisi kopioitu muilta. Hirveä mekkala nousi siitä kuinka Linux / OpenOffice jne jne on hyvä loistava ja muuta. Yhtäkään esimerkkiä kukaan ei tuonut esiin.
Kyllähän noita löytyy ihan loputtomasti kaikenlaisia vähemmän tunnettuja _pikkusoftia_, isommat projektit on kyllä selkeästi kopioitu alkuperäistä huonompana.

Mitä nyt tulee äkkiseltään mielen:

Löytyykö kaupallista (La)TeXin korviketta? Eipä taida.

Ion:illekaan ei varmasti löydy epävapaata vastiketta ( http://iki.fi/tuomov/ion/ ), eikä edes PWM:ssä esiteltyjä tabeja taida olla missään epävapaassa järjestelmässä toteutettu. LarsWM on myös toisenlainen vaihtoehto-ikkunanhallintaohjelma.

Lynx/links/w3m? gv? Kaikki ne alkuperäisistä *nix-perustyökaluista _huomattavasti_ parannetut GNU-työkalut?

Vaikka minkä ohjelmointikielen ainoa tai ainakin alkuperäinen tulkki/kääntäjä on vapaa: Perl, Python, Lua, TCL, etc. ad infinitum. Onko kaupallisesti kehitettyjä vastaavia kieliä olemassakaan?

Windowsille ei näytä löytyvän yhtään toimivaa multimediankatseluohjelma, jolla saisi kuvan 2. näytölle/telkalle toimivasti. Saisivat matkia Mplayeristä. Toimii kuin junan vessa kun ei ole rikottu karkilla.

Kaikki ne tuhannet pikkusoftat, mille ehkä joku crippleware vastike löytyy wintöötillekin, mutta kenellekään ei tulisi mieleenkään mitään vakavaa liiketoimintaa sen ympärille perustaa? Väitätkö, että nekin on vain ja ainoastaan kopioitu noista cripplewaresofta, eikä ehkä toisin päin tai aivan riippumasti kehitetty?

Eiköhän tuohon listaan lisää löydy vaikka kuinka, jos vaan etsisi ja miettisi, mitäkähän kaikkea softaa sitä tuleekaan käytettyä. Ei tuossa yllä ehkä ole yhtään softaa, jonka tekeminen kaupallisesti kannattaisi, mutta silti patentit teoriassa rajoittavat niiden kehittämistä.
bungle Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
bungle, 13.11.2003 14:02:35
Pisteet: +1
isommat projektit on kyllä selkeästi kopioitu alkuperäistä huonompana.
Mitä nyt tulee äkkiseltään mielen:
Löytyykö kaupallista (La)TeXin korviketta? Eipä taida.
Niin no tässähän päästään siihen, että mikä riittää siihen, että joku on alkuperäinen idea tai implementaatio. Erilaisia merkitsemiskieliä ja notaatioita nyt on maailma pullollaan. (La)TeX nyt sattuu olemaan vain yksi sellainen. Tuskin mitenkään ensimmäinen. Omalla sarallaan kuitenkin varteenotettava ja merkittävä.

Ja kuten sanoin, näistä on mahdotonta väitellä, kun ei tiedä mitä tuolla kopioinnilla tarkoitetaan.

Ion:illekaan ei varmasti löydy epävapaata vastiketta ( http://iki.fi/tuomov/ion/ ), eikä edes PWM:ssä esiteltyjä tabeja taida olla missään epävapaassa järjestelmässä toteutettu.
Sielläkö ne tabit on kehitetty? Samanlaisia liittymiä on varmaan rakennettu tuhansia erilaisilla käytettävyyskursseilla opistoissa ja kouluissa.

LarsWM on myös toisenlainen vaihtoehto-ikkunanhallintaohjelma.
Ja nämä kaikki on vain ikkunoiden hallinta järjestelmiä. Voin saman tien keksiä 10 vastaavaa, mutta vähän erilaista.
--
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
äölk Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
äölk, 13.11.2003 14:22:45
Pisteet: 0
Sielläkö ne tabit on kehitetty?
PWM oli käsittääkseni ensimmäinen ikkunanhallintaohjelma tai vastaava, missä oli tabit. Kyllähän tabeja on jossain dialogeissa ja muissa ollut ohjelmien sisäisesti vaikka kuinka kauan. Esimerkiksi Adobella on vastaavasta tabituksesta photoshopin työkaluikunoiden suhteen patentti (joka kyllä kattanee ikävä kyllä käytön ikkunadamagerissakin). Tuollaista triviaalia paskaa sitä patentoidaan.
äölk Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
äölk, 13.11.2003 14:38:35
Pisteet: +1
Löytyykö kaupallista (La)TeXin korviketta? Eipä taida.
Niin no tässähän päästään siihen, että mikä riittää siihen, että joku on alkuperäinen idea tai implementaatio. Erilaisia merkitsemiskieliä ja notaatioita nyt on maailma pullollaan. (La)TeX nyt sattuu olemaan vain yksi sellainen. Tuskin mitenkään ensimmäinen. Omalla sarallaan kuitenkin varteenotettava ja merkittävä.
On ehkä väärin puhua kielestä/notaatiosta kun puhutaan softan vapaudesta. On parempi puhua sen notaation taustalla olevasta softasta tai koko järjestelmästä. Kuitekin ainakin troff (vai mikälie *roff) järjestelmä oli jo olemassa ennen TeX:iä. Sen jälki oli ankeaa. TeX oli ensimmäinen ohjelma, jolla pystyi tuottamaan tietokoneella laadukkaannäköisiä dokumentteja. Taitaapa se edelleenkin tuottaa parempaa jälkeä (ainakin kaavojen saralla) kuin yksikään muu järjestelmä, vaikka ikää on jo yhdet 20v. Lout, joka sekin on vapaa, saattaa päästä samalle tasolle.
feenix Re: Ymmärrän hyvin EFFIn kannan...
feenix, 13.11.2003 15:55:06
Pisteet: 0
Windowsille ei näytä löytyvän yhtään toimivaa multimediankatseluohjelma, jolla saisi kuvan 2. näytölle/telkalle toimivasti. Saisivat matkia Mplayeristä. Toimii kuin junan vessa kun ei ole rikottu karkilla.
Tota, miksi ohjelman tuo pitäisi hoitaa? Minä vaan sanon notta näytetäänpä kuva tuolla ja sitten minkä tahansa meedio-ohjelman tunkema overlay-kuva menee vaikka telkkariin. Tuo se vasta on sitä toimivuutta, ei se, että jokainen softa tekee sen itse.

Eiköhän tuohon listaan lisää löydy vaikka kuinka, jos vaan etsisi ja miettisi, mitäkähän kaikkea softaa sitä tuleekaan käytettyä. Ei tuossa yllä ehkä ole yhtään softaa, jonka tekeminen kaupallisesti kannattaisi, mutta silti patentit teoriassa rajoittavat niiden kehittämistä.
No jos mietitään sovellusohjelmia, eikä pikkuohjelmia, lista pienenee aika lailla. Ja kuten itsekin sanoit, näiden pikkusoftien tekeminen kaupallisesti ei ole järkevää. Ja sopii miettiä onko kenenkään järkevää käyttää esim tcl:ää, saati tehdä siitä omaa implementaatiotaan.

Mutta se on totta että patentit haittaisivat potentiaalisesti kaikkea.
asdfghjklz Ohjelmistopatentti
asdfghjklz, 13.11.2003 13:32:58
Pisteet: 0
Minä kannatan ohjelmistopatentteja. Keksijällä/yrityksellä on oikeus patentoida keksintönsä.

Kaikki asioita tai menetelmiä ei pidä voida patentoida. Missä menee raja? Se onkin hyvä kysymys ja siitä pitää voida keskustella.

Re: Ohjelmistopatentti
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 14:30:26
Pisteet: +1
Minä kannatan ohjelmistopatentteja. Keksijällä/yrityksellä on oikeus patentoida keksintönsä. Kaikki asioita tai menetelmiä ei pidä voida patentoida. Missä menee raja? Se onkin hyvä kysymys ja siitä pitää voida keskustella.
Tietokone-ohjelma on kirjallinen teos. Estemällä jotain kirjoittamasta koodia, estät hänen sananvapauttaan. Asiat ovat todella huonosti, jos kirjoittamasi sivullinen ascii -merkkejä on jonkun toisen omaisuutta, vaikka hänellä ei olisi minkäänlaisia sidoksia sinuun.

En pidä ajatuksesta, että joku täysin ulkopuolinen taho voisi estää minua tekemästä tiedettä ja taidetta C-kielellä. Tekinjänoikeudet kieltävä suorat kirjalliset plagiiatit. Se riittää minulle. En halua omistaa jotain ideaa, sillä nerous on prosentin verran inspiraatiota ja 99 prosenttia hikeä.

.a
Re: Ohjelmistopatentti
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 15:18:43
Pisteet: 0
Tietokone-ohjelma on kirjallinen teos. Estemällä jotain kirjoittamasta koodia, estät hänen sananvapauttaan. Asiat ovat todella huonosti, jos kirjoittamasi sivullinen ascii -merkkejä on jonkun toisen omaisuutta, vaikka hänellä ei olisi minkäänlaisia sidoksia sinuun.
-...ja jos matkitaan toisen autovalmistajan auto 100%:sti, vedotaan siihen että kopio on "metalliveistos", eli taideteos, joten kopiointi on ok?

Kaupalliset firmat käyttävät miljoonia kehitystyöhön, ja sitten tulee joku thaimaa-lewis joka tekee suoran kopion. Ja tämä on sitten on taiteellisen vapauden takia?

Linux oli alunperin kopio minixistä, Gimp Photarista, KDE / Gnome XWindowsista / Winkkarista / MacOS:stä...kuten joku jo sanoi, yhtään todella alkuperäistä ideaa OS puolella ei ole, kaikki tuotteet yrittävät vain olla ilmaisia versioita (kopioita) maksullisista tuotteista.

Henk.koht. juuri tästä syystä arvostan os tuotteita yhtä paljon kuin niitä thaimaasta ostamiani lewiksiä.
Re: Ohjelmistopatentti
Anonyymi kommentoija, 13.11.2003 17:03:03
Pisteet: +1
Tietokone-ohjelma on kirjallinen teos. Estemällä jotain kirjoittamasta koodia, estät hänen sananvapauttaan. Asiat ovat todella huonosti, jos kirjoittamasi sivullinen ascii -merkkejä on jonkun toisen omaisuutta, vaikka hänellä ei olisi minkäänlaisia sidoksia sinuun.
-...ja jos matkitaan toisen autovalmistajan auto 100%:sti, vedotaan siihen että kopio on "metalliveistos", eli taideteos, joten kopiointi on ok?
Taas näitä autovertauksia. Oletko huomannut, että autot perustuvat samalla periaatteella toimiviin mootterihin, samalla periaattella toimiviin jarruihin, samalla periaattella toimiviin...........jne
Kärjistäen voisin sanoa, että ainoa ero autoissa on niiden ulkonäkö ja autoihin saatava "tuki"(varaosat, huolto jne)
Perusominaisuudet kahdessa samanhintaisessa autossa ovat varmasti samanlaiset.

Linux oli alunperin kopio minixistä,
Viite? Linus ei nimenomaan halunnut tehdä kopiota Minixistä, sillä se ei riittänyt hänen tarpeisiinsa.

imp Photarista,
Viite? Oliko linuxille/*nixille photari, ennenkuin Gimp tehtiin?
Gimp ei varmasti ole kopio photarista. Nämähän ovat kummatkin täysin erilaisia softia. Ainoa yhteys näiden välillä on se, että molempia käytetään kuvankäsittelyyn.

DE / Gnome XWindowsista / Winkkarista / MacOS:stä...
KDE ja Gnome ovat molemmat työpöytiä, eivätkä käyttöjärjestelmiä eivätkä tosiaankaan ole kopioita Windowsista/MacOS:tä.
Mikä ihme tuo XWindows muuten on?

uten joku jo sanoi, yhtään todella alkuperäistä ideaa OS puolella ei ole, kaikki tuotteet yrittävät vain olla ilmaisia versioita (kopioita) maksullisista tuotteista.
Kertoisitko muuten jonkun CS softan, joka on täysin uniikki eikä vain kopio jostakin muusta softasta?

Henk.koht. juuri tästä syystä arvostan os tuotteita yhtä paljon kuin niitä thaimaasta ostamiani lewiksiä.
Onneksi meillä on oikeus omaan mielipiteeseen.
Saltsa Re: Ohjelmistopatentti
Saltsa, 13.11.2003 20:40:12
Pisteet: +1
Linux oli alunperin kopio minixistä,
Viite? Linus ei nimenomaan halunnut tehdä kopiota Minixistä, sillä se ei riittänyt hänen tarpeisiinsa.
Mutta Linus teki siitä minixin kaltaisen, siis unix-tyyppisen käyttöjärjestelmän, joka käytti mm. minixin fs:ää.

imp Photarista,
Viite? Oliko linuxille/*nixille photari, ennenkuin Gimp tehtiin?
Ei, eikä ole vieläkään. Miksi pitäisi? Voi niitä softia muistakin järjestelmistä kopioida. Mielestäni on varsin selvää että Gimp kehitettiin siksi, koska unixeille ei ollut photaria vastaavaa.

Gimp ei varmasti ole kopio photarista. Nämähän ovat kummatkin täysin erilaisia softia. Ainoa yhteys näiden välillä on se, että molempia käytetään kuvankäsittelyyn.
Mitä tarkoitat "täysin erilaisia"? Kummallakin käsitellään kuvia, kummassakin on filttereitä, kummallakin onnistuu suunnilleen samat jutut jne.

DE / Gnome XWindowsista / Winkkarista / MacOS:stä...
KDE ja Gnome ovat molemmat työpöytiä, eivätkä käyttöjärjestelmiä eivätkä tosiaankaan ole kopioita Windowsista/MacOS:tä.
Eikö? Kyllä niihin mun mielestä on hieman saman tyyppisiä piireitä tullut, ja taitaa KDE ja Gnome olla kehitetty windowssin (win95, 1995) jälkeen (kai).

Mikä ihme tuo XWindows muuten on?kuten joku jo sanoi, yhtään todella alkuperäistä ideaa OS puolella ei ole, kaikki tuotteet yrittävät vain olla ilmaisia versioita (kopioita) maksullisista tuotteista.
Kertoisitko muuten jonkun CS softan, joka on täysin uniikki eikä vain kopio jostakin muusta softasta?
No on niitä erilaisia hallinta- ja talousohjelmia, joita vastaavia ilmaisia ei kyllä löydy. Eikä sillä ole väliä mielestäni, onko joku kopioinut toisen idean vai ei. Sillä taas on väliä, kumpi on sen saanut paremmin toteutettua.
AdminGZ Re: Ohjelmistopatentti
AdminGZ, 14.11.2003 11:20:20
Pisteet: +1
Ei, eikä ole vieläkään. Miksi pitäisi? Voi niitä softia muistakin järjestelmistä kopioida. Mielestäni on varsin selvää että Gimp kehitettiin siksi, koska unixeille ei ollut photaria vastaavaa.
Eikö?
Kyllä vaan Photoshopin sai Sunille ja Silicon Graphicsille aina kolmosversioon asti.
Antti Peltola
IRC: Grounded0 @ IRCnet
WWW: http://www.anttipeltola.net/
AdminGZ Re: Ohjelmistopatentti
AdminGZ, 14.11.2003 11:36:57
Pisteet: 0
Kyllä vaan Photoshopin sai Sunille ja Silicon Graphicsille aina kolmosversioon asti.
Näköjään Ibarin RS/6000 ja HP:n PA-RISC koneillekkin oli Photoshop 3.0.
Antti Peltola
IRC: Grounded0 @ IRCnet
WWW: http://www.anttipeltola.net/
hanta Re: Ohjelmistopatentti
hanta, 14.11.2003 11:31:31
Pisteet: 0
Viite? Oliko linuxille/*nixille photari, ennenkuin Gimp tehtiin?
Ei, eikä ole vieläkään. Miksi pitäisi? Voi niitä softia muistakin järjestelmistä kopioida. Mielestäni on varsin selvää että Gimp kehitettiin siksi, koska unixeille ei ollut photaria vastaavaa.
juu, mutta...

Gimp ei varmasti ole kopio photarista. Nämähän ovat kummatkin täysin erilaisia softia. Ainoa yhteys näiden välillä on se, että molempia käytetään kuvankäsittelyyn.
Mitä tarkoitat "täysin erilaisia"? Kummallakin käsitellään kuvia, kummassakin on filttereitä, kummallakin onnistuu suunnilleen samat jutut jne.
aivan, ja juuri tästä näkisin olevan kyse. molemmilla onnistuu jotakuinkin samat jutut, mutta miten voit sanoa, että toinen on kopio toisesta? onko samaan tarkoitukseen tehty sovellus aina kopio jostain aiemmasta samaan tarkoitukseen tehdystä ohjelmasta?

käyttöjärjestelmän tarkoitus on hoitaa liityntää rautaan edes jollain tavalla ja tarjota palveluita sovelluksille. onko dos kopio c64:n käyttiksestä? entä windowsXP dossista?

ovatko vasara ja kirves kopioita erimuotoisista kivistä? mitä jos joku olis patenteoinut tietyn muotoiset kivet (sikäli kun se olisi ollut mahdollista)?

atk-maailmassa mielestäni kopio on ainoastaan jos koodia on kopioitu. ratkaisumalleja on useita ja usea eri henkilö voi keksiä samankaltaisen tavan ratkaista jokin tietty laskennallinen ongelma. mielestäni ko. ongelman ratkaisun ensimmäisenä patentoimaan ehtinyt ei ole mitenkään luonut jotain ainutlaatuista. samoin käytettävyyteen liittyviä tapoja on jopa kannustettavaa kopioida ja kehittää edelleen, muuten käytettävyyden kehitys suorastaan pysähtyy.
--
hanta
Saltsa Re: Ohjelmistopatentti
Saltsa, 14.11.2003 16:18:46
Pisteet: 0
aivan, ja juuri tästä näkisin olevan kyse. molemmilla onnistuu jotakuinkin samat jutut, mutta miten voit sanoa, että toinen on kopio toisesta? onko samaan tarkoitukseen tehty sovellus aina kopio jostain aiemmasta samaan tarkoitukseen tehdystä ohjelmasta?
No minulla on sellainen "tunne". Mutta missasit viestini pointin. Ei minua kiinnosta, onko joku softa kopioitu vai ei, vaan se, kumpi on paremmin toteutettu ja kumpi toimii paremmin.
Re: Ohjelmistopatentti
Anonyymi kommentoija, 14.11.2003 14:36:07
Pisteet: 0
-...ja jos matkitaan toisen autovalmistajan auto 100%:sti, vedotaan siihen että kopio on "metalliveistos", eli taideteos, joten kopiointi on ok? Kaupalliset firmat käyttävät miljoonia kehitystyöhön, ja sitten tulee joku thaimaa-lewis joka tekee suoran kopion. Ja tämä on sitten on taiteellisen vapauden takia?
Linux oli alunperin kopio minixistä, Gimp Photarista, KDE / Gnome XWindowsista / Winkkarista / MacOS:stä...kuten joku jo sanoi, yhtään todella alkuperäistä ideaa OS puolella ei ole, kaikki tuotteet yrittävät vain olla ilmaisia versioita (kopioita) maksullisista tuotteista.
Henk.koht. juuri tästä syystä arvostan os tuotteita yhtä paljon kuin niitä thaimaasta ostamiani lewiksiä.
Tässä on kokonaisuutena hyvä osoitus siitä, miten huonosti ihmiset tietävät mikä on patentti, mallisuoja, tekijäoikeus tai idea - tai piratismi. Ideaa ei voi suojata tai patentoida.

Lisäksi: ohjelma ei todellakaan ole keksintö.
Re: Ohjelmistopatentti
Anonyymi kommentoija, 14.11.2003 20:16:24
Pisteet: 0
Ideaa ei voi suojata tai patentoida.
Idean patentoiminen onnistuu jenkeissä: http://www.gnu.org/philosophy/amazon.html

Pahimmassa tapauksessa se onnistuu kohta myös EU:ssa.
TeknoHog Re: Ohjelmistopatentti
TeknoHog, 13.11.2003 16:47:03
Pisteet: +1
-...ja jos matkitaan toisen autovalmistajan auto 100%:sti, vedotaan siihen että kopio on "metalliveistos", eli taideteos, joten kopiointi on ok?
Alkuperäinen kirjoittaja totesi jo, että tekijänoikeudet kieltävät 100% kopioinnin ja se riittää hänelle. Vaikutteita voi aina ottaa eikä kukaan varmasti itke jos teet auton, jossa on sama määrä pyöriä kuin jossain kaupallisessa.

Linux oli alunperin kopio minixistä, Gimp Photarista, KDE / Gnome XWindowsista / Winkkarista / MacOS:stä...kuten joku jo sanoi, yhtään todella alkuperäistä ideaa OS puolella ei ole, kaikki tuotteet yrittävät vain olla ilmaisia versioita (kopioita) maksullisista tuotteista.
Nykyisellä Linuxilla ei ole juuri mitään tekemistä Minixin kanssa, joka on/oli vain opetuskäyttöön kehitetty minimalistinen unix. Muutkaan vertauksesi eivät ole kovin tarkkoja.

Henk.koht. juuri tästä syystä arvostan os tuotteita yhtä paljon kuin niitä thaimaasta ostamiani lewiksiä.
Tässä on oleellisia eroja. Ensinnäkin, "thaimaalaiset" voivat vaikka purkaa aidot Levikset osiinsa, tutkia millaisista materiaaleista ne on tehty, yms. Jos softaa kopioidaan vastaavalla tyylillä, täytyisi päästä käsiksi lähdekoodeihin.

Sitäpaitsi avoimen softan tarkoituksena ei ole koskaan ollut tarkkojen kopioiden tekeminen. Suurin osa opensourcesta on sellaista, mille ei ole selkeää vastinetta kaupallisella puolella, ja mielestäni parhaat ohjelmat lukeutuvat juuri niihin. Toisinaan inspiraatiota on haettu kaupallisistakin, mutta kuten jo mainitsin, niitä ei ole missään mielessä kopioitu suoraan.

Valtaosa Internetistä toimii muuten OS-tuotteiden voimalla ja verkon standardit on kehitetty pitkälti opensource-tyylillä. Jos haluat pysyä täysin erossa avoimesta softasta, suosittelen että lopetat netin käyttämisen kokonaan.
-><-
Good shit, huh? Dozer makes it. It's good for two things: degreasing engines and killing brain cells.
rakki Re: Ohjelmistopatentti
rakki, 13.11.2003 17:57:28
Pisteet: 0
-...ja jos matkitaan toisen autovalmistajan auto 100%:sti, vedotaan siihen että kopio on "metalliveistos", eli taideteos, joten kopiointi on ok?
Nyt kun kerran kysyit, niin asia on ok. Autoteollisuudessa ei pysty patentoimaan auton muotoja.

Hyvä esimerkki olisi (jos löytäisin linkin) eräästä japanilaisesta autosta jonka keula on suoraan kopioitu E-sarjan mersusta. Röyhkeää, mutta ei kiellettyä.

Hovisuunnittelija Bertone on suunnitellut autoja eri valmistajille, mm. Opel ja Volvo. Pitäiskö jonkun haastaa Bertone oikeuteen, kun on kopioinut omia ajatuksiaan eri merkeille?
[rakki]
äölk Re: Ohjelmistopatentti
äölk, 13.11.2003 17:08:56
Pisteet: 0
Kaupalliset firmat käyttävät miljoonia kehitystyöhön, ja sitten tulee joku thaimaa-lewis joka tekee suoran kopion. Ja tämä on sitten on taiteellisen vapauden takia?
Tuskin käyttää miljoonia jonkun patentoitavan semi-idean kehittämiseen, vaan se patentti syntyy kun keksitään, että tulipas kehitettyä jotain, mikä voidaan obfuskoida näyttämään siltä, ettei sitä olisi vielä mukamas jossain jo käytetty tai patentoitu.

Ja jos järjestelmän kehittämiseen on oikesti käytetty miljoonia, ei sitä joku thaimaa-lewis hetkessä kloonaa. Jos firma ei tuossa ajassa kehitä mitään uutta, millä tuotteesta saadaan parempi kuin kloonista, vaan jää lepäämään laakereilleen, niin sietääkin jäädä jalkoihin. Tuote ei vain ole tarpeeksi hyvä. Tuo on sitä _vapaata kilpailua_.

Linux oli alunperin kopio minixistä, Gimp Photarista, KDE / Gnome XWindowsista / Winkkarista / MacOS:stä...
Sellaista järjestelmää kuin "XWindows" ei ole. Jos kuitenkin tarkoitat "X Window System":iä (nykyinen standardiversio X11R6), on kyseessä vain ja ainoastaan asiakas-palvelinjärjestelmä, jolla ohjelmat voivat luoda ruudulle laatikoita, piirtä niihin, vastaanottaa käyttäjän syötettä ja viestiä toistensa kanssa. KDE, Gnome ja vaikka mitkä muut ovat X11 päälle rakennettuja graafisen käyttöliittymän omaavia ohjelmistokokonaisuuksia.

kuten joku jo sanoi, yhtään todella alkuperäistä ideaa OS puolella ei ole, kaikki tuotteet yrittävät vain olla ilmaisia versioita (kopioita) maksullisista tuotteista.
Luepas vastaukseni siihen viestiin.