Eminem nosti syytteen Applea vastaan

Mikä ihmeen into kaikilla on ruveta laukomaan näitä "asiantuntevia" kommenttejaan täysin mutupohjalta ilman mitään vankempaa tietopohjaa? Itse olen pari opintoviikkoa opiskellut tekijänoikeuksia aikanaan, tämän pohjalta pystyn sanomaan seuraavaa:

Suomen tekijänoikeuslaki on hyvin yksiselitteinen: tekijänoikeus teokseen muodostuu automaattisesti heti tekijän tehtyä sen, oli sitä julkaistu tai ei. Itse asiassa julkaisemattoman teoksen tekijänoikeus on voimakkaampi, sillä julkaisemattomasta teoksesta ei esimerkiksi saa esimerkiksi tehdä sitaatteja ilman tekijän lupaa.

Kaikissa maissa käytäntö ei ole tällainen, vaan joissain maissa edellytetään ainakin joillain taiteenaloilla (tyypillisesti musiikissa) teosrekisteröinti jotta teos saisi tekijänoikeuden suojan. Joissain, lähinnä kolmannen maailman maissa, on jopa edelleenkin käytössä järjestely jossa esimerkiksi ilman (c) copyright -merkintää varustetut teokset ovat ns. vapaata riistaa, teosrekisteröinnistäkin riippumatta.

Teoksia ovat mm. kuvataiteen teokset, sävellykset, kirjallisuus, elokuvien käsikirjoitukset jne. Levyt, elokuvat ja valokuvat eivät ole tekijänoikeuslainsäädännön tarkoittamia teoksia, vaan niitä suojaavat ns. lähioikeudet, jotka tosin muistuttavat tekijänoikeuksia mutta ovat kattavuudeltaan suppeampia. Teos, siis esim. biisi, sen esitys ja esityksestä tehty tallenne ovat nauttivat kaikki itsenäistä suojaa, esimerkiksi säveltäjällä ei ole oikeutta käyttää omasta sävellyksestään luvallisesti tehtyjä tallenteita miten huvittaa ilman esittäjien ja äänitteen tuottajan (= levy-yhtiö) lupaa.

Joillain taidemuodoilla, kuten arkkitehtuurilla ja tietokoneohjelmilla (jotka rinnastuvat kirjallisiin teoksiin) suojassa on erityisiä poikkeuksia: esimerkiksi arkkitehtuuriteoksia saa vapaasti valokuvata mutta toisaalta niistä ei saa valmistaa kopioita edes omaan käyttöön ilman tekijän lupaa kuten muista taideteoksista.

Vaikka teoksen hyvyydellä tai huonoudella ei sinänsä ole merkitystä tekijänoikeussuojan muodostumisen kannalta, teoskynnyksen ylittymistä joudutaan usein arvioimaan: onko teos niin "itsenäinen ja omaperäinen" että se todellakin on uusi teos, johon tekijällä on tekijänoikeudet? Esimerkiksi tunnetaan oikeustapauksia joissa arkkitehdilla ei ole katsottu olevan tekijänoikeuksia suunnittelemaansa taloon koska se on ollut niin tavanomainen.

Tekijänoikeudet jakautuvat moraalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin. Moraaliset oikeudet eli isyysoikeus (tekijä on tunnustettava teoksensa tekijäksi) ja respektio-oikeus (teosta ei saa käyttää tekijää tai tämän vakaumusta loukkaavalla tavalla) ovat luovuttamattomia eivätkä vanhene koskaan. (Suomessa Opetusministeriö vastaa niiden teosten moraalisten oikeuksien valvonnasta, joiden tekijöiden perilliset eivät enää aktiivisesti valvo po. oikeuksia.) Taloudelliset oikeudet (oikeus valmistaa teoskappaleita ja saattaa ne yleisön saataville) taas ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä, tai jos tekijä ei ole tiedossa, 70 vuotta teoksen valmistumisesta. Taloudelliset oikeudet voi osin tai kokonaan luovuttaa, esimerkiksi säveltäjä yleensä luovuttaa oikeutensa musiikkikustantajalle ja musiikin esittäjä levy-yhtiölle.

Äänitteen laillinen suoja koostuu säveltäjän ja sanoittajan sekä mahdollisten sovittajan ja kääntäjän (= tekijät) tekijänoikeuksista, esittäjien oikeuksista sekä äänitteen tuottajan oikeuksista. Suomessa tapana on, että tekijät luovuttavat tekijänoikeuksiensa valvonnan Teostolle ja esittäjät ja tuottajat oikeuksiensa valvonnan Gramexille. Maailmalla on runsaasti näitä vastaavia yhdistyksiä (esim. Yhdysvalloissa ASCAP). RIAA on äänilevyteollisuuden etujärjestö jota Suomessa vastaa ÄKT ja jolla ei sinänsä ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Oikeudenhoitajayhdistykset lisensoivat musiikkia käytettäväksi eri tarkoituksiin (esim. radioon, äänitteille levytettäväksi jne.) standardisopimuksilla. Kuitenkin tietyt käyttömuodot, eli musiikin synkronointi (= liittäminen kuvan yhteyteen), valmiiden äänitteiden uudelleenjulkaisu (osittain tai kokonaan) sekä käyttö poliittisissa, uskonnollisissa tai pornografisissa yhteyksissä ovat tämän sopimusjärjestelmän ulkopuolella ja niistä on sovittava tapauskohtaisesti oikeudenhaltijoiden kanssa suoraan. Teosto ja Gramex valvovat Suomessa myös niihin kuulumattomien tekijöiden oikeuksia ja tilittävät näille tekijänoikeuskorvaukset erittelyä vastaan.

Sinisen ja Punaisen lenkin kiistat ym. ovat tavaramerkkiasioita joilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä tekijänoikeuden kanssa.

Eikös suomessa saa käyttää toisen tuotosta lyhyesti (oliko se alle 30 sekuntia) esim. mainoksissa. Siis ilman lupaa tai rahaa.

kumma että herra otti herneen nenään tuosta.. onhan apple haluttu brandi, eli harvoille tuosta varmaan mitään negatiivista kuvaa eminemistä tulee. onhan iPodkin saanut julkisuutta musiikkivideoissa (olisko ollu P.I.M.P. filmissä?).

toisaalta on myös applelta melko typerää laittaa biisi mainokseen ilman mitään sopimusta artistin kanssa (vaikkakin biisiä vain laulaa poika, eli kipale ei varsinaisesti mainoksessa soi).