|
Perjantai, 6.8.2004 EU-patenttidirektiivit pysäyttivät Münchenin Linux-hankkeenMünchenin kaupunginhallinnon Linux-migraatioprojekti on keskeytetty lakiteknisten seikkojen vuoksi. Kaupunginhallinto on huolestunut EU:n kaavailemasta uudesta ohjelmistopatenttidirektiivistä, josta saattaa seurata Münchenille kallis lasku erilaisten lisenssimaksujen muodossa. Hankettava kannattavan vihreiden edustajan Jens Muehlhausenin mukaan projektiin liittyy ainakin 50 mahdollista patenttiongelmaa.
Lue juttu oma, 6.8.2004 00:26. Lähde: cnet
|
|
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 09:12:04
Anonyymi kommentoija, 9.8.2004 03:06:41
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 01:52:21
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 10:10:53
Saksa han käänsi kelkkansa loppumetreillä.
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 19:58:24
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 20:28:35
Edellinen ei ollut varmaankaan kenellekään epäselvää. Suurin osa on varmaan myös sitä mieltä, että keksijälle kuuluu korvaus keksinnön tekemisestä. Keinoista sitten ollaankin jo hyvin eri mieltä. Koska ohjelmistopatentit ovat pääsääntöisesti nuoria, hyvin harva patentti on ehtinyt raukeamaan. Mikäli keksintö on hyvä, patenttia pidetään voimassa maksimiaika, eli 20-21 vuotta patentin hakemisesta. Tämän vuoksi ohjelmistopatenteista ei ole vielä ollu suuresti hyötyä, koska ne hyödyttävät suurta yleisöä vasta sitten, kun ne raukeavat.
Jo rauenneita patenttejakin löytyy. Esimerkiksi salausalgoritmeista RSA on sellainen, josta on monelle hyötyä. Kuvien pakkauspuolelta GIF-patentti on raukeamassa. Digitaalisen matkapuhelintekniikan puolella on kohta se aika, että ensimmäiset patentit alkavat raukeamaan. Jne. Kyllä kai niitä on muitakin, mutta suurin buumi ohjelmistopatenteissa alkoi vasta 90-luvun vaihteessa, joten suuremman luokan raukeamisia on odotettavissa vasta 2010 vuoden kieppeillä.
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 12:24:23
Lainaten PRH:ta: "Patenttijärjestelmä on tiedonlevitysjärjestelmä, se on olemassa siksi, että se edistäisi tekniikan kehittymistä, kansakunnan hyvinvointia. Tavoitteen kannalta keskeistä on uuden teknisen tiedon tuominen yhteiskunnan hyödynnettäväksi".
En täysin ymmärrä miten PRH nyt onnistui tavoitteessaan, voisitko valaista ymmärtämätöntä?
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 19:20:10
On oikeastaan aivan sama, onko kyseessä mielestäsi yksinoikeus vai yksinvalta. Näin se homma kuitenkin on, ja oikeuskirjallisuudessa ei puhuta mistään yksinvallasta. Mutta olet käsittänyt oikein, tuomioistuin voi kieltää toista toimijaa jatkamasta patenttiloukkausta. Pakkolisenssi tekisi järjestelmän useilta osin täysin virattomaksi. Miksi sijoittaa tuotekehitykseen ja patentointiin, jos pakkolisenssi kuitenkin joudutaan antamaan?
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 00:07:39
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 22:36:59
http://www.pclinuxonline.com/pclos/index.html
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 10:14:29
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 17:36:23
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 12:39:33
Nakkel, 8.8.2004 18:04:04
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 14:49:12
Anonyymi kommentoija, 11.8.2004 06:36:35
Ei taitaisi maata paljoa kiinnostaa jos sinä painut muiden verorahoista nauttimisen jälkeen muualle.
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 04:24:28
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 19:05:59
Patenttia haetaan usein kilpailun estämiseksi. Se sen tarkoituskin loppujen lopuksi on. Antaa patentinhaltijalle aikaa tehdä rahaa ilman, että kilpailija tekee samaa.
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 04:45:44
jopsuli, 6.8.2004 01:58:46
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 07:56:09
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 08:22:10
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 17:29:57
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 23:06:05
Suon sille myös jossain määrin patentoitavuutta jos keksintö sisältää todellista kensinnöllisyyttä. toinen asia sitten mikä on sopiva suoja-aika. Ala on kuitenkin niin nopeaa että varmaan asia voidaan laskea vuosissa, eikä kymmenissä vuosissa.
Toisaalta jos keksintö (softa) on sellainen ettei sitä voida nykytekniikalla vielä hyödyntää, jolloin patentointi kaväsi jopa itseään vastaan.
T: SS
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 19:03:12
T: SS
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 08:23:41
Ja softassa sama juttu, vaikka sama graafinen käyttöliittymä, oli sen verran mullistava juttu aikoinaan että on naurettava antaa kilpailijoiden varastaa vuosien työt. Ohjelmistojen patenttivoimassaoloajat pitäisi olla vain lyhyemmän, koska ohjelmistot kehittyvät nopeammin kuin vaikka sähköhammasharjat tai porakoneet.
Jos joku kehittää täysin uudenlaisen käyttöliittymän, jossa on parempi tehokkuus, opittavuus, muistettavuus, ja virhealttius on minimaalinen. Ja siihen menee sadalla henkilöllä parivuotta, ja pari miljardia dollaria. Niin minusta ei ole reilua, että kuukauden päästä GNU Linuxin KDE näyttää täysin samalta. Kyllä kehittäjillä on oikeus saada kehitykseen mennee rahat takaisit, ja jopa tehdä vähän voittoakin. Viiden vuoden päästä kun patentti vanhenee, voitte kopioida sen Linuxiin, jos ette itse pysty keksimään mitään parempaa.
T: Mac käyttäjä.
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 08:48:30
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 09:42:44
GUI kuuluu siis Xeroxille edelleen.
Lakkaa käyttämästä konettasi tai maksa !!!!
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 11:04:34
Kerro heti!
Tahtoo sinne!
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 12:40:36
Mikäli ohjelmisto on monimutkainen niin ei kilpailija sitä tuosta vaan kopioi ja toisaalta jos se on yksinkertainen niin oliko se sen arvoista kuluttaa siihen miljardi? Etulyöntiasema on monesti riittävä etu aloittaa markkinointi ja näin saada tulosta työstään.
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 14:55:40
Onko mielestäsi oikein, että Kalashnikov asuu edelleen solussa pienellä eläkkeellä, vaikka hän keksi rynnäkkökivääri joka löytyy joka ikisestä maasta, ympäri maailmaa? Jos hän olisi Amerikkalainen, niin olisi nyt miljardööri.
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 22:34:48
Esim. ajatellaan että linuxille kehitettäisiin jokin todella näppärä järjestelmä patentoitu GPL:n alle. Ne 90% maailman ihmisistä jotka käyttävät windowssia tai mäkkiä tms. eivät millään laillisin keinoin voi hyötyä keksinnöstä. Onko tämä keksijän oikeutta vai valtaa? Sanotaan että kaikki suuret tekijät olisivat lisäksi todella kiinnostuneita tekniikasta.
Mikä sen patentin tarjoama oikeus sitten on ja mihin sitä tarvitaan?
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 00:15:53
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 00:49:28
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 22:59:06
"Finnland bought the license for original AK-47 design"
http://world.guns.ru/assault/as43-e.htm
Varsinainen asiantuntija, nuoresta iästään huolimatta, tälläkin alalla? Tai sitten SA on kiireessä jäänyt käymättä.
"In the 1950's the Finnish military recognised the need for the new military assault rifle. Instead of "invention of the wheel", finns decided to adopt and modify some of existing designs, and the proven "gun of the big neighbour", the famous Soviet AK-47 was almost a natural choice, since the Finnland had fairy good relations with the USSR since WW2. Finnland bought the license for original AK-47 design (with milled receiver), and first prototypes of the future Finnish assault rifle, named Rk.60, were submitted for military testings in 1960. The Rk.60, being internally almost a copy of the AK-47, showed some external differences. It had tubular metallic buttstock, plastic handguard that did not covered the gas tube, plastic pistol grip.
Olisitko sekoittanut Lahti-konepistooliin?
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 04:06:31
T: Linux/windows käyttäjä
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 00:26:52
Softapatenteissa tilanne on vaan siltäkannalta ikävä että mikäli esimerkiksi patentoidaan algoritmi niin sitä voi olla vaikea kiertää ilman että algoritmin suorituskyky tai toiminta huonontuisi. Niillekkin on tietysti määritelty käyttötarkoitukset patentissa, mutta osa algoritmeista ovatkin soveliaita ainoastaan siihen tiettyyn asiaan.
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 09:37:24
Steve Jobs sanoi: "Good artists copy, great artists steal"
Bill gates ei sano mitään, tekee vaan niin!
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 10:30:38
Softateollisuuden patenttiongelma on siinä, että patentoidaan esim. "web-kauppa" tai "online-maksujärjestelmä" ottamatta kantaa sen toteutukseen millään lailla. Kuten ehkä tietänet, on n+1 tekniikkaa toteuttaa web-kauppa tai online-maksujärjestelmä.
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 13:45:38
Lisäksi EPO voisi ottaa käyttöön järjestelmän, jossa kesken tutkimuksen kuka tahansa saisi tuoda tutkijalle tiedoksi julkaisuja, jotka ovat hakemuksen kannalta relevantteja. Tietysti kireät muodolliset vaatimukset pitäisi olla, jotta ihan mitä tahansa ei tuotaisi esiin käsittelyn pitkittämiseksi. Tämän mahdollisuuden pitäisi kiinnostaa ainakin osaa yrityksistä, jotka jo muutenkin seuraavat kilpailijoidensa patenttiprosesseja.
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 03:56:42
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 11:22:43
Mitä luulet koko softateollisuuden olevan? Oletko sitä mieltä että yksi taho on kehittänyt ja _jatkokehittänyt_ kaikki teknologiat? Luuletko että kaikki on lähtöisin Microsoftista tai Applesta?
Katsotaanpa hieman historiaan muutaman esimerkin voimin:
1. Graafinen käyttöliittymä on Xerox Parcissa keksitty. Apple otti Xeroxin ideoita ja _jatkokehitti_ niitä Lisaan ja Macintoshiin. Microsoft kopioi nämä ideat Applelta muutaman vuoden päästä. Tästä käytiin oikeuttakin. Olisiko Microsoftin pitänyt hävitä? Itse olen varsin tyytyväinen että Microsoft on kopioinut käyttöliittymä ideoita muilta. Muutoihan suurin osa tietokoneiden käyttäjistä olisi todennäköisesti jonkun surkean käyttöliittymäräpistyksen orjia.
2. Microsoft kehitti C# -kielen. C# on kuitenkin kuitenkin vain yhdistelmä C++:n ja Javan paradigmoja. Onneksi MS kopioi muita kieliä rankalla kädellä, muutoin koodarit joutuisivat kuluttamaan aikaa pyörän uudelleen keksimiseen.
3. Katso netistä mitä teknologioita ensimmäisissä Unixeissa (1960 - 1985) oli ja vertaa siihen mitä teknologioita DOSsissa (1985 - 1995) ja myöhemmin NT:ssä. Etenkin NT muistuttaa osin toiminnaltaan Unixia. Kumpikohan oli ensin?
Linuxin ja muiden Unix-varianttien puolesta voin myös sanoa, että ne ovat kovassa huudossa yliopistojen tietotekniikkalaitoksilla. Tämä aiheuttaa automaattisesti sen, että akateemiset keksinnöt ja kehitys tehdään usein *nixeilla. Muut kaupalliset valmistajat saavat sitten tulla perästä implentoimaan nämä keksinnöt omiin sovelluksiinsa.
En jaksa paasata enempää.
Lähteet:
History of the GUI: http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_GUI
Apple v. MS: http://en.wikipedia.org/wiki/Apple_v._Microsoft
Unix: http://en.wikipedia.org/wiki/Unix
DOS: http://en.wikipedia.org/wiki/DOS
NT: http://en.wikipedia.org/wiki/Windows_NT
(k)
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 16:11:04
Katso vaikka: http://www.prime-radiant.com/technologies/Linux.ht... :-)
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 00:24:32
Tähän ei tarvitse mainita kuin kaksi:
sendmail ja bind.
Koko Internet on rakennettu näiden päälle.
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 20:34:11
Mitä luulet koko softateollisuuden olevan? Oletko sitä mieltä että yksi taho on kehittänyt ja _jatkokehittänyt_ kaikki teknologiat? Luuletko että kaikki on lähtöisin Microsoftista tai Applesta?
Ja miksi ideoiden kopioiminen olisi kiellettyä. Jos systeemiä ei ole patentoitu, niin sen idean/toteutustavan saa kopioida, kunhan vaan softan tapauksessa ei kopioi lähdekoodejakin.
Pakollinen vertaus metalliteollisuuteen. Mulla on metallista tehty hyödyke A joka on firman B tekemä. Hyödyke A on mielettömän hyvä ja tekee kauppansa. Hyödykettä ei ole patentoitu. Koska se tekee hyvin kauppansa, teen hyödykkeen C, joka on suora kopio hyödykkeestä A. Lukuunottamatta firman logoa tietenkin. Omat tuotemerkit päälle vaan ja kukaan ei voi mitään.
Tämä on siis sallittua. Miksi ihmeessä pyörä pitäisi keksiä uudestaan?
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 15:14:09
History of the GUI: http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_GUI
Apple v. MS: http://en.wikipedia.org/wiki/Apple_v._Microsoft
Unix: http://en.wikipedia.org/wiki/Unix
DOS: http://en.wikipedia.org/wiki/DOS
NT: http://en.wikipedia.org/wiki/Windows_NT
(k)
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 16:42:59
Vakavasti ottaen Wikipedian tieto on kokemani mukaan usein varsin laadukasta jos aihe on vähänkin tunnetumpi ja kirjoittajia on monia. Moni alansa asiantuntija kirjoittaa sinne ja valvoo muokkaamiensa artikkelien kehitystä. Jos epäilet jonkun Wikipedian artikkelin luotettavuutta, niin voithan googlata saman asian ja katsoa arttikkelin historian, josko sitä olisi tahallaan sotkettu. Yleensäkin vain yhteen lähteeseen luottaminen on huono idea, mutta edellämaintussa tapauksessa samat asiat voi todeta helposti myös googlaamalla. Wikipediaan on kiva linkata myös siksi, että artikkelit on usein kirjoitettu mielenkiintoisella tavalla.
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 09:31:05
Wikipediaan kun tuntuvat kirjoittavan enimmäkseen OS-nörtit, joilla on oma subjektiivinen näkökulmansa moniin asioihin. Esimerkiksi tunnettujen suuryritysten nimien taustalla olevien selitysten listassa piti erikseen mainita Microsoftista netissä kiertävät vitsit ja Slashdot, joka tietääkseni ei ole mikään merkittävä yritys. Lisäksi lista on varsin tietotekniikkapainotteinen. Subjektiivisuus paistaa läpi kuin aurinko suomalaisen viinaturistin ihosta Kanarialla.
Anonyymi kommentoija, 8.8.2004 12:57:26
Kaikki näkökulmat ovat aina jollain tapaa subjektiivisia. Se että Wikipediaa kirjoittaa tuhannet oman näkökulmansa omaavat ihmiset, vähentää itseasiassa Wikipedian subjektiivisuutta. Wikipedia on kuin sulatusuuni eri ihmisten näkemyksiä.
Edelleen olen silti sitä mieltä, että Wikipeida on vain yksi lähde muiden joukossa. Oma mielipide kannattaa muodostaa asioista vasta kun on tutkinut useita lähteitä. Wikipedia onnistuu silti olemaan minulle yleensä kiinnostava lähde tässä joukossa ja hyvä paikka aloittaa tutkimukset.
Hypnos, 7.8.2004 17:08:29
History of the GUI: http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_GUI
Apple v. MS: http://en.wikipedia.org/wiki/Apple_v._Microsoft
Unix: http://en.wikipedia.org/wiki/Unix
DOS: http://en.wikipedia.org/wiki/DOS
NT: http://en.wikipedia.org/wiki/Windows_NT
(k)
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 21:40:43
Dokkarin suomenkielinen kuvaus: http://www.yle.fi/d-projekti/arkisto/2004/tahtaime...
_
Anonyymi kommentoija, 7.8.2004 21:45:40
Anonyymi kommentoija, 9.8.2004 00:06:59
.
daimoni, 6.8.2004 09:32:01
Doom2 taas teleporttaili möröt maahan ;)
</offtopic>
Mutta joo. Esimerkiksi IBM on antanut lupauksen ettei tule käyttämään mitään patenttia Linux- kerneliä vastaan. Luultavasti jossain vaiheessa tulee antamaan tämän jopa kirjallisena. Linuxhan on IBM:än palvelinbisnekselle kriittinen ja palkkalistoilla toistasataa kernel- propellihattukoodaria.
-- Anonyymi kommentoija
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 10:10:32
Voihan IBM esim. käyttää noita patenttejaan vaikka kilpailijoiden kitkemiseksi Linux-markkinoiltakin niin, että kilpailijat eivät esim. saa käyttää tiettyjä kernel-koodeja lainkaan?
Anonyymi kommentoija, 6.8.2004 14:23:23
Olen samaa mieltä, en minäkään laske mitään ennen kuin se on IBM:ltä kirjallisesti vahvistettu. Täytyy muistaa että elämme nyt tätä aikaa, mutta yritysten täytyy miettiä pitkälle tulevaisuuteen ja on erilaisia skenarioita mihin maailma menee. IBM toimii kaupallisella periaatteella tuottaa osakkeenomistajilleen rahaa. Tämä kannattaa pitää mielessä.
daimoni, 6.8.2004 12:22:26
-- Anonyymi kommentoija