FLUG ja FUUG: Tekijänoikeus riittää tietokoneohjelmien suojaamiseen

Now there's an idea and a half.

- Ennen kaikkea, open sourcen olennaisimpia ellei olennaisin hyöty on se, että samaa kirjastoa tai ohjelmanpätkää voi käyttää omassa ohjelmassaan, modifioiden sitä tai ei, eikä sitä tarvitse kirjoittaa itse.
- Patentti voi koskea vaikka reititysprotokollaimplementaatiota. Saanko reititysprotokolla-plug-inini, kiitos?
- Monet open source -ohjelmat pohjautuisivat tämän jälkeen siihen, että joku "tuntematon" tekee rikoksen. Rikosta pitäisi sitten mainostaa jossain viranomaisilta suojassa. Great.
- Ohjelmien asennuksen helppous kunniaan.

Minä voisin patentoida for-loopin ja if-lausekkeen. Kaikki ketkä yrittävät käyttää samanlaisia ideoita ohjelmissaan, joutuvat maksamaan 15EUR jokaisesta käyttökerrasta.

Ehkä käytännössä näin yksinkertaisia juttuja ei kuitenkaan voi/saa patentoida, mutta sama idea kuitenkin.

Ongelmaksi tulee mm. se, että kun softapatentteja alkaa olla kymmeniä tuhansia, niin millä otat selvää, mikä on patentoitu ja mikä ei? Patentit vieläpä tehdään tarkoituksella niin vaikelukuisiksi, että yhdellä lukemisella ei oikein tahdo saada selvää, että mitä kaikkea patentti edes koskee. Pienillä firmoilla ei yksinkertaisesti ole resursseja selvittää jokaisesta koodinpätkästä ja toiminnosta, että onko se jo patentoitu vai ei (ja jos on patentoitu, miten patenttia voisi kiertää).

Sanotaan, ettei trolleja pitäisi ruokkia... mut olkoon menneeksi, koska asia on tärkeä. Kun suurin osa officen ominaisuuksista on muista ohjelmistoista kopioitu, on aika hassua ottaa juuri se esimerkiksi.. Ja koipioidun idean toteuttauminen omassa softassa ei ole mitenkään minuuttien homma. Suora kopiointi (mikä on tekijänoikeusrikkomus) on asia erikseen.

Ohjelmistokehittäjänä en todellakaan halua, että suunnitellessani jotain, joudun selaamaan jatkuvasti patenttitietokantoja, ja tarkistamaan, että kenelle minun pitää maksaa lisenssimaksuja mistäkin käyttämästäni ideasta.

Mikään ei takaa, että se idea mikä tulee työpäivän aikana mieleen, ei ole jo jonkun patentoima :(

Patenttijärjestelmä tekee pienten yritysesten markkinoille tulemisen vaikeammaksi, kun sillä ei ole patentteja mitä vaihtaa jo markkinoilla olijoiden kanssa. Sekä pakottaa firmat ennenpitkään palkkaamaan lakimieh(en|iä) valvomaan että kaikki tarpeellinen patentoidaan, ja käytetyistä patenteista maksetaan lisenssit. En todellakaan halua ohjelmoida lakimiesten valvonnassa.

Kokonaisuutena tuntuu, että patentointi hyödyttää vain suuryrityksiä ja lakimiehiä - kummallekkaan ryhmälle ei riitä minulta sympatioita.

OpenSource kehittäjien on hankalampi hakea patentteja. Mieleen tulee ainakin seuraavat seikat:

- Sotii os-ideologiaa vastaan
- (kaikilla) OS-kehittäjillä ei ole varaa patentoida keksintöjään, varsinkaan, jos OS kehittäjä/yhteisö ei saa rahoitusta mistään
- OS-kehittäjää tuskin edes kiinnostaa patentit, koska tuotos pistetään kuitenkin vapaaseen levitykseen

Muutamassa minuutissa kopioitua? No huh huh. Tai no niin, ehkä jonkun "Hello World":n saa kopioitua tuossa ajassa ja ympättyä sen omaan ohjelmaansa.

Patenttien idea on nimenomaan rohkaista yrityksiä panostamaan tuotekehitykseen. Tämä siten, että annetaan yritykselle mahdollisuus suojata kovalla rahalla suunnittelemansa tuote, jotteivat kilpailevat firmat voi vain kopioida tuotetta ja myydä sitä halvemmalla, koska heidän ei tarvitse enää maksaa kehityskustannuksia. Näin siis ainakin erään näkökulman mukaan.

Teoriassa patentit kuulostavat todella hyviltä, mutta käytännössä niistä koituu älyttömästi ongelmiakin. Kun patentteja myönnetään miten sattuu, onkin erittäin hankalaa tietää, rikkooko kehitetty tuote jotain toista patenttia joka taas nostaa kehityskustannuksia ja hankaloittaa erityisesti pieniä yrityksiä (jotka puolestaan työllistävät suuryrityksiä enemmän). Lisäksi tulee ongelmia, jos yritys on patentoinut hyvinkin merkittävän tuotteen, muttei markkinoikaan sitä järkevästi. Eritoten tässä tilanteessa tulee mieleen lääkefirmat, jotka voivat periaatteessa myydä patentoimiaan tuotteita periaatteella osta tai kuole.

Ohjelmistoissa on vielä se hyvä puoli, että jos kehitystyön tulos halutaan pitää piilossa kilpailevilta yrityksiltä, ei tietoja saa kovinkaan helposti ulos binääreistä. Näin ollen kilpailevat firmat voivat kyllä helposti tutkia miten ohjelma toimii, mutta omaan ohjelmaan saman ominaisuuden lisääminen vaatii myös kilpailevalta yritykseltä panostusta kehitystyöhön ja näin ollen kilpaileva firma ei voi myydä omaa tuotettaan juurikaan alkuperäista tuotetta halvemmalla. Patentinkaan ideana kun ei ole kehityksen pysäyttäminen, vaan päin vastoin rohkaista yrityksiä sijoittamaan tuotekehitykseen.

Asian ongelmahan silti tuskin löytyy mistään koodinpätkän kopioimisesta, sillä kuten maitsin, ei lähdekoodia pysty kovinkaan helposti kopioimaan jos tekijä vaan niin haluaa. Koodia huomattavasti ongelmallisempi asia on esimerkiksi käyttöliittymien patentointi, joiden suunnitteluun on varmasti panostettu paljon rahaa. Käyttöliittymä on kuitenkin varsin abstrakti asia, ja niistä on paha mennä sanomaan minkälainen käyttöliittymä on tarpeeksi erilainen jottei se riko jotain patenttia.

Minusta kuitenkin käyttöliittymän patentointikin on hivenen turhaa, sillä ei noita ohjelmistojakaan kuitenkaan aivan parissa minuutissa koodata ja näin ollen parhaan käyttöliittymän omaavalla on todennäköisesti myös parhaat myyntiluvut joka riittänee innostamaan kehitystyöhön. Ja kuten sanottua, kyllä kilpailevat yrityksetkin todennäköisesti joutuvat satsaamaan aika lailla käyttöliittymän tutkimiseen ja sen lisäämiseen omaan ohjelmaansa.

Niin, ja myös eri vasaravalmistajilta puuttuu kyky keksiä erilaisia vasaroita, esimerkiksi sijoittamalla iskukohta keskelle vartta?

Kyllä kai se nyt on aika selvää, etteivät toiminnot voi erota kilpailijoiden tuotteista aivan älyttömästi, jotta ostajat osaavat käyttää tuotetta ja näin ollen hankkisivat tuotteen.

Enkä minä nyt menisi sanomaan, että OpenSource-tuotteet olisivat sen enempää toistensa kopioita kuin kaupallisetkaan tuotteet. Itse asiassa juuri OpenSource-tuotteista saattaa löytää jopa sellaisia joissa on uskallettu kokeilla jotain uudenlaista (esimerkiksi GIMP vs. perinteiset kuvankäsittelyohjelmat ja ennen kaikkea Mozilla vs. IE).

Ilmiön tutkiminen on hyvin helppoa. Softaa voi jo patentoida jenkeissä. Voidaan tutkia, mitä on tapahtunut Yhdysvalloissa, ja arvailla, olisivatko vaikutukset jostain syystä erilaiset Euroopassa.

Mielenkiintoista, että otat esille nimenomaan Microsoftin tuotteen. Microsofthan on eräs tuotteliaimmista yrityksestä, mitä tulee muiden keksintöjen kopioimiseen ja ostamiseen. Eikä se haittaisi minua yhtään, jos vain muillakin olisi tilaa elää. Oletuksesta "innovoinnista on palkittava, jotta ihmiset ja yhteisöt keksisivät uusia asioita" on kvanttihyppy toteamukseen "ainoa tapa palkita innovointia on taata suuryrityksille mahdollisuus käyttää miljardeja toistensa haastamiseen oikeuteen patenttien rikkomisesta ja pelotella pienyrityksiä markkinoilta". Olkoonkin, että patenttien osalta MS ei kilpaile suurimpien kanssa vielä ihan samassa sarjassa: http://www.uspto.gov/web/offices/com/speeches/02-0... Itse asiassa puhtaat softatalot yleensäkin eivät juuri patentoi softaansa, ja pyrkivät lähinnä suojautumaan niillä muiden patenteilta ennemmin kuin suojaamaan tosiasiassa omaa keksintöään muiden imitoinnilta.

On turha kuvitella, että softapatenteilla pieni softatalo selviäisi paremmin taistelussa innovaatiostaan. Lakitaistelu plagioivaa jättikorporaattia vastaan ei suju, ellei siihen ole resursseja, ja monissa maissa tuon lakitaistelun avulla voidaan pistää pienemmän yrityksen tuotanto jäihin vuosien käräjöinnin ajaksi.

Tekijänoikeus suojaa suoraa kopiointia mutta antaa mahdollisuuden tehdä hyvä imitaatio. Jos imitaatio on parempi kuin alkuperäinen, miksi se pitäisi kieltää? Softaa kehittävien firmojen tarkoitus on minusta _sekä_ keksiä hyviä ideoita että toteuttaa ne hyvin. Patenteilla päädytään siihen, ettei ohjelmiston laadulla on entistä vähemmän merkitystä.

Patentteja hankitaan yleensä myös mahdollisimman laajoille asioille. Varsinkin Yhdysvalloissa patenttitoimisto on usein varsin lepsu patenttien myöntämisessä, ja tällaiset patentit menevät läpi. Pieni yritys ei voi ruveta arvailemaan, onko patentti todellisuudessa lainvoimainen, vaikka suuryritys voikin testata lainvoimaisuutta oikeisistuimessa. Joku on mennyt niin pitkälle, että on väittänyt patenttien käytännössä _saavan_ koko lainvoimansa vaikka oikeussalissa. Tiesithän, että Prolinkillä on patentti: "PROCESS AND DEVICE FOR BI-DIRECTIONAL DATA EXCHANGE BETWEEN COMPUTER AND/OR CONTROL SYSTEMS" ja IBM:llä: "A method for fulfilling requests of a web browser", "Computer network for WWW server data access over internet"? Lisää osoitteessa: http://swpat.ffii.org/patents/perled/swpat.tab.en....

Käytännössä patenttitoimistot usein epäonnistuvat, paitsi itse patentoitavan idean patentoitavuuden harkitsemissa, myös mm. ns. prior artin todentamisessa. Pienellä yrityksellä voi olla todellisuudessa aiempi implementaatio samasta asiasta, mutta vasta suuryrityksellä on resurssit patentoida se. Asia on tässä ehkä menossa parempaan suuntaan, mutta mitään takeita varsinaisesta edistyksestä ei ole. Statistiikkaa: http://www.bustpatents.com/corrupt.htm> Muotovaatimusten täyttäminen on aikavievää ja kallista; itse patentin harkinta ei sen sijaan vaadi paljoa, koska patenttitoimistot saavat rahaa patenttien myöntämisestä ja menettävät sitä työvoimakustannuksissa niiden hylkäämisessä ja korjaamisessa.

Ohjelmistojen patentoinnista voidaan helposti vetää patentteja yleisemmillekin ilmiöille: esim. "A word processor which marks and makes correction to a document using two additional different colors." http://www.base.com/software-patents/examples.html...

Edelleen patentit johtavat tyypillisesti tarpeeseen salata tietoa sen jakamisen sijaan: jopa yrityksen sisällä joudutaan patenttien vaatimusten vuoksi piilottamaan innovaatio kaappiin josta se otetaan välillä ihailtavaksi.

Jos joku vielä epäilee patenttien ja innovaation suhdetta, suosittelen MITin pitkää paperia: http://www.researchoninnovation.org/patent.pdf> Lukeminen voi tosin kestää tovin.

Minä kun olen luullut, että patenttien idea on tuottaa jumalattomat määrät rahaa isojen korporaattien lakimiehille ilman, että kuluttajat saavat tästä mitään todellista vastinetta.

Minusta koko lausunnon pääpointti on siinä, että on kyseenalaista, hyödyttääkö se tosiasiassa kenenkään liiketoimintaa, mutta on selvää, että se haittaa montaa yritystä, yksittäistä softakehittäjää, ja kuluttajia.

Se, että useat asiat päätyvät kaupallisten yritysten näpeistä kuluttajien työpöydälle, ei tarkoita, että nämä samat yritykset olisivat ensimmäiseksi keksineet nämä asiat. Open source -porukka kehitti mm. pitkälle nykyistä TCP/IP:tä, symboliset linkit, ja sen sellaista pientä mukavaa. Symboliset linkithän taisivat päätyä sitten jo Windows 2000:seen ja XP:hen, joskin ainakin 2000:ssa kammottavasti mutatoituna.