Gentoo Linuxista versio 2004.0

-Piti varmaan olla OSX... :)

No näinhän asia ei todellakaan ole.
MacOS9 (1999) > MacOSX (2001) > MacOSX Jaguar (2002) > MacOSX Panther (2003)
Nämä siis eivät olleet mitään "99%:sti bugikorjauksia" vaan uusia käyttöjärjestelmiä. Tutustu ja ihmettele ennen kuin alat tyhmistä puhumaan.

Ja mitä Jobsin puheisiin tulee, niin ehkä ei kannata verrata niitä Steve "Monkey" Balmerin tai Bill Gatesin puheisiin ja lupauksiin...
http://www.ntk.net/media/dancemonkeyboy.mpg

Jos Apple olisi nyhtänyt rahaa jokaisesta Security Uppdatesta, QuickTime Playeristä ja iMovista, olisi hirveä mekkala noussut.

Aivopestyt Windows miehet maksavat, ja saavat Microsoftilta vastauksen ongelmiinsa kuten Sledgehammer aikanaan "Trust Me, I Know What I'm Doinggggg...!"

Nuo 10.2 -> 10.3 päivitykset ovat kyllä vähän eri kokoluokkaa kuin joku uusi versio movie makerista, enneminkin samalla viivalla windows 95 -> windows 98, tai windows 98 -> windows ME päivitysten kanssa. Ja viime tarkistamalla MS kyllä näistä päivityksistä rahaa halusi.

Apple kyllä päivittää ahkerasti pienempiä juttuja ihan ilmaiseksi, 10.3:n jälkeen tullut jo uudet iCalit, iSyncit, iChatit ainakin mitä näin ulkomuistista tulee mieleen, ja muutamat bugifixit. (Sekä tietysti security patcheja, mutta ne ovatkin vähän toinen juttu,)

Eli vähän vois faktoja tarkistaa ennen kuin rupeaa meuhkaamaan "aivopestyistä apple-miehistä".

Ei. Ei Apple pyydä OS X:än "service packeista" rahaa, vaan uusista julkaisusta. (10.1, 10.2, 10.3...). Eli 10.1.1, 10.1.2 yms versiot ovat täysin maksuttomia.

Ei ole mikään pakko päivittää?

Ei tietenkään korjauksista rahaa saa nyhtää. Ei applekaan pyydä. 10.3.1, 10.3.2 yms "servicepack" julkaisut ovat kyllä ilmaisia. Jaguar, Panther ovat täysin eri käyttöjärjestelmäversioita.

Tai sitten he haluavat uusia ominaisuuksia? Jaguar on edelleen tuettu järjestelmä, ettäs tiedät (mikäli tietoturva-aukkoja yms löytyy, ne kyllä korjataan). Mihin perustat tämän trollaamisesi? Omistatko kenties Applen tietokoneen? Tiedät tukijärjestelmän oikeasti? Olet vain lukenut jonkin absoluuttinen totuus(tm)- artikkelin ja nyt tiedät asiat?

Käyttöjärjestelmien kehityksessä ei ole mitään pahaa. Minulla ei ole mitään sitä vastaan vaikka MS julkaisisi uuden version Windowsista 1-2 vuoden välein, kunhan pitää sen hinnan sitten siinä tasolla. Nyt julkaisuväli on huomattavasti pidempi, Longhorn ei ole tulossa aikoihin ja jokainen MS:än käyttöjärjestelmä on tiettu 5-7 vuotta, että se 300-500e retail- hinta EI todellakaan ole kallis. Apple pyytää 100-130~e per 1-2 vuoden välein julkaistava 10.x release. Eikö tämä sitten ole täysin vertailukelpoinen hinta Windowsiin verrattuna? Jos haluat samat tukiajat Linuxilla, on Redhat Enterprise Linux valintasi. Hinnaksi tulee melkolailla sama. Ei noita päivityksiä pyhällä hengellä tehdä...

Niinpä. onneksi Debianista ei tulekkaan neljännes vuosittain uutta versiota distrosta. Joten hieman huono esimerkki.
Eikö tietty aikataulu juuri mahdollista "viime hetken lisäyksiä" toisin, kuin aikatauluton julkaisu jossa julkaistaan vasta, kun homma on kondiksessa?

Niinpä.. Joten miksi pistää lukkoon aikataulu, että 4kpl vuodessa?

Eikös niitä vanhoja distroja saa päivitettyä ja/tai niihin asennettua sitä uutta softaa?

Aina vaan enemmän ihmetyttää miksi ei julkaista uutta vain silloin, kun sitä oikeasti on.

Ai no nythän se selvisi. Jos gentoo ja slacware ottaisi saman käytännön niin tuki kestäisi puoli vuotta? Kieltämättä ihan fiksu idea saada tuki lyhyeksi.

Yhdessäkään Linux distrossa eikä Windows päivityksessä ole ollut niin paljon uutta kuin Applen Jaguar => Panther tai OS 9 => OS X päivityksissä.

Uutta? expose ja file fault? Leikitään, että olen puolueetomassa asemassa. Oma mielipiteeni Applen OSX-järjestelmästä on hieman ikävä. Hyvä käyttis (kultaista kärkeä) peruskäyttäjälle, joka tarvitsee ne tekstinkäsittely&muut perussoftat. Mutta jos tulee koneille leikittyä enemmän, loppuukin into, sillä ilmaista softaa on niin kovin vähän. Itse jaksoin ajaa omassa macissäni OSX:ä kuukauden, kunnes vaihdoin senkin Gentoo Linuxiin.

No joo, totta ja "totta". Eri distroilla eri perusteet versionumeroille. Ei siis voida yleistää sinun tavallasi kaikkiin Linux distroihin.


Open source on kaunista.

Minua kiinnostaisi että mitä ihmettä sieltä sitten saa? Vai viittaatko esimerkiksi M$ päivitykseen Q818043 joka teki M$:n Ipsec:stä niin turvallisen että bittikään liikkunu suuntaan tai toiseen ( http://www.updatexp.com/q818043.html ).
Kuka on käskenyt maksaa turhaan, imuroi netistä ilmaiseksi. Toisekeseen kiinnostaisi mitä referenssejä sinulla on asiasta? Ainakin minun käsittääkseni Open Source tuotteista julkaistaan uusia "versioita" lähinnä sen takia että kehitys kehittyy ja toisin kuin esimerkiksi M$, Linux-distribuuttorit haluavat pitää käyttäjänsä mahdollisimman tehokkaasti ajan tasalla ja aivan oma alueensa on sitten Open Source kehittäjät joille nuo "versiot" ovat kriittisen tärkeitä koodin kehittämisen ja debuggauksen kannalta. Itseasiassa huomattava määrä mainitsemistasi "versioista" ei ole mitenkään suositeltavia asentaa juurikin kys.ol. koodin tuoreuden ja näin ollen myös bugisuuden vuoksi. Stable rellut on sitten asia erikseen ja esim. FreeBSD edellinen stable oli 4.9 (October 2003) ja seuraava stable tuli vasta versiossa 5.2.1 (February 2004). Minun mielestäni tämä on jotain muuta kuin 4 versiota vuodessa. Asiaa selventää ehkä http://www.freebsd.org/doc/en_US.ISO8859-1/books/h...
Mutta pääerohan noissa current ja stable julkaisuissa on se, että current saattaa tukea monia ominaisuuksia mitä stable taas ei. Esimerkiksi FreeBSD:n kohdalla AltQ:ta ei 4.9 versioista vielä löydy mutta currentista kyllä.

lainaten Nnirviä jostain wanhasta mb:n tai pelit -lehden peliarvostelusta: "Jos markkinoille tuodaan kakkulapio joka on Darth Vaderin muotoinen niin kyllähän minä sen ostan"

OpenSource ei missään tapauksessa tee mistään automaattisesti parempaa missään kun kaupalliset sovellukset, kyse on vain yksinkertaisesti siitä perusajatuksesta että halutaan tarjota ilmainen vaihtoehto jossa lähdekoodi on vapaasti luettavissa. Itseäni kaupallisissa sovelluksissa ottaa päähän aika raskaasti dokumentoimattomat "ominaisuudet" (piiloprosessit) mitä esim. RealPlayer, Quicktime, Norton, Tvtool ja moni muu pitää sisällään (TCP/IP:n läpi raportointia ynnä muuta). Valitettavasti en jaksa nyt kaivella googlesta niihin kaikkiin referenssejä ja koska vintööttiä minulla ei ole, niin en voi sitenkään asiaan tarkemmin viitata (ei niin etteikö jokainen edellämainittu olisi asian toteamisen jälkeen saanut kyytiä). M$ itse taas on kaikista pahin em. ongelman aiheuttaja, MSN Messenger on "pakollinen", M$ Gaming zone on pakollinen (jopa w2k3:ssa, MIKSI?!?!?), M$ Internet Exploder on pakollinen ja äärimmäisen paha turvariski M$ Outlookin ohella joka on myös pakollinen. Vapaan lähdekoodin kanssa tätä ei ainakaan yleensä tarvitse edes miettiä. Pakollisia paketteja esimerkiksi linuksissa on muistaakseni osapuilleen kernelin verran ;)

Outoa on pikemminkin se, että ihmiset jotka ovat ammattilaisia ja haluaisivat mahdollisesti käyttää Open Source vastineita pakotetaan työnantajien puolelta käyttämään M$ tuotteita. Onko koskaan tullut ajateltua että vaikuttimena voisi olla joku muu kuin koodin laatu, esimerkiksi RAHA. Valitettavasti yritysjohdolla on enemmän valtaa näissä asioissa kuin varsinaisilla työn tekijöillä. Eipä ole kauaakaan kun eräälle adminille sanottiin että "näistä RedHateista sitten pitää päästä eroon" sen kummemmin lausuntoa kuitenkaan kykenemättä perustelemaan.

Itse en mitenkään erityisesti "vanno" Open Sourcen nimeen, kaupalliset sovellukset ovat useissa tapauksissa varmasti laadukkaampia jo pelkästään niihin laitetun pääoman vuoksi, ihmisiä kun on rahalla helpompi saada koodaamaan kuin kutsumuksen varjolla, vai onko kaikki opettajat ja sairaanhoitajat ovat idealisminsa vuoksi alalla? Silti on kuitenkin tosiasia että esimerkiksi M$ tuotteita käytetään pääasiassa kahdesta syystä:
1. ihmiset eivät osaa eivätkä halua opetella.
2. Jos jotain menee esimerkiksi Linuxilla pieleen niin ei ole ketään vastuussa asiasta, ts. ei ole ketään jota syyttää ja se on yrityksien kannalta erittäin tärkeä seikka kapitalistisessa yhteiskunassa.

Valitettava tosia-asia on se, että ammattitaitoinen ylläpito on harvassa, joka nostaa välilliset kulut esim linuxissa pilviin ja taas toisaalta yrityksillä ei ole varaa laadukkaisiin kerran-ja-kunnolla kokonaisratkaisuihin mitä esimerkiksi Sun Microsystems ja muut vastaavat tarjoavat. Näinollen "ainoaksi" vaihtoehdoksi jää ostaa M$ lisenssi, koska yrityksillä ei ole aikaa/resursseja/ammattitaitoa käyttää laatutyökaluja.

P.S. Olisi tälläkin foorumilla mukavaa jos ihmiset teknisiin ominaisuuksiin kommentoidessan laittaisvat esimerkiksi http linkin referenssiksi jotta ei jäisi kommentoijista niin usein mututuntuma käsitystä.

Vaikka oletkin täysi trolli, niin tässä lyhyt vastaus.

Kun Gentoosta oli puhe, niin:
emerge sync && emerge -u world,
eikä maksa mitään (korkeintaan tiedonsiirto, sähkö ja aika).

Harva väittää, että OS-vastineet olisivat parempia kuin kaupalliset. Varsinkin mainitsemistasi ohjelmista. Lähinnä on puhuttu, että näille oikeasti löytyy myös vaihtoehto ja vieläpä vapaa sellainen. Joillekin tämä vaihtoehto on riittävä. Toiset saattavat pitää siitä jopa enemmän kuin kaupallisesta vastineesta. Mainitsemillasi sovelluksilla on jo pitkään ollut ns. standardin asema yritysmaailmassa. Tätä asemaa ei helpolla muuteta, mutta minusta on hienoa, että joku edes yrittää tehdä näille vastinetta ja tarjoaa työnsä vielä muiden halukkaiden vapaasti saataville.

Siirryppäs testingiin/unstableen debianissa niin on ihan yhtä uutta softaa kuin muissakin distroissa. (Ja ei, unstable ei nimestä huolimatta mene rikki kerran viikossa ;-)

Ohhoh. Tulipas hyökkäys :)

No, kerronpa omat kokemukseni Debian/Gnu Linuxin (stable) asentamisen lapparilleni. Olen vaihdellut käyttistä tässä pari kertaa, ja nyt päätynyt FreeBSD:n. Lappari on HP Omnibook xe4100, NetAnttilasta tilattuna :).

Asennuksessa ei ollut mitään ongelmaa, ja perussysteemi lähti hyvin asentumaan, ja sain X:n konffattua, vaikka conffaustyökalu oli perin alkeellinen. Tietysti fluxbox ja Opera pyörimään, ja sain peruspaketin valmiiksi ihan hyvin. Parin päivän käytön jälkeen ja tarkemman hiomisen jälkeen alkoi sitten ongelmat. Jotta saisin ACPI:n lapparissa toimimaan, tarvitsin uudemman kernelin. Siihen olin aikaisemmin kokeillut 2.4.x sarjan kerneleitä, ja ainoa johon sain pätsit kohdalleen oli 2.4.18, ja ACPI pelasikin ihan jees. Mutta nyt ajattelin että kun uudempi kerneli on olemassa niin ladataanpa se. Neljän tunni säädön jälkeen siinä pyöri 2.6.jotain, ja vaikuttikin ihan kivalta. Uutta oli tuo uusi kernel-moduulilataaja, jotan en saanut ohjeidenkaan avulla toimimaan, mutta käänsin ajurit ytimeen, jolloin en tarvinnut tuota lataajaa. Lappari tippui verkosta aina parin tunnin välein, ja ifconfig eth0 up:lla sai sen taas pystyyn, ja sama ongelma toistui samoihin aikoihin asentaneessani toisessa debian-purkissa. Olin tähän ongelmaan törmännyt myös NetBSD:ssä, joka aiheutui via-rhine -verkkokortista. Tähän en löytänyt ratkaisua kummassakaan. FreeBSD:ssä kortti pelasi hyvin. Seuraavaksi ajattelin kokeilla DVD:n toistoa. Pakettikokoelmasta asennettu xine kaatoi koko koneen, mikään ei enää vastannut, ogle ei pelannut ja mplayer tökki aivan kauheasti. Mplayerin syyksi löytyi, että DVD-asemaa ei käytetty DMA-moodissa, mutta sitä en saanut siiheksi asetettua (hdparms), jostain syystä. Throughoutput ei siis riittänyt DVD:n katsomiseen. Yritin myös ajaa remote-x:nä ohjelmia yhdeltä palvelimeltani, mutta X ohjelmat vain joskus kaatui, eikä auttanut muuta kuin käynnistää ohjelmat uudestaan. Tätä en havainnut muilla kuin Linuxilla. "Palvelimena" toimi NetBSD. Tähän en keksinyt ikinä syytä.. Käyttämäni digikamera toimi hyvin usb:n läpi, mutta iRiverin mp3-soitin katkoi yhteyttä... Kerran sain systeemin jumiin huolimattomilla mounteilla, umounteilla ja äkillisillä virrankatkaisuilla soittimesta.

Näitä ongelmia en siis FreeBSD:ssä tavannut, toki muutamia esteitä oli, mutta kaikki sain loppujen lopuksi pelaamaan hyvin.

Hermo meni, kun päivitin paketit unstableksi, ja päivitin jonkun ja sitten tulikin 100 riippuvuutta, eivätkä ne asentuneet, vaan jäätiin ikuiseen riippuvuusongelmaan dselectin kanssa.


Debian, kerneleillä 2.2, 2.4, 2.6. Vakaudet lähinnä kernelissä sekä paketinhallinnassa.

"freebsd console resolution" -googleen antaa pari hyvää vastausta.

Olen kuullut kehuja ja vertausta myös. FreeBSD:ssä linkitykset hoidetaan niin, että kun porttikokoelma on purettuna levylle, niin vastaavasta hakemistosta Makafileä muokkaamalla onnistuu (esim. --use-sdl), eli pitkälti käsin. Olen muistaakseni kolme kertaa tarvinnut tuota. Mutta varmasti ihan hyvä toiminne.

FreeBSD:n Handbook kattaa miltei kaiken tarvittavan. Kernelconfig on minusta aika itsensä selittävä..

Suurin ero BSD:n ja Linux-distrojen välillä on mielestäni se, että BSD tarjoaa koko käyttiksen, kernelistä userlandiin ja dokumentaatioon. Kun taas Linux-maailmassa nämä ovat hieman hajanaisemmat. Tämä mielestäni turvaa paremman laadun (vakauden..). Mutta Gentoo voisi olla kokeilemisen arvoinen, myönnän.

Eikö olisi jossain määrin kohteliasta toista osapuolta kohtaan lainata edes kokonaisia lauseita sen sijaan, että kiihkoaa suu vaahdossa lauseenpuolikkaista? "En väitä että kuu on juustoa" -"ai mitä, kuu on juustoa?! mmmmouh!". Niinpä niin.

Joka paikka on täynnä intoilijoita, joista on tärkeämpi takertua pariin hassuun sanaan kuin yrittää saada selville alkuperäisen kirjoittajan ajatusta. Saahan siitä paljon hienomman kone/käyttis/softa/tiesmikä-sodan aikaan. Toisen ajatuksia ei jakseta lukea.

Ei siinä mitään. En minäkään viestiäsi jaksanut tämän pidemmälle lukea. Alku jo vakuutti.

Juu, -2 offtopicista.

Miten X on valovuosia nopeampi kuin BSD:llä? Tarkoitatko jotain kernelissä olevaa DRI-tukea vai jotain mikä liittyy läheisesti laitteistoon. Kyllähän BSD:lle on saatavissa kerneliin esim. nVidian tuki.. Vai mitä tarkoitit tällä?

Itselläni mplayerin kanssa ei ole ollut ainakaan mitään ongelmia videoiden, dvd:n tai muunkaan kanssa... Nopeasti nuo näyttäisi pelaavan.