Ilmaisohjelmat.fi esittelee ilmaisia sovelluksia suomeksi

"Parhaat tietokoneohjelmat - ilmaiseksi" ... sivustolle kuitenkin hyväksytään vain ohjelmia jotka toimivat Windowsissa. :/ No joo, suurelle yleisölle tietokone = PC + Windows, mutta kyllähän tuommoinen otsikko nyt vähän syö uskottavuutta. Muutenhan tuo on varsin hyvin toteutettu ja toimiva sivusto, ja tulen varmasti jatkossakin vierailemaan tuolla.

"Erityisesti kouluilla ja muullakin julkisella sektorilla olisi selvästikin tarvetta ilmaisille ohjelmille, mutta ei rittävästi tietoa olemassa olevista ohjelmista. Siksi aivan liian usein tyydytään järjestämään opetusta hyvin markkinoiduilla maksullisilla ohjelmilla, jotka kuitenkin maksavat helposti kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia euroja.

Tästä syystä vain harva oppilas haluaa hankkia itselleen kyseisiä ohjelmia, jolloin suuri osa opetuksesta valuu hukkaan."

Viimein ollaan asian ytimessä. Avoimille ohjelmistoille on ihan turha haikailla laajempaa käyttäjäkuntaa ennen kuin vaihtoehtoja tarjotaan alusta (esimerkiksi koulupolun) lähtien. Kaupallisuuden ikeestä ei kyllä hevin pyristellä ja ohjelmien kehityksessäkin riittää vielä työtä. Tuollakin on tarjolla monia ohjelmia joita tarjoaisin lähinnä viimeiseksi vaihtoehdoksi valmiiksipureskeltujen (monipuolisten & helppokäyttöisten) kaupallisten vastineiden tilalle. Jokapojan ja -tytön ohjelmia ei vielä jokaiseen tarkoitukseen ole.

Vielä kun koulut löytäisi tämän palvelun.

Näin ensivaikutelmaltaan kerrassaan mainio palvelu. Mieleen tulee heti useita tapauksia, joissa tällainen helposti vähentää turhaa maksullisten ohjelmien laitointa kopiointia kun ilmainen - jopa parempi - vaihtoehto saadaan vaivattomasti etsittyä. Samalla vanhempani välttyvät kaiken näköisiltä vertaisverkkojen madoilta. :)

Itse olen koulupuolella ollut ylläpidossa ja voin kyllä sanoa, että ilmaiset ohjelmat ovat siunaus isoille laitoksille.

Koulujen kannalta tärkein kysymys ei ole raha, vaan sen hankkimisen vaikeus.
Jokaisesta hankinnasta pitää anoa lupa. Kyllä ne isot softat sinne tulee jos on tarve.

Mutta entä päivitys? Taas pitää anoa lupa.

Vapaammilla lisensseillä varustettujen softien eduksi tulee pitkällä tähtäimellä helpompi ylläpito. Uuden version voi vain asentaa, kun tarvetta tulee.

Toinen hyvä puoli on levittämisen vapaus. Hyväksi todettu ohjelma voidaan kopioida myös oppilaan kotikoneeseen. Näinhän tapahtuu nykyäänkin, mutta vapaampien lisenssien kohdalla se olisi laillista.

Vapaammalla lisenssillä en tässä tarkoita vapaata ohjelmistoa, joka on täysin vapaa, vaan ilmaista ja ilmaiseksi jaettavaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa_ohjelmisto

Mulla olis jonkinlainen ehdotus. Joku suomalainen yliopistohan vois pitää tota ohjelma-arkistoa ja hommaa vois vähän laajentaa, sitten että sieltä palvelimelta olis imuroitavissa erityisesti suomalaisiin kouluihin räätälöity Linux jakelu asennusohjeineen.

Esimerkiksi vaikka Ebundusta ei olis kovin vaikeeta muokata tollasta versioo. Homman nimi olis se, että olis olemassa kesketetysti hallinnoitu kattavan ohjelmatarjonan sisältävä asennuslähde jota joku pitäs ajantasalla.

Luulis tietotekniikan opiskelijodenkin pitävän tollaista mielekkäänä. Esim. ohjelmien kehittäminen tollaseen yleishyödylliseen jakeluun vois olla aika antoisaa puuhaan.

Homma vois mennä suunnilleen näin. Ensinäkin olis olemassa kaks Linux jakelua serveri ja työpöytä. Molempiin olis kehitelty selkeät ja yhtenäiset graaffiset hallintaohjelmat sekä kattava ohjeisto niiden toimintaan saamisesksi. Perusasennuksessa olisi jo otettu huomioon koulujen erityistarpeet, eli kakki opetuksessa tarvitavat perusohjelmat asentusivat jo asenuksen yhteydessä. Opettajien työpöytäkoneille olis yksi selvä paketti, jonka lisäämällä niihin sais asennettua ne ohjelmistot joita oppilaiden koneille ei asenneta.

Asennuslähdepolitiikka vois mennä suunilleen näin. Ensisijaisesti olis olemassa salasanasuojattu asenuslähde, jossa olis jaossa kaikki disron pyöritämiseen vaatimat softat ja päivitykset sekä mahdolisimman kattava lisäohjelmien varasto. Kattavat suomenkieliset ohjeet olisi tietenkin itsestäänselvyys. Toinen asennuslähde luotaisiin sitten julkiseksi ja sieltä olis imuroitavissa kaikki erityisesti tätä jakelua varten kehitetyt softat joita ei muista lähteistä saa. Homma täytys toimia sillain, että kouluilla olis aina toimiva asennuslähde käytössään, mutta distroa pystyisi käyttämään myös yksityisesti samoilla ohjelmistolla kun kouluilla olis käytössä. Eli tolla salasanasuojatulla asennuslhteellä turvatais vaan päivitysvarmuus kouluille. Samat softat olis sitten saatavissa kyllä muistakin lähteistä.

Päivtykset hoituisivat tietenkin automaattisesti, joko keskitetysti serverin kautta, tai konekohtaisesti. Se olisi koulun ylläpidon päätettävissä.

Ertyisen tärkeänä pidän sitä, että hommaa kehitettäisiin Open Source pohjalta, jolloin kenellä tahansa olisi mahdolisuus osalistua projektiin, mutta projekin johdon puolelta pidettäisiin erityisen tarkkaa huolta siitä, että tuote pysyy kokoajan mahdolisimman toimivana. Näinhän nykyisinkin lähes kaikki Linuxjakelut toimivat, mutta kun kyseessä on kouluihin suunnattu versio ei asiaa voi ikinä painottaa liikaa.

Jos tällainen toimiva systeemi saataisiin aikaan, niin luulis homman hyödyttävän kaikkia siinä mukana olevia osapuolia. Töitähän tollanen aluksi teettäisi, mutta luulen, että aika pian se maksaisi itsensä takaisin. Koulujen kynnys siirtyä käyttämään Linuxia madaltuisi huomattavasti, kun kattava ja toimiva tuki olisi tarjolla. Yliopisto olisi luonteva paikka tällaisen järjestelmän kehittämiseen, sillä yliopistothan Suomessa ovat valtion rahoittamia niin kuin koulutkin, joten mikä estäisi tällasen yleishyödyllisen hankkeen kokeilemista.

Lisäksi mun käsittääkseni tollasen hankkeen hyödyt yliopistossa eivät rajoittuisi pelkästään tietotekniikan opiskelijoille. Ainakin opettajaksi opiskelevat hyötyisivät moisesta, jos heidän mielipiteensä kuuluisi alusta alkaen heille suunnatussa käyttöjärjestelmässä. Epäilen myös, että monelle graafiselle suunitelijalle hankkeesta olisi kovasti hyötyä. Yleensä ottaen ehkä toi käytettävyys puoli vois olla toinen todella antoisa paneutumisen kohde monelle myöhemmin työelämään siiryvälle opiskelijalle.

Myöhemmin, jos homma toimii, niin tosta projektista voitaisiin hyvinkin kehittää niin maksullisia kuin ilmaisia verisioita niin valtion kuin kuntienkin virastoille ja yksityiselle sektorille. Yleensä ottaen luulen, että, jos joku paneutuis tollaseen projektiin huolella, niin sen seurausvaikutukset vois olla aika huomattavat.

Suomi on pieni maa ja vaikka tietotekniikka on yleismaailmalista, niin meillä täytyy aina tehdä jotain itse, jos ei muuta niin lokalisointi. Miksemme sitten samalla kokeilisi jotain vähän isompaa. Eli miksemme tosiissaan yrittäisi valjastaa sitä valtavaa potentiaalia minkä Open Source tarjoaa johonkin hyödylliseen ja valtion, tai kuntien, menojakin säästävään hankkeeseen. Luulen myös, että jos Suomi meinataan pitää tietotekniikan yhtenä kärkimaana, niin tällänen projekti olis ihan omiaan siihenkin.

"Avoimille ohjelmistoille on ihan turha haikailla laajempaa käyttäjäkuntaa ennen kuin vaihtoehtoja tarjotaan alusta (esimerkiksi koulupolun) lähtien. Kaupallisuuden ikeestä ei kyllä hevin pyristellä ja ohjelmien kehityksessäkin riittää vielä työtä"

Ensinnäkin on tehtävä pesäero avoimen ohjelmiston ja ilmaisuuden välille. Avoimuus on ollut kuuma aihe ja muotisana jo pitkään eikä yleistystä asian tienoilta voi tehdä. Aina voi kuvioon vetää mukaan rahan - mikä on avoimen kehityksen motiivi? Halutaan parempilaatuista softaa, mutta kuka sen tekee ja millä ajalla? Hyvää hyvyyttään vai ansiotarkoituksessa? Tarjotaan ensin avoimena ja ilmaisena, jossain vaiheessa käyttäjien sitouduttua muutetaan maksulliseksi? Ken tietää. Kiivasta ajatustenvaihtoa on sekä kaupalliselta että avoimelta puolelta.

Mutta se varsinainen asia: ilmaisuus. Selkeästi on huomattu, että käyttäjät ovat tottuneet saamaan Internetistä kaiken ilmaiseksi. Mistään ei haluta maksaa koska "ennenkään ei ole maksettu". Piraattikopiot jylläävät ja häkätyt versiot valuvat verkoista käyttäjille. Harmaalla alueella törmää ennemmin tai myöhemmin tietoturvariskeihin, mukaan ujutettuihin "ei niin mukaviin ohjelmiin" ja niin edelleen. Joten kysymys: onko käyttäjien totuttaminen ilmaisuuteen loppujen lopuksi ihan täydellinen veto? Miten normaali käyttäjä voi tietää että mitä "ilmainen" tuote oikeasti sisältää? Ei sitä voi kyllä tietää tuntemattomampien pajojen maksullisista ohjelmistakaan, mutta isommilta toimittajilta voi olettaa jonkinlaista vastinetta rahoilleen. Ainakin voi haastaa jonkun oikeuteen jos oikein huonosti käy =).

Ehkä olisi jo aika siirtyä ylemmälle tasolle - puhua prosesseista ja sen sellaisista ennenkuin ruvetaan kiistelemään asioista teknologiatasolla. Vanha kunnon porakonevertaus: normi käyttäjä haluaa vain sen reiän seinään mahdollisimman helposti ja siististi, eikä sillä porakoneen merkillä ole niin väliä. Paitsi insinööreille, jotka hipeltävät sitä, vertaavat kierrosnopeutta, akkutehoa, väriä ja mukana tulevaa terävalikoimaa. Insinööri ostaa ensin poran katsoo että mihin sitä tarvitsisi, normi käyttäjä menee rautakauppaan ja kertoo millaisen reiän tarvitsee, jolloin myyjä kaivaa oikean vekotuksen hyllystä.