|
||
|
Maanantai, 4.6.2001 Jippii tarjoaa digivalokuvien kehityspalvelua verkossaJippii Group Oyj on avannut digitaalisten valokuvien albumi- ja kehityspalvelun Internetissä. Digitaalikameroiden käyttäjille suunnattu palvelu tarjoaa 30 megatavua levytilaa valokuvia varten ja ensi syksystä lähtien kuvista voi tilata paperiversioita Jippiin yhteistyökumppanin IFIn kautta. Jippii nyt avaama verkkopalvelu on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja ensimmäisten joukossa koko Euroopassa. Jippii aikoo levittää palvelua myös muihin Euroopan maihin. Yhdysvalloissa valokuvien albumi- ja vedostuspalvelut ovat suosittuja: markkinajohtaja zing.comilla on yli 2 miljoonaa käyttäjää.
Lue juttu K2, 4.6.2001 11:40. Lähde: Jippii
|
|
|
Copyright © 1998-2007 - Coredump Oy. ISSN 1458-476X. |
||
Anonyymi kommentoija, 4.6.2001 12:58:29
Anonyymi kommentoija, 4.6.2001 20:25:45
Halvalla IFI kyllä kuvat teettää, mutta kuvien laatu onkin sitten reilusti huonompi kuin monien muiden kehittämöiden. Toki huonompiakin taitaa löytyä (tosin ei tule mieleen :-)
Lt. Kloner, 4.6.2001 13:42:14
Kun jippii kertoo siitä se on edelläkävijän palvelukonsepti ja todella hieno.
En siis tarkkaan tiedä miten asia on ja mitkä ovat ko. palveluiden erot, mutta osapuilleen noin tuntuu menevän noiden "keksintöjen" markkinointi yleensä.
morfeus, 5.6.2001 07:09:39
Hoki, 4.6.2001 12:08:55
Itselläni on n. 2500 kuvan arkisto vaikka ei omaa kameraa koskaan ole ollut. Olen räpsinyt kuvia firman kameralla. Tuohon Jippiin kuvapalveluun saa mahtumaan ilman pienentämistä n. 40 kuvaa ja se on todella vähän. Digikameralla kuvatessa kuvia kertyy todella paljon, koska kuvaaminen ei maksa mitään.
Tuollainen palvelu soveltuu peruskäyttöön, mutta yhtään enemmän digikameroita käyttäneille tuollaisesta ei ole hyötyä. Paperikuvaksi teetettävä kuva pitää olla kooltaan n. 800kt ennen kuin se näyttää edes kohtuullisen hyvältä. Eli käytännössä 1.3 megapikselin kuvat ovat riittävän tarkkoja. Pienemmällä tarkkuudella näkyy jo selvää rosoisuutta. Tämä taas sotii nettikäyttöä vastaan. Netissä kuvan tarkkuudeksi riittää huomattavasti pienempi.
Koskaan ei kannata kuvata maksimitarkkuutta pienemmällä tarkkuudella, jos suunnittelee teettävänsä paperikuvia. Hyvinkin onnistunut kuva on täysin arvoton, jos tarkkuus on esimerkiksi 800*600.
Anonyymi kommentoija, 4.6.2001 12:16:10
Tuollainen palvelu soveltuu peruskäyttöön, mutta yhtään enemmän digikameroita käyttäneille tuollaisesta ei ole hyötyä. Paperikuvaksi teetettävä kuva pitää olla kooltaan n. 800kt ennen kuin se näyttää edes kohtuullisen hyvältä. Eli käytännössä 1.3 megapikselin kuvat ovat riittävän tarkkoja. Pienemmällä tarkkuudella näkyy jo selvää rosoisuutta. Tämä taas sotii nettikäyttöä vastaan. Netissä kuvan tarkkuudeksi riittää huomattavasti pienempi.
Koskaan ei kannata kuvata maksimitarkkuutta pienemmällä tarkkuudella, jos suunnittelee teettävänsä paperikuvia. Hyvinkin onnistunut kuva on täysin arvoton, jos tarkkuus on esimerkiksi 800*600.
terotah, 4.6.2001 13:31:22
Tuollainen palvelu soveltuu peruskäyttöön, mutta yhtään enemmän digikameroita käyttäneille tuollaisesta ei ole hyötyä. Paperikuvaksi teetettävä kuva pitää olla kooltaan n. 800kt ennen kuin se näyttää edes kohtuullisen hyvältä. Eli käytännössä 1.3 megapikselin kuvat ovat riittävän tarkkoja. Pienemmällä tarkkuudella näkyy jo selvää rosoisuutta. Tämä taas sotii nettikäyttöä vastaan. Netissä kuvan tarkkuudeksi riittää huomattavasti pienempi.
Koskaan ei kannata kuvata maksimitarkkuutta pienemmällä tarkkuudella, jos suunnittelee teettävänsä paperikuvia. Hyvinkin onnistunut kuva on täysin arvoton, jos tarkkuus on esimerkiksi 800*600.
Tuollainen palvelu soveltuu peruskäyttöön, mutta yhtään enemmän digikameroita käyttäneille tuollaisesta ei ole hyötyä. Paperikuvaksi teetettävä kuva pitää olla kooltaan n. 800kt ennen kuin se näyttää edes kohtuullisen hyvältä. Eli käytännössä 1.3 megapikselin kuvat ovat riittävän tarkkoja. Pienemmällä tarkkuudella näkyy jo selvää rosoisuutta. Tämä taas sotii nettikäyttöä vastaan. Netissä kuvan tarkkuudeksi riittää huomattavasti pienempi.
Koskaan ei kannata kuvata maksimitarkkuutta pienemmällä tarkkuudella, jos suunnittelee teettävänsä paperikuvia. Hyvinkin onnistunut kuva on täysin arvoton, jos tarkkuus on esimerkiksi 800*600.
Ifi:n sivuilta löytyy suoraan clientti http://www.ifi.fi/) jolla saa lähetettyä kuvia eikä tarvitse käyttää mitään Jippiin levypalvelimia (jotka toimivat muutenkin niin hyvin ;)
Toinen hyvä jota harvemmin mainostetaan on http://www.colormailer.com/), erona Ifi:n on se että täältä saa kuvista tehtyä lisäksi hiirimattoja sekä t-paitoja myös kuvien tallentaminen CD:lle on mahdollista.
Kummassakaan ei kokorajoituksena ole kuin oma kovalevy!
Anonyymi kommentoija, 4.6.2001 13:41:33
bungle, 4.6.2001 14:17:30
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
Anonyymi kommentoija, 4.6.2001 16:25:20
samanaikaista pääsyä samoihin tietoihin.
bungle, 4.6.2001 19:34:23
samanaikaista pääsyä samoihin tietoihin.
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
Anonyymi kommentoija, 4.6.2001 20:26:22
samanaikaista pääsyä samoihin tietoihin.
järjestelmä (UFS, ext2, vxfs). Näistä ainakin kaksi ensimmäistä ei tue lukitusta
siinä määrin että kaksi hostia voisi
muutella inode tauluja samaan aikaan.
VxFS kyllä tukee moista, mutta se taas ei laitteistoriippumaton (käytännössä Solaris).
NAS ympäristöissä käytetään NFS (tai CIFS) protokollaa, joka nyt on suhteellisen
laitteistoriippumaton, ja jonka lukitukset "toimii". SAN:ssa taas data-
alueiden jako (esim kotihakemistoja) monelle palvelimelle ei oikeen toimi, vaan yleensä
data jaetaan primääristi yhdelle palvelimelle ja määritellään slave joka saa
tehdä n.s. failoverin.
koivuju, 4.6.2001 18:56:52
SAN:it kytketään isäntäkoneen väylään
NAS:it kytketään verkkoon josta usea isäntäkone pääsee niihin käsiksi
Eli eiköhän Jippii ole kuitenkin osannut tehdä omat valintansa...
Lisätietoa määritelmistä:
http://www.techweb.com/encyclopedia/defineterm?ter...
bungle, 4.6.2001 19:33:40
No toisaalta jos ajatellaan skaalautuvuutta/luotettavuutta, niin mihin välttämättä tarvitaan NASeja tai SANeja. Esim. Googlen käyttämä linux farmi (vai onko se klusteri, mikä siellä pyörii) käyttää levyinään ihan tavallisia ratkaisuja höytettynä tietenkin RAIDilla ja luultavasti myös HotSwap ratkaisu on käytössä ja HotSpare levyt?
IMHO NAS ratkaisut sopivat kuitenkin parhaiten yleiseen käyttöön esim. verkkoihin, joissa täytyy voida tallentaa tavaraa keskitetysti, mutta ei haluta sitä varten erillistä palvelinta. Tässä Jippiin ratkaisussa on kuitenkin myös palvelimelle tarvetta (eli webbi palvelimia ja/tai tietokanta palvelimia). Ja tällöin mielestäni ratkaisusta olisi saanut erittäin hyvän/joustavan ja skaalautuvan, jos tuo olisi toteutettu SAN ratkaisuna. Käyttikset omille levyille ja kaikki data SANiin. Sitten jos lyvyjärjestelmästä näyttäisi tulevan pullonkaula, niin vaan lisää järeyttä saniin (esim. lisää levyjä, tehokkaampia kytkimiä jne.). Jos taas pullonkaulat on webbipalvelimissa, niin sitten vaan lisää tai tehokkaampia sellaisia. Tietokantapalvelimista voisi rakentaa klusterin.
En väitä, että Jippii olisi välttämättä toiminut tässä asiassa tyhmästi, mutta tuo NAS ratkaisu vaikuttaa kieltämättä äkkinäiseltä ns. hätäratkaisulta, jotta luottamus saataisiin nopeasti takaisin ja uusi systeemi implementoitua nopealla aikataululla. NAS:han on tässä mielessä aika hyvä ratkaisu, kun ei tarvi juuri suunnitella ja miettiä. Senkun vaan iskee laitteita verkkoon ja konffaa selaimella tms.
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor