JPEG-lakisyyte uhkaa useita laitevalmistajia

Jumalan avulla. Joka siis omistaa patentit kaikkeen!

Varsin mielenkiintoinen tapaus tämäkin:

http://www.voima.fi/content/view/full/381

"Yhdysvaltalainen Coloradon yliopisto yritti muutama vuosi sitten patentoida keskeisen kvinoalajikkeen itselleen. Patentti kaatui kuitenkin Andien alueen lukuisten maataloustuottajien järjestöjen ankaraan vastustukseen."

Olisit siis ahne?

"Mikäpä yhteisö ei rakentuisi ahneuden varaan?"
-- Milton Friedman

Don Vito Corleonea kuvaillen:
Monien nerokkaiden liikemiesten tapaan hän oppi, että vapaa kilpailu on turhaa ja monopoli tehokas.
-- Mario Puzo

Tai vaikkapa:
"Liian ahne ei voi olla"
-- Donald J. Trump

Ehkä vielä lisää ahneudesta:

"Ahneus on hyvä asia. Se on mielestäni terveellistä. On mahdollista olla ahne ja pitää itsestään"
-- Ivan Boesky

Ja edellistä on käytetty myös elokuvassa:

"Ahneus, paremman sanan puuttuessa, ahneus on hyvästä"
-- Gordon Gecko (Micheal Douglas) elokuvassa Wall Street

Toisaalta tästä ei ole pitkä matka Darwinin evoluutioteoriaan, missä luonto ei ole lämminsydäminen, epäitsekäs yhteisö, vaan että sillä on hampaat ja kynnet veressä. Herbert Spencer (filosofi) sovelsi Darwinin näkemystä yhteiskuntaan ja väitti, että elinkelpoiset yksilöt pärjäävät luonnon lisäksi parhaiten myös niin sanotussa sivistyneessä yhteiskunnassa.

Onko ahneus siis hyvästä, vaiko vaan välttämätöntä? Ainakin tiettyjen asioiden kohdalla se tuntuisi välttämättömältä.

s/ahneus/itsekkyys/

Itsekäs: "Minä ensin sitten muut"
Ahne: "Kaikki mulle heti. Viis tulevaisuudesta"

On todettu, että liike-elämässä suurin hyve on ahneus, jota hillitsee vain toisten ahneus, kilpailu. Toisaalta myös rohkeuden merkitystä liike-elämässä on painotettu. Näistä ahneus on selvästi kielletty sana. Suorastaan häpeällisen rikollinen. Rohkeus taas on usein kunnioitusta herättävä ja esimerkillisyyttä korostava piirre. Rohkeutta tarvitaan liike-elämässä tuottavimpien sijoitusten tekemiseen. Sellaisten, joissa riskit ovat suurimmat. Köyhä tarvitsee tällaista sijoitusta tehdessään enemmän rohkeutta kuin rikas. Rikasta voitaisiin jopa sanoa ahneeksi. Kummallakin on sijoitusta tehtäessä kuitenkin samat tavoitteet: oman varallisuutensa kasvattaminen. Köyhän kohdalla se on rohkeutta. Rikasta pidetään häikäilemättömänä ja ahneena. Susilaumassa elely tekee ihmisestäkin suden.

Työelämän ulkopuolella ahneus ei useinkaan tuo paljonkaan hyvää. Ainakaan sellaiselle, joka arvostaa ihmissuhteita. Liike-elämässä menestyäkseen ei vain aina voi olla "kiva". Ei tämä tarkoita, että siltoja kannattaisi polttaa takanaan ja panostaa ainoastaan ahneuteen. Se nyt vaan sattuu olemaan "väline", joka oikein käytettynä saattaa tuoda itsellesi vaurautta. Ehkä se on samalla joltain toiselta pois, mutta ei liike-elämän asioihin voi useinkaan suhtautua kovinkaan tunteellisesti. Vauraudelle vaan yritetään löytää kasvualustaa.

Rikkaan ja köyhän on eri asia pelata tupla-tai-kuittia. Köyhän elintaso nousee voittaessa helposti kaksinkertaiseksi tai ylikin, rikkaan ei. Jos rikas tekee näin siitä huolimatta, hän on ahne. Rahanhimo ylittää järjen.
Mutta rikaspa pelaakin yleensä varman päälle. Se voi olla häikäilemätöntä ja itsekästä, mutten vielä kutsuisi sitä ahneeksi.


Pointtipa tässä ei ollut onko se joltain toiselta pois vaan siinä että se on itseltä pois.
Siis tarkoitin "Kaikki mulle heti. Viis (omasta) tulevaisuudesta"

Kalle ja Ville lyö vetoa ettei Ville uskalla ampua itseään jalkaan. Ville ampuu ja saa rahat. Hyvä Ville! Nyt voi ostaa uuden telkkarin. Myöhemmin Ville saa kuolion ja jalka leikataan pois.

Kaverisuhteita ja liikesuhteita ei yleensäkään kannattaisi sekottaa (olettaen että Ville ja Kalle ovat kavereita). Tarkoitatko tässä nyt siis sitä, että Ville ahnehti rahaa, jotta saisi telkkarin, vaikka sitten oman terveytensä kustannuksella? En tiedä mistä summasta (tuskin kovin moni tv-rahoista ampuisi itseään jalkaan) tuossa oli kyse, mutta aika suuresta varmaankin. Niin suuresta ilmeisesti, että Ville näki sen jalan menettämistä kannattavampana, mikä on sinänsä aika hurjan kuuloista.

Itse lähdin tästä:
1. Ahneus on hyve liike-elämässä (ei tietenkään aina).
2. Ahneus ei ole useinkaan hyväksi liike-elämän ulkopuolella.

Tietenkään ei kannata "ahnehtia" lähes koskaan mitään hintaan mihin hyvänsä saavuttaakseen voittoja. Tästä käytetään nimitystä "Pyrrhoksen voitto". (kuningas Pyrrhos voitti muutama sata vuotta ennen kristusta Rooman armeijan Herakleian taistelussa. Pyrrhosta onniteltiin saavutuksesta. Pyrrhos vastasi onnitteluihin: "Vielä yksi tällainen voitto ja olen hukassa."

Minusta tuossa taas köyhän rahanhimo on ylittänyt järjen jo ajat sitten. Köyhähän tuossa pelaa todellista tupla-kuittia. Rikas ehkä vaan huvittelee. Ja mitä tapahtuu köyhälle tämän jälkeen?

Tarkoittaako tämä, että jos tarpeeksi toistelemme sitä, että "liike-elämä" väistämättä edellyttää ahneutta ja kaikkien muiden ihmisten luonnostaan tuntemien tunteiden eksplisiittista sulkemista toiminnan ulkopuolelle, uskomme tähän niin vakaasti, että siitä tulee totta? Ehkä; siltä jopa toisinaan vaikuttaisi.

Usein asiaan vielä sotketaan ns. historistinen selittäminen, jossa oletetaan, että "liike-elämä" on "kehitetty" jotain tiettyä päämäärää varten, ja että liike-elämän toimintaa tulee punnita vain tätä "alkuperäistä" kehystään vasten. (Analogiana voi esittää, että jenkkiläisessä oikeuskeskustelussa sama pätee ns. founding fathersien käsityksiin perustuslaista: pyritään argumentoimaan sitä, mikä on moraalista ja oikeudenmukaista, vetoamalla siihen, mikä oli oikein pienen 1700-luvun eläneen orjanomistajajoukon mielestä.)

Historiallisesti tällaisen mallin ei voida sanoa olevan yksiselitteisesti "totta", vaan omaksuttu tarkastelutapa. (Vaihtoehtoisia malleja on esim. väittää, että instituutiot muotoutuvat tietynlaisiksi, koska ne toteuttavat tiettynä aikana tiettyjä tarpeita, hieman samaan tapaan kuin evoluutiossa jotkut yksilöt menestyvät ilman, että tällä olisi vielä mitään tekemistä tarkoituksen, moraalin tai paremmuuden kanssa, ja niiden "tarkoituksenmukaisuutta" pidemmällä aikavälillä tai suuremmassa kontekstissa aletaan pohtia vasta myöhemmin.) Popper sivaltaa tämän selittelytavan heikkouksia vastaan varsin oivallisesti Open Societyssä.

Ihminen on talousjärjestelmänsä luonut, joten hän voi sitä myös muuttaa; ja tuon muuttamisen harkinnassa olennaista pitäisi olla, millainen struktuuri (jos mikään) palvelisi parhaiten nykyisiä tarpeitamme ja moralaikäsityksiämme. Siinä, millaisia ns. realistisia ja uskottavia vaihtoehtoja meillä olisi harkittavanamme, taas ei tulisi käyttää todistusaineistona vain sitä, miten ihmiset vaikuttaisivat nykyjärjestelmässä toimivan, vaan myös esimerkiksi antropologisesti vertailevaa tietoa. (Esim. Maussin "Lahja ja vaihdannan muodot" lienee klassinen esimerkki tällaisesta: http://www.avoin.helsinki.fi/Kurssit/sosAntr/mater... .)

Luotettavia dokumentteja siitä, että sudet (tai muut eläimet kuin ihmiset) olisivat kasvattaneet ihmisiä, ei tietääkseni ole. Villilapset ovat biologisesti ihmisiä, joille ei ihmiskontaktin puuttuessa (tai synnynnäisen autismin vuoksi) kehity kieltä eikä sosiaalisia kykyjä, mutta ei heille kyllä missään tapauksessa mistään putkahda suden aistejakaan...

Mutta eihän teosta vielä tee _moraalista_ se, että se "onnistuu".

http://archive.8m.net/soros.htm

Ainakaan täällä koti-Suomessa "itsekkyyttä" ei lopulta yleensä puolustetakaan vetoamalla ihmisten omaan itsekkyyteen: ei oleteta, että kuulijat pitävät itseään niinä valioyksilöinä, jotka voittaisivat kilpailun ja siksi hylkäisivät kilpailusta "moraaliset rajoitteet". (Se, että ihmisten tulisi hyväksyä kilpailu "sellaisenaan" ja _pidättäytyä_ asettamasta sille moraalisia rajoitteita, lienee joka tapauksessa silmiinpistävästi itse moraalinen rajoite.) Yleisin argumentti kilpailuteologian puolesta on sen sijaan se, että tavoitellessaan kapeakatseisesti omaa parastaan yksilöt saavat kollektiivina aikaan sen, että markkinat asettuvat tasapainotilaan, jossa hinnat ovat "oikeita" ja "oikeudenmukaisia", ja jossa kaikilla on "mahdollisimman paljon kaikkea". Paheksumme rikastumista, jos emme pidä sitä "oikeudenmukaisena", emme usko sen olevan oikeassa suhteessa tehtyyn työhön tai muuten moraalisesti selitettyä -- ja vielä enemmän paheksumme, jos rikastuminen on mielestämme tapahtunut muiden kustannuksella.

Luonto ei "pyri" mihinkään tällaiseen tasapainotilaan eikä luonto pidä tällaista tavoitetta hyvänä. Evoluutioteoriasta ei siis voida hakea suoraan tällaisia argumentteja sen puolesta, millaisia yhteiselämän muotoja meidän _pitäisi_ tavoitella (mitkä ovat ne kriteerit, joilla erilaisia vaihtoehtoja arvostellaan). Historialla voidaan tietenkin yrittää osoittaa, missä määrin ihmiset ovat menneisyydessä osanneet olla itsekkäitä, joskin antropologinen aineisto vaikuttaa tässä suhteessa helpommin lähestyttävältä ja hieman vähemmän alttiilta spekulaatiolle ihmisten tekojen _motiiveista_. Mutta loppujen lopuksi voimme vaikuttaa itse siihen, mihin tässä mielessä pystymme. Itsekästä, toisille vahingollista käytöstä voidaan rangaista. Ja useimmilla meistä lienee ihan arjesta kokemuksia siitä, että ihmiset, joille olemme itse ystävällisiä, ovat helpommin ystävällisiä meille; ja että yhteisöissä, joissa solidaarisuutta arvostetaan ja siitä kerrotaan uskottavia, vakuuttavia tarinoita, noista tarinoista tulee todennäköisemmin totta. Eikä tässä vielä ole kyse siitä, että joku virasto päättäisi, mikä on meistä kullekin yksilöllisesti parasta, tai kieltäisi meitä tavoittelemasta omaa onneamme.

En ole jaksanut (enkä nyt ehdi) ottaa selvää onko Joint Picture Express Group tämän firman alainen laftka, vaiko ei.

Concerning recent patent claims: http://www.jpeg.org/newsrel1.html

"Reviewed and approved at the 27th WG1 Boston Meeting, July 19 2002"

Tokkopa tuo siis mitään vaikutti.

Mutta se onko patentti lain mukainen on ihan eri asia. Rikonhan minäkin(tai käyttämäni laitteisto) NYT USAn patentti lakia, kun käytin tuota Caps Lockia(tai näppäimistössäni syttyi sellainen valo sen käytön merkiksi) http://business.newsforge.com/business/04/06/11/17... Tuskin Dell on maksanut lisenssimaksuja moisesta. Taidanpa navigoida tuohon "Lisää" painikkeeseen tabulaattorilla, ja käyttää http://sektori.com/uutiset/5944).

Eli yhtä tyhjän kanssa nuo (jotkut) patentit, vaikkakin hieman huvittavia.

Eikös se nyt ole ihan sama mitä USA:n patenttia rikotaan kun eivät ne ole lainvoimaisia euroopassa? ;)

Esillä oleva JPEG patentti on haettu myös euroopassa. Kai se on pidetty voimassakin.

...TOISTAISEKSI

jos EU-komissio saa toimia mielensä mukaan, ni kohta täällä valvotaan ihan samoja patentteja ku mitä jenkeissäkin.

tyhmyydestä sakotetaan.

En haluaisi tuottaa pettymystä, mutta em. JPEG-patentti on voimassa myös euroopassa. Myönnetty joskus mooonta vuotta sitten.

Tai siis, en ole tarkastanut onko siitä maksettu vuosimaksut, mut olettaisin että on.

EPO, European Patent Office, on sille saattanut patentin myöntää, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että patentti olisi lainvoimainen EU:n jäsenvaltioissa. Maiden lait ajavat EPO:n päätösten yli ja esimerkiksi Suomessa ohjelmistoja tai algoritmeja ei voi patentoida.

Juuri näin. Tosin patentit rekisteröidään automaattisesti ja jos ne haluaa nurin, niin sitten pitää mennä oikeuteen. Tätä ei ole vissiin tapahtunut Suomessa koskaan.

Itse asiassa patenttejahan saa rikkoa yksityiskäytössä. Sä voit tehdä laitteen, joka rikkoo kaikkia maailman patentteja, jos sua huvittaa, eikä sun tarvitse maksaa senttiäkään lisensseistä. Kunhan vaan et myy tai jakele sitä laitetta muille.

Ainakin minä olen patentit näin ymmärtänyt. Patentin rikkojahan on se joka valmistaa tuotetta ja sitten myy tai levittää jollakin tavoin sitä (siis EOLAS voi haastaa MS:n ei IE käyttäjiä, vrt. tekijänoikeus rikkomus SCO haastaa Linux käyttäjiä). Jos joku tietää varmasti tämän asian laidan niin kertokoon.

Olet ymmärtänyt oikein, mutta ammattikielellä puhutaan patentin loukkaajasta.

Lisäksi patenttivaatimuksissa tulee olla määriteltynä jokin tuote, eli esimerkiksi järjestelmä, laite tai ohjelmistotuote. Muuten kauppiaan loukkauksen todistaminen voi olla vaikeaa.

Et riko. Ensinnäkin, patenttiloukkauksissa loukataan patentin haltijan oikeuksia, lakia siinä ei sinänsä rikota (ok, käytännössä pitkälti sama asia ja juristien stilistiikkaa).

Mutta suurempi syy siihen, että miksi et, niin oletan, ettet käytä caps-lockiasi just nyt jenkeissä, vaan suomessa. Sen sijaan jos käytät ei-yksityisesti caps-lockiasi jenkeissä, niin sitten loukkaat patentin haltijan oikeuksia. Olettaen, että sinulla ei ole siihen lisenssiä.

Lisäanalyysiä varten pitäisi tarkastella noiden kyseisten patenttien vaatimuksia. Esimerkiksi, mikäli caps-lock patentissa on menetelmä caps-lockin käyttämiseksi, niin eihän Dell loukkaa sitä patenttia. He vain myyvät laitteita, eivät käytä niitä. Patenttia loukkaa vasta laitteen käyttäjä (ok, onhan niillä varmasti oman firman koneet käytössä).

Tai pikemminkin: "keksit" kivan jutun, odotat että puoli maailmaa käyttää sitä vapaasti hyvässä uskossa, ja myyt sen sitten jollekulle muulle.

No vaikka niin. Tai sitten myyn heti ja se joku muu odottaa sen kymmenen vuotta.

Onhan noita vaihtoehtoja. Ei kai se ihan reilua aina ole, mutta laillista kyllä.

Eikö lakeja sitten pitäisi muuttaa reiluiksi?

Varmaankin.

Mutta mitenkäs säädetään ne lait jotka ovat reiluja kaikille?

Kaikkia ei voi ottaa huomioon, mutta ensimmäiseksi olisi otettava oman maan kansalaiset huomioon. Kuitenkin nykyään suur-yrityksillä on erityisoikeudet jotka menevät aina kansalaisoikeuksien ohi.

Vahvimman laki. Kirpuista ei kukaan piittaa.

Hyvä lähtökohta olisi, että sitä pidettäisiin tavoitteena. Kovin monen lakien säätämiseen osallistuvan poliitikon en kyllä muistakaan sanoneen, että riittäisi, että lait ovat reiluja "joillekin". Itse asiassa juuri lakien tasapuolisuuden saavuttamiseksi kuullaan lakien valmisteluvaiheissa sidosryhmiä.

Mitään yleispätevää kikkaa reiluuden määrittämiseksi kalkyloimalla ei ole taidettu vielä keksiä. Suomen kaltaisessa demokratiassa yleensä lähdetään kuitenkin siitä, että reiluimpaan lopputulokseen päästään, kun ihmisillä on mahdollisuus vakuuttaa toisiaan siitä, mikä on reiluinta, ja vedota yleisiin, yhteisiin moraalikäsityksiin. Kansalaisaktivismi, äänestäminen ja miksei sektoriin kirjoittelukin ovat esimerkkejä tästä.

Patentti voidaan perua. Ei ole silti mitenkään varmaa, että se onnistuu. Jos paskomisen patenttiin on onnistuttu saamaan niin laajaksi että se ei koske vain perinteistä paskomista, voi patentin kumoaminen olla mahdotonta.

Ei se ole hirveän hankalaa jos on varaa palkata lakimiesarmeija hoitamaan asiaansa. Muutoin olet kusessa.

Siinä tapauksessa patentin suojapiiriä muutetaan, eli suojapiiristä poistetaan ne todistetusti tunnetut osat. Mitätöinti ei siis ole 0 tai 1, vaan myös siinä välillä on vaihtoehtoja.

Niissä saksalaisissa pätkissä mitä minä olen nähnyt, tehdään ihan jotain muuta kuin paskotaan. No, makunsa kullakin...

Minä en ole Bushin kannattaja enkä myöskään ole Mooren kannattaja.
Hieno mustavalkoinen ajatusmaailma sinulla. Jostakin tuttu tuo olet joko Bushin puolella tai häntä vastaan asenne.

Byhyy. Yhdysvalloissa sodan aikana valtion ja suurimman osan mediasta levittämä propaganda saa haastajan, joka sattuu olemaan myös suosittu, ja itkupilleillä tulee heti pissat housuun. Ja nyt ilmeisesti "propagandaa" sisältävä elokuva ei ole enää elokuva laisinkaan. Mitä sitten mahtaa olla elokuvahistorian helmiin kuuluva Kunnian polut -klassikko?

Jos joku sattuu leffan johdosta oikeasti pohtimaan, mahtaako Fox News olla ollut aivan oikeassa tarinankerronnassaan, ja olisiko käsityksissä tarkistettavaa, eiköhän jenkeistäkin löydy parisen asiakirja-arkistoa ja politiikan tutkijaa tiedonhankinnan tarpeisiin. Moore ei nähdäkseni mitenkään estä eikä pyrikään estämään tällaista tiedonjanoa.

En minä ole törmännyt sellaiseen sääntöön, että missä tahansa sotaa käyvässä, ihmisoikeus- ja muista kansainvälisistä sopimuksista irti pysyvää ja irtautuvaa ja ympäristöstä piittaamattomassa valtiossa elokuvaa tehdessä tulisi esittää argumentteja myös sodan puolesta ja kv sopimuksia sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua vastaan. Varsin luultavasti nämä argumentit tulee kyllä jo esitettyä muualla. Käytännössä lähes aina sodan kannatus kansan parissa myös kasvaa tämän ansiosta sodan alussa. Epäilyttävien ja kyseenalaisten asioiden kaivaminen sodan taustalta ja sen käymisestä on monin verroin tärkeämpää kuin varmistaa, että presidentin puheenkirjoittajakin saa ilmaista taiteellista minäänsä elokuvassa.

Suomessa tiedotus sodasta on ollut vähemmän patrioottista, koska emme ole sotaa käyvä kansa emmekä äänestä Yhdysvaltain presidentistä. Mutta ehkäpä dokumenttia ei ole tarkoitettukaan ensisijaisesti vakuuttamaan juuri suomalaisia sodan tarpeettomuudesta tai Kerryn ja Naderin ylivertaisuudesta Bushiin nähden.

No hyvä urpo, sulle on annettu siinä ylläolevassa postissa google-linkki jota klikkaamalla näkyy tuloksia

Results 1 - 10 of about 1,980,000

On se ihme kun kaikki pitää tuoda kultalusikalla valmiiksi pureskeltuna suuhun.

Hienoa, että pääsit sanomaan jotain.

En löytänyt perusteluja. Siis tuomioistuimen perusteluja. Noilla nettiartikkeleilla en tee mitään, sillä en voi olla varma niiden oikeellisuudesta.

Enkä muuten edes löytänyt nettiartikkeleistakaan perusteluja sille, miksi juuri nuo pari termiä katsottiin ylittävän teoskynnyksen. N+1 dokumentissa kyllä sanottiin, että se on näin, mutta missään ei, että miksi näin.

Edes vähän luetun ymmärtämistä, kiitos.

Ja anteeks.

Ja ei, ei kiinnosta niin paljoa, että jaksaisin käydä läpi tuhat google-linkkiä.

Eli muotoilempi kysymyksen uudestaan, että myös sinä ymmärtäisit.

Onkohan kenelläkään linkkiä kyseisen tapauksen tuomioistuimen päätöslauselmaan?

Eli siis uskot mieluummin anonyymiä kommentoijaa suomalaisessa verkkopalvelussa?

Hohhoijaa.

Lukaiseppa tuo viimeiseksi kirjoittamani rivi uudestaan.

Ei, en usko sokeasti anonyymia kommentoijaa, enkä myöskään webbiartikkeleita. Tässä tapauksessa tosin webbiartikkeleiden totuuspohjassa tuskin on vikaa, mutta haluaisin sellaista tietoa, joka niistä ei käy ilmi. Ilmeisesti kukaan ei tiedä, mistä tuon tiedon saisi helposti.

Eipäs pilkata mattia tai merviä ;)

PNG:n ongelma lienee se että sen pakkaamat kuvat vievät usein enemmän tilaa.

Muistan kyllä kuulleeni että JPGin piti olla se
vapaa, ettei käy niinkuin Giffille kävi... mutta tämä
taas todistaa sen että...

Jos on ihan normaalista Mervin valokuvasta kyse niin silloin 24-bit PNG vie aina enemmän tilaa kuin jpg. PNG on niinko parempi GIF. Mutta GIFfillä ei pysty pakkaamaan Mervin naamakuvaa silleen että kaikki arvet näkyvät luonnollisissa väreissä, koska GIF ei tue 24bit väriä.

Noh, niinhän se tavallaan onkin. Ottaen huomioon, että tuo typeryys on vain jenkeissä ja jenkeissä voimassa. Me eurooppalaiset ja kaikki !jenkit voidaan käyttää ihan vapaasti sitä ;)

Eivät ne ole samoja asioita vaikkakin hyvin lähellä toisiaan. Algoritmi on hyvin abstrakti menettelytapa tai ohje, ohjelma on sen toteutus tietyllä laitteistolla tai arkkitehtuurilla. Mekaaninen laite voi esim. toteuttaa jonkun algoritmin, mutta sitä ei voi ohjelmoida.

http://en.wikipedia.org/wiki/Algorithm:
...Algorithms are not only implemented as computer programs, but often also by other means, such as in a biological neural network (for example, the human brain implementing arithmetic or an insect relocating food), or in electric circuits or in a mechanical device...

Väität että tietokone-ohjelma ei ole algoritmi, mutta seuraavassa kappaleessa kumoat itse väitteesi:

Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan algoritmi on siis mikä tahansa ohje. Sillä ei ole väliä voidaanko se suorittaa tietokone-ohjelmana vai ei.

Wikipedian algoritmi-artikkeli sanoo asian selkeästi:
"Algorithms are essential to the way computers process information, because a computer program is essentially an algorithm that tells the computer what specific steps to perform (in what specific order) in order to carry out a specified task, such as calculating employees’ paychecks or printing students’ report cards. Thus, an algorithm can be considered to be any sequence of operations which can be performed by a Turing-complete system."

Etkö ole kuullut laitteisto ja arkkitehtuuririippumattomista ohjelmointikielistä? Tietokone-ohjelma on usein hyvin abstrakti ohje koneelle siitä miten tietty asia pitää suorittaa. Mitä korkeamman tason kieltä käytetään, sen abstraktimmaksi algoritmit muuttuvat. Esim. JavaScript ja sillä implementoidut algoritmit eivät ota kantaa siihen missä niitä ajetaan. Mihin sitten sinun mukaasi vedettäisiin se raja milloin tietokone-ohjelma ei ole algoritmi?

Onko esim. Euclidean algoritmi mielestäsi algoritmi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Euclidean_algorithm

Given two natural numbers a and b, check if b is zero. If yes, a is the greatest common divisor. If not, repeat the process using b and the modulo of a and b as the two inputs.

Tämä oli algoritmin esitys luonnollisessa kielellä ja seuraava korkean tason python-kielellä:

def gcd(a, b):
while b != 0:
a, b = b, a % b
return abs(a)

Oliko ensimmäinen esitys siis mielestäsi algoritmi, mutta toinen ei? Molempien esitysten tarkoitus on kuitenkin sama. Kumpikaan ei otaa kantaa toteutukseen tietyllä laitteistolla tai arkkitehtuurilla. Mikään ei myöskään estä minua toteuttamasta virtuaalikonetta jolla ylempi esitys voidaan suorittaa tietokoneella.

Myös assemblerilla toteutetut ohjelmat ovat algoritmeja. Se että assemblertason-kielet ottavat kantaa siihen millä arkkitehtuurilla ohjelma suoritetaan osoittaa vain sen että jotkut algoritmit toimia vain tietyissä ympäristöissä. Voimme määritellä myös Eucliden algoritmille lukuavaruuden jossa ei ole kokonaislukuja. Tällöin Eucliden algoritmi ei toimi.

Lopuksi voin todeta käsi sydämmellä että ohjelmistopatentit ovat erittäin haitallisia kehitykselle. Tietokone-ohjelmien eli _algoritmien_ patentoinnissa jaetaan omistusoikeuksia maailmankaikkeuden laeille.

Mxyzptlk

Mutta silloni JPEG on vapaa edellä mainitun patentin rajoituksista, koska voimassa olo loppuu jenkeissä ja euroopassa 2-3 vuoden kuluessa. Muita maita en ole tarkastanut.

En ole se jolta tätä kysyt, mutta vastaan silti. Algoritmi on resepti sille miten jokin asia toteutettaan. Jos patentoit algoritmin, niin estät muita toteuttamasta algoritmisi kuvaavien toimia käytännössä ilman lupaasi. Miten sitten patentoit pelkän käytännön? Kysymyksesi siitä tarkoittiko edellinen kirjoittaja käytäntöä vai teoriaa, on nurinkurinen.

Tässä on varsin tyhjentävä esitys algoritmi-sanan tarkoituksesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Algorithm

Tuo on algoritmi, sillä se kertoo että kun lukuun yksi lisätään yksi, niin saadaan luku kaksi.

Ehkäpä tulevaisuuden neokonservatistisessa maailmassa Disneyllä on patentti ala-aste tason aritmetiikkaan ja lapsen lapsemme joutuvat koulussa maksamaan isoja lukukausimaksuja siitä hyvästä että saavat opiskella matikkaa.

Ei asia käy tästä yhtään selvemmäksi. Et viitsisi selittää ihan kunnolla.

Heh,

melkein arvasin tän kun aamulla pyyhkäsin tekstin kiireessä ennen bussiin juoksemista.

Eli siis seuraavassa kaksi väittämää.

Algoritmien patentointi ei ole mahdollista teoriassa.

Algoritmien patentointi ei ole mahdollita käytännössä.

Ovatko edellä mainitut väittämät oikein?

Wikipedian tiivistelmä algoritmista:
"An algorithm is a finite set of well-defined instructions for accomplishing some task which, given an initial state, will result in a corresponding recognisable end-state"

Algoritmisi ei ole algoritmi, sillä se ei kerro, MITEN tuo operaatio suoritetaan. Jos kuitenkin haluat vielä inttää, voisit tähän väliin esittää alku- ja lopputilat, sekä ohjeet tuosta hienosta algoritmistasi. Samalla kannattaa miettiä, haluatko todella patentoida 1+1=2:n vai ennemmin menetelmän kokonaislukujen yhteenlaskuun kymmenen kantaluvun lukujärjestelmässä.

1 + 1 = 2 on algoritmi jos oletetaan yhteenlaskuoperaatio tunnetuksi. Tällöin alkutilana on 1. Kun siihen lisätään 1 saadaan lopputilaksi 2.

Alkutila on