Lähes 9/10 nuoresta äänestäisi, jos äänestää voisi netissä

Todella ajankohtainen aihe ja mielenkiintoinen sinällänsä, mutta tutkimuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen olisi voitu käyttää hieman enemmän aikaa. Olisi tällä tavoin varmasti ylittänyt STT:kin uutiskynnyksen.

Omasta mielestäni tälläisiin nettigalluppien tuloksiin pitäisi suhtautua aina skeptisesti. Ensinnäkin kyselyn otoksena on yksilöt, jotka käyttävät aktiivisesti nettiä. Ei ole mielestäni mikään ihme, että kysyttäessä IRC-galleriassa "äänestäisitkö netissä, jos se olisi mahdollista", että saadaan 87 prosenttia 'kyllä' vastauksia... :) Kyllä sen nyt vähemmänkin asiaa miettivä huomaa, että otos on hieman vinoutunut. Toisena luotettavuutta vähentävänä piirteenä noissa on tietotekniset onkelmat... Mitä luultavamminkin äänet on laskettu oletuksella "eri ip - eri ääni".

Eli kysymykseksi jää, mitä ihmettä tässä oikein saatiin tulokseksi? Se että IRC-gallerian käyttäjät ovat vapaamielisempia käyttämään palveluita internetissä? No sepä on yllättävää.

Demokratiaa kannattaa toki tuoda verkkoon. Äänestyksien tuominen verkkoon ei kuitenkaan ole ainoa, eikä minusta myöskään paras tapa tehdä sitä.

Verkkoäänestämisjärjestelmän kautta painostaminen, uhkailu, kiristäminen, lahjonta sekä yksinkertaisesti toisen - ehkä vain välinpitämättömän - ihmisen puolesta äänestäminen tulevat mahdolliseksi ihan eri tavalla kuin nyt. Ehdokasta voi maksaa jollekulle siitä, että saa viimeiseltä äänestyshetkeltä todisteen siitä, että äänestäjä on äänestänyt juuri lahjonutta ehdokasta. Aviovaimo tai lapsi voi tarkistaa vierestä, että mies tai isä varmasti äänesti oikein.

Valitettavan moni huono, jopa hirmuisen huono hallinto, on saanut alkunsa muodollisen demokratian merkeistä. Siksi demokratiaa pitää puolustaa hyvin ehdottomasti myös vaalien osalta. Jos homma tuntuu niuholta, kannattaa miettiä, milloin historiassa tarvitaan niuhoja ja miksi.

Nykyinen hyvin läpinäkyvä äänestäminen ja äänten laskenta toimivat hyvällä ja melko helpollakin tavalla, ja suurin osa suomalaisista uskoo vaalitoimituksemme luotettavuuteen. Viidessä vaalilautakunnassa istuneena pidän itsekin systeemiä hyvänä. Jos luottamus tähän järjestelmään laskee, se voi yhtä hyvin vähentää intoa äänestää joissain ryhmissä kuin nostaa sitä toisissa.

Äänestäjien kannalta tukalin tilanne on se, ettei löydy oikeaa ehdokasta tai sellaista tyyppiä, jonka voisi odottaa pääsevän läpi, tai etteivät poliitikot tunnu pitävän lupauksiaan. Se edellyttää muutoksia meiltä poliitikoilta: tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja parempaa äänestäjän kuluttajansuojaa, jotta äänestäjät voivat luottaa siihen, että toteutetaan niitä asioita, joita on ennen vaaleja luvattu tehdä, ja että me ollaan kiinnostuneita demokraattisesta keskustelusta myös vaalien välillä.

Osaltaan tähän suuntaan vaikuttaisi esimerkiksi valtioneuvoston/hallituksen ja valiokuntien pöytäkirjojen ainakin osittainen avoimuus, jotta äänestäjät voisivat tarkkailla myös niitä kompromisseja, joihin heidän edustajansa voivat parlamentaarisessa demokratiassa joutua. Kun eduskunnassa ei istu yksin, ei voi luvata esimerkiksi nostaa kansaneläkkeitä tai lisätä uusiutuvan energian tukia. Voi luvata tehdä vain parhaansa ja pyrkiä parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. Joskus on parempi tehdä kompromissi kuin vastustaa fundamentalistisesti ratkaisuesitystä, joka on tyhjää parempi. Jos ne myönnytykset ja toisaalta ne taistelut, jotka nyt käydään suljettujen ovien takana, olisivat julkisempia, äänestäjät ehkä luottaisivat edustajiensa luotettavuuteen ja taistelutahtoon enemmän.

Demokratian kehittäminen edellyttää myös skarppia kansalaisyhteiskuntaa, mukaan lukien kansalaisjärjestöt ja kriittiset journalistit, joka sparraa poliitikkoja ymmärtämään, että heidän teoistaan ja ajatuksistaan ollaan kiinnostuneita.

Kansalaisyhteiskunta taas voi tietysti toimia myös verkossa. Vaikkapa olemaan itse läsnä siellä irc-galleriassa tai pitämään kyselytuntia IRCissä/mesessä/missäpä nyt vain. Verkossa voidaan kerätä kansalaisaloitteita, luoda uusia keskusteluita ja lisätä hallinnon avoimuutta. (Esimerkiksi eduskunnan täysistuntojen lisäksi kunnanvaltuustojen äänestyskartat pitäisi saada julkiseksi, jotta voisi helposti tarkistaa, miten valtuutetut ovat tosi paikassa äänestäneet. Näin myös puolueen X olisi vaikeampi väittää, että puolue Y on äänestänyt jotain esitystä vastaan, kun koko esitystä ei ole edes tuotu vielä äänestykseen. :-)

Vika ei mielestäni ole äänestysjärjestelmässä vaan äänestäjissä. En ymmärrä miten intoa riittäisi nettiäänestykseen mutta ns. perinteinen äänestystapa ei sitten kuitenkaan kiinnosta. Suhtaudutaanko äänestämiseen kuin johonkin typerän nettikyselyn täyttämiseen "surffataampa nyt tonne niin tulee tuokin tehtyä...".

Sähköistä äänestämistä voisi tutkia ja kehittää, mutta ehkäpä paras keino vaikuttaa nuorten äänestyskäyttäytymiseen olisi edelleenkin se perinteinen tiedoitus ja valistus. Ehkäpä lukiosta tuttua yhteiskuntaoppia voisi ottaa opinto-ohjelmaan jo yläasteella, jos sitä ei siellä vielä opeteta.

MBNetin eilinen päivän kysymys antoi samansuuntaisen tuloksen:

"Äänestäisitkö eduskuntavaaleissa Internetissä, jos se olisi mahdollista?"

8321:sta vastaajasta 6582 (79%) vastasi kyllä.

Mielestäni koko kysymyksen asettelu on outo. Irc-Galleriassahan kysymys oli muotoiltu: "Äänestäisitkö eduskuntavaaleissa, jos voisit äänestää netissä?".

Itse en kannata netti äänestys... se ei herätä mitään muuta kuin uusia kysymyksiä, joten pitäisikö minun silloin vastata tuohon kysymykseen että en äänestäisi. Vaikka se ei kuitenkaan ole se mitä tarkoitan. Vaan jos ainut vaihtoehto olisi äänestää netissä niin silloin äänestäisin.

Kysymys olisi pitänyt esittää suoraan siten että mitä mieltä vastaaja on netti äänestämisestä. Nyt tuosta kyselyn tuloksesta ei voi oikeastaan päätellä yhtään mitään.