|
Torstai, 25.10.2001 Lindows yhdistää Linuxin ja WindowsinEntisen MP3.comin johtajan Steve Robertsonin vetämä Lindows.com aikoo julkaista vielä tänä vuonna ennakkoversion Lindows-käyttöjärjestelmästä. Avoimen lähdekoodin Wine-projektiin perustuva Lindows on Linux-käyttöjärjestelmä, jossa toimivat myös Windows-sovellukset. Ensi vuonna myyntiversiona ilmestyvässä Lindowsissa toimivat myös kaikki Microsoftin sovellukset ja yksi Lindows-käyttöjärjestelmäkopio voidaan asentaa useaan koneeseen, mikä ei onnistu tänään markkinoille tulevan Windows XP:n kanssa. |
|
nurmiman, 25.10.2001 02:17:46
Jos tuosta tulee ajoissa oikeasti toimiva tuote, niin saattaa olla ainakin perus "surffaajatekstinkäsittelijälle" vaihtoehto.
-M-
Ps. 2h vanha XP installi alla koneessa ja 4h vanha Redhatti servolla, kyllä puhtaalla alustalla on hyvä levätä =)
engine, 25.10.2001 02:13:41
Luulenpa tosin että taitaa olla toiveajattelua koko juttu. Ei Winasta ja Plunixista mihinkään yhteiseen ratkaisuun helposti päästä, täytyy vain valita pienempi paha.
bungle, 25.10.2001 07:44:16
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
bungle, 25.10.2001 08:08:40
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
nurmiman, 25.10.2001 14:50:02
<off topic> eikö olisi parempi jos nuo (te;) 200+ postaajat saisitte pitää nuo naamanne, niin ei niissä aina sekoilisi ja olisi helpompi erottaa eri postaajat? Custom naamatkin on loisto vaihtoehto, varmaan joku syy miksei ole käytössä?</offtopic>
-M-
äölk, 25.10.2001 03:05:56
Nimim. termi "toimisto-ohjelmisto" aiheuttaa ihottumaa.
Anonyymi kommentoija, 25.10.2001 08:23:57
Lt. Kloner, 25.10.2001 10:36:28
Koska "kaikki" ovat käyttäneet jonkin verran vintoosaa ja niissä on suunilleen samallalailla droppimenut aseteltu ohjelmissa, se ainoastaan ei ole käytettävyyskriteeri.
Se, että voit vetää kuvakkeen palkin johonkin reunaan ja käynnistää sen yhdellä klikkauksella kahden sijaan ei yksinään ole käytettävyyttä.
En väitä, että *niksit olisivat käytettävyydessään huippuluokkaa, varsinkaan opetteluvaiheessa, mutta kun niiden kieron logiikan (jos haluat blokata käyttäjän ftp-accessin, lisää tunnus tiedostoon ftpusers) alkaa ymmärtää, alkaa niiden käyttö muodostua helpommaksi ja huomaa kuinka "voimakkaita". työkaluja ne ovat.
Ja IMO suurin voima on juuri skriptaamisessa, jossa voit yhdistää niin tuhat ja sata ohjelmanpätkää toimimaan keskenään.
Tai kun kelaa stdin, -out , -err -streamien yhdistelyn tuomaa mahdollisuutta jne jne jen.
En väitä, että niksit hakkaisivta windowsit kaikessa, itsekin käytän VC++:aa editorina ja surffaa IE:llä ja (aseella uhattuna) kirjoitan dokumentit wordillä, enkä väitä olevani win-power-user (enkä myöskään uniksilla) joten en sen(kään) vahvuuksia / kätevyyksiä niin tiedä..
jemm, 25.10.2001 12:02:43
Ihmisten rajoitukset on otettava huomioon, eikä heidän pitäisi joutua muistamaan liikaa asioita tai harjoittamaan liikaa hiiriakrobatiaa (kuten liian monen tason alivalikot vrt. Start-menu).
Ei riitä, että saadaan KDE/Gnome muistuttamaan grafiikoiltaan Windowsia, vaan varsinaisten toimenpiteiden, kuten tiedostojen kopioinnin, ohjelmien asennus yms pitäisi toimia samalla tavalla, jotta siirtyminen olisi kivutonta.
Windowsin hyvien (ja huonojen) puolien tarkan kopioimisen sijaan voisivat yrittää luoda jotain uusia, helpottavia piirteitä.
Esim. joku voisi miettiä, miten päästäisiin tiedostojen sijainnin miettimisen ja hallinnan tarpeelta, mihin usein menee liikaa aikaa, kun niitä alkaa kerääntyä. Nyt on kuin joutuisi vastaamaan kirjaston kirjojen järjestelystä ja sijaintien muistamisesta ilman kortistoa.
Tietokoneelle pitäisi voida vain sanoa, että tuo kaikki tiettyyn projektiin liittyvät tiedot tarvitsematta miettiä, millä ohjelmilla ne on tehty tai mistä ne löytyvät kymmenien gigojen kovalevyiltä/verkosta.
Uskon, että nuo ovat erittäin toimivia unix-ympäristössä. Siellä ohjelmien filosofia ja toteutustapa on kuitenkin ihan erilainen, kuin Windowsilla, eikä noita saisi oikein ympättyä Windowsiin mielekkäästi.
Vastaavasti Windowsin tehokäyttäjille/ylläpitäjille/ohjelmoijille suunnattuja piirteitä ei saa helposti vietyä unix-puolelle, sillä arkkitehtuurit eroavat oleellisesti.
Windowsissa tätä vastaavat COM-pohjaiset komponenttipalvelut. Käytännössä kaikkiin oleellisiin palveluihin Windowsissa ja sen päällä pyörivissä softissa (varsinkin MS:n omien) päästään tuon helpon rajapinnan läpi melkein mistä kielestä/scriptistä tahansa. Niitä rajapintoja on helppo lisätä myös omiin ohjelmiin. Käytännössä minkä tahansa saa automatisoitua myös Win-puolella, jos tietää, mitä tekee.
Onneksi script-kiddiet ovat toistaiseksi olleet mielikuvituksettomia (nimdassa on tosin jo jotain yritystä)...
Itse olen sitä mieltä, että vaikka nykyisillä järjestelmillä saa paljon aikaan, ollaan vielä kaukana todella helppokäyttöisistä ympäristöistä, mutta jatkuvasti ollaan menossa parempaan :)
(Web-puoli on sitten erikseen, mutta se onkin suhteessa jossain dos 3.0 -vaiheessa. Kerralla unohdettiin kaikki käytettävyyssäännöt/ihmisten rajoitteet, mut se on jo toinen, pitkä juttunsa;)
Lt. Kloner, 25.10.2001 13:04:11
Kävin joskus jonkun aiheeseen liittyvän kurssin ja hassuinta oli, että yhtenä lähdeteoksena oli Mikkisoftan joku käytttävyysopas..
jemm, 25.10.2001 13:48:42
http://usability.hut.fi/laboratory/material/articl...
TeknoHog, 25.10.2001 17:42:15
Tietokoneilla saa asiat pidettya myos epajarjestyksessa ja joskus se on ihan tarpeellista. Ja jos olettaa etta tietokone tekisi oleelliset paatokset puolestasi, kay usein niin etta se tekeekin hommat eri tavalla kuin haluat. Juuri siksi olen allerginen wizardeille ja muille mukafiksuille ohjelmille.
Lisaksi naina graafisten kilkuttimien aikoina ei kannata unohtaa yksinkertaisia perusjuttuja, esim. juuri tiedostojen organisoinnissa. Ja siksi kaupallinen ohjelmistokehitys on niin vakinaista, kun pitaa joka vuosi kehittaa jotain innovatiivista korvaamaan jokin vanha softa mika toimii taydellisesti. Muutenhan sita uutta softaa ei saataisi myytya.
Good shit, huh? Dozer makes it. It's good for two things: degreasing engines and killing brain cells.
jemm, 25.10.2001 21:26:26
Monet ovat jo ihan hukassa, jos tekstinkäsittelyohjelman avaus/tallennosdialogi onkin avattaessa yhtäkkiä ihan eri paikassa. Ne saattavat luulla, että ne aikaisemmat työt ovat hävinneet, kun he yrittävät löytää niitä, vaikka ne olisivat vain pari tasoa ylempänä/syvemmällä.
Anonyymi kommentoija, 26.10.2001 10:04:37
explo, 25.10.2001 11:00:42
Vaan asenteen vaahtoavuudesta nyt ylipäänsä voinee arvella, että kokemus on luokkaa Windows, Windows ja pelkkä Windows.
(tarkoitus ei ole bashata Windowsin käytettävyyttä maanrakoon ja sanoa että kaikki muu rulestaa - vain todeta, että itse olen löytänyt hyviä puolia niin Windowsin, Linuxin/*nixien kuin ammoisen Amigankin käyttettävyydestä, vaikkakin _minun_ makuuni ja tarpeisiini Linux osuu parhaiten.)
Anonyymi kommentoija, 25.10.2001 22:08:39
Anonyymi kommentoija, 25.10.2001 11:54:58
Celebrate the worldwide launch of Windows XP with MSN Music and Intel as we present an exclusive live concert featuring Sting from historic Bryant Park in New York City.
Siinä se todellakin on joo.
lokori, 25.10.2001 14:53:55
Itse ainakin kallistuisin jo pelkästään työpaikalla saatujen positiivisten kokemusten perusteella linux + VMWare -yhdistelmään.
heko, 25.10.2001 23:47:59
VMWare on myös ymmärtääkseni laitteistovaatimuksiltaan ainakin hivenen raskaampi.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
TeknoHog, 25.10.2001 03:53:50
Sitapaitsi, sanottakoon se taas kerran: Jos haluaa kayttaa Windowsia niin kannattaa kayttaa Windowsia, jne. Vaikka ohjelmat saakin pyorimaan Linuxilla, tulee eteen kaikenlaisia pikku ongelmia esim. niiden integroinnista Linuxin natiiveihin ohjelmiin. Toisaalta onhan siitakin paljon apua, etta saa vaihdeltua valmiita fileja ohjelmien valilla eika tarvitse bootata sita varten. En vain millaan usko etta systeemista on Windowsin korvaajaksi.
Inhottaa sekin odotettavissa oleva tosiasia, etta Linuxissa ajettavien Windows-ohjelmien huonompi toimivuus nakertaa Linuxin uskottavuutta, vaikka kernelilla ja gnu-perustyokaluilla ei oikeasti ole asian kanssa mitaan tekemista.
Good shit, huh? Dozer makes it. It's good for two things: degreasing engines and killing brain cells.
Anonyymi kommentoija, 25.10.2001 10:39:45
Anonyymi kommentoija, 25.10.2001 10:50:26
Tuohon aikaan IBM:n vuosittainen liikevoitto oli suurempi kuin M$:n liikevaihto.
Anonyymi kommentoija, 25.10.2001 11:48:45
Anonyymi kommentoija, 25.10.2001 14:13:29
Anonyymi kommentoija, 26.10.2001 10:18:27
Tarkoitin tuolla IBM-vastaisuudella sitä, että monet tahot eivät halunneet antaa IBM:lle samanlaista monopoliasemaa mikroissa, joka sillä oli suur/minikonejärjestelmissä.
Jos IBM- olisi saanut M$:n aseman josku 90-luvun alkupuolella, niin meillä olisi (todennäköisesti) hitaasti kehittyvä, varmasti toimiva ja h:vetin kallisiin vuosimaksuihin perustuva käyttis mikroissa.
Kävi siis niin, että kun mentiin sutta karkuun, niin tuli kettu vastaan
jii, 25.10.2001 09:58:48
heko, 25.10.2001 18:12:49
Stabiilius ja rahanahneus ovat kumpikin vain yksittäisiä kysymyksiä.
Olennaisempia kysymyksiä esimerkiksi minulle ovat mm.:
- tietoturva
- kuinka helppoa minun on osallistua järjestelmän kehitykseen
- mistä saan tietoa niistä päätöksistä, minkä perusteella jokin toteutusratkaisu on tehty
- mistä voin varmistua, ettei esim. Microsoftin käyttämissä kryptografiaimplementaatioissa ole takaportteja
- miten käytettävä järjestelmä on minun kannaltani ja miten varmistan sen, että tervettä kilpailua esiintyy siinä määrin, että minulla on varaa valita jokin muukin kuin vaaleanpunainen vessapaperi jatkossakin
Sen enempää Windows kuin Linuxkaan debiania lukuunottamatta ei ole välttämättä näiden kysymysten valossa minun kriteereilläni se Ainoa Oikea.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
heko, 25.10.2001 18:06:50
Esimerkiksi sellaiset ohjelmistot ja kirjastot kuin XFree86, bzip2, Apache, db[1-3], openSSL, OpenSSH, ftp, lilo, sendmail, qmail, postfix, Mozilla, ntp, perl, postgreSQL, JDK:t, iputils, tcl, vi(m), bind, djbdns, dhcpd, jne. jne. eivät ole GPL-lisensoituja.
``Open source''-työkalut on paljon neutraalimpi nimitys. Käyttämällä tätä nimitystä pystyy myös kiinnittämään huomiota koko open source -maailman kirjoon, ja siihen, miten muutkin kuin yksinomaa GPL:ää käyttävät yritykset, kuten Apple, käyttävät sitä.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
äölk, 25.10.2001 19:16:03
http://www.debian.org/social_contract.html#guideli... FSF on hieman tiukempi.
heko, 25.10.2001 23:44:18
En tosin ymmärrä jakoa open sourceen ja Debianin ohjeisiin. Bruce Perens, mies Open Source Initiativen takana, on kirjoittanut ne, ja niistä myöhemmin kirjoittin määritelmän open sourcelle.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
roude, 25.10.2001 12:11:45
Uskon että projektista on vain hyötyä ja se tulee alentamaan eri tahojen kynnystä siirtymisessä Windowsista Linuxiin.
heko, 25.10.2001 17:53:05
Tämä erotukseksi esimerkiksi eri konearkkitehtuurien simulaatiosta, jotka ovat taas omalta osaltaan korvaamattomia työkaluja erityyppisiin tarkoituksiin.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
rugueux, 25.10.2001 09:14:26
Mihin on kadonnut perinteinen harakointi?
Anonyymi kommentoija, 23.12.2001 02:18:36
staili, 25.10.2001 11:50:50
Olen löytänyt helposti installoitavia paketteja kde:lle kuten: Aqua(Mac OS X), Luna(XP), QNX, Window, BeOS
Niitä löytää esim kde-lookista ( http://www.kde-look.org/ ) ja themes.org:ista ( http://www.themes.org/ )
Those who criticize our generation forget who raised it.
heko, 25.10.2001 18:18:41
No, leikki sikseen. Käytettävyys ja käyttöliittymä ei ole jonkin palkin väri, eivätkä näppäinyhdistelmä. Olennaisia asioita ovat mm. yhtenäisyys, se, miten hyvin ymmärrän, missä vaiheessa jotain operaatiota olen ja mitä tuo operaatio tekee, miten intuitiivinen ja toisaalta johdonmukainen järjestelmä on, muten järjestelmä suojaa minua tekemiltäni selviltä virheiltä (eli kaatuuko se jos pidän alttia ja tabia pohjassa kun painan hiiren vasenta nappia vaikkei niin saisikaan tehdä), miten paljon erilaista puppaa ruudulla on kerralla, jne.
Windowsissa esimerkiksi yhtenäisyys toteutuu melko hyvin; XFreessä taas osan kriteereistä saa hieman säätämällä toteutumaan. Mitään yhtä ainoaa oikeaa järjestelmää, joka toteuttaisi edes johonkin pisteeseen asti kaikki käytettävyyden kriteerit, ei vielä ole. Yksi suurimpia ongelmia on se, että softankehittäjillä on aina olevinaan itsellään hieno idea siitä, miten jonkin pitää toimia. AtheOS on kaiketi tässä suhteessa jotain uutta - vaikken siihen ole juuri sen enempää tutustunut kuin ettei se oikein suvainnut toimia vielä n. puoli vuotta sitten näytönohjaimellani.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
Datamike, 25.10.2001 12:36:18
En tosin usko että Lindows pystyy siihen.
ressu, 25.10.2001 16:26:25
On jo pitkään tullut hoettua kaikille linux _friikeille_ että linux ei todellakaan sovi kaikille.. ei niitä kannata törkkiä kaikille tutuille ja sitten juosta tukka putkella korjaamassa ja teknisenä tukena..
windows on ehdottomasti parempi ihmisille joilla ei ole suoraa kokemusta tietokoneen käytöstä.
En kyllä itsekkään usko Lindowsin olevan SE joka lyö itsensä todella läpi, mutta aina pitää olla uranuurtajia.. toivottavasti tästä tulee jotain.
Krijoitusvihreeni ovat kpiosujattuja.
heko, 25.10.2001 17:48:06
Minusta olennaisia ongelmia tämän asettelun taustalla ovat:
- joidenkin yritysten ja yhteisöjen hallitseva ja väärinkäyttämä markkina-asema (sekä yritys- että open source -kuvioissa - sikäli kun ne nyt ovat jotenkin eroteltavissa)
- se, että käyttäjille tuputetaan tavaraa, joka ei ole valmista eikä käyttökelpoista. Langattoman tiedonsiirron todellisia mahdollisuuksia on varjostanut flop-, eikunsiis wap-hypetys. Tietokoneiden todellisia mahdollisuuksia varjostaa se, että yritetään tehdä vähän kaikkea ja kaikille kaikkialla samaan aikaan.
Jotkin järjestelmäkehittäjät toteavat avoimesti, että he eivät tavoittelekaan sitä, että kaikki maailman ihmiset omaksuisivat jonkin tietyn järjestelmän käyttöönsä, ja kehottavat ihmisiä, jotka tarvitsevat kädestäpitoa, kääntymään sellaisten yritysten ja yhteisöjen puoleen, jotka voivat tarjota kädestäpitoa.
Jotkin softakehittäjät edes yrittävät tehdä objektiivisia vertailuja oman tuotteensa ja muiden tuotteiden välillä ja kertovat rehellisesti, miksi juuri tämä tuote kannattaisi valita.
Se, keitä nämä ovat, jätettäköön kunkin itse pääteltäväksi.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
Anonyymi kommentoija, 25.10.2001 20:43:25
heko, 25.10.2001 23:30:53
Lasun vanha kunnon artikkeli aiheesta:
http://liw.iki.fi/liw/texts/advocating-linux.html
Minä käytän minimaalista osaa tyypillisen kaupallisen Linux-distribuution minimi- tai vakioserveriasennuksesta. Se, että tuossa minimiasennuksessakin tulee kasa turhaa tavaraa, vaikeuttaa ylläpitoa, enkä osaa kuvitella, että olisi suunniteltu kovin montaa järjestelmää, jossa yhden liikkuvan osan - vaikka sitten passiivisenkin - lisääminen ei haavoittaisi järjestelmää. Vielä suurempi ongelma se on siksi, että levittäjälle on paljon vaikeampaa huolehtia 1000 paketin kuin 150 paketin kunnosta.
Windows-emulaattorin tunkeminen Linux-järjestelmään on äärimmäistä bloattia.
Koska koko järjestelmä pitää silloin suunnitella eri tarkoituksiin eri tavalla. Yleensä todella vaativiin tarkoituksiin suunnitellaan kokonaan oma alusta.
http://www.jwz.org/doc/lemacs.html
http://www.jwz.org/why-cooperation-with-rms-is-imp...
Tai Hans Reiser vs. Alan Cox. Esimerkkejä kukin löytänee tarpeensa mukaan - yleensä niihin joutuu törmäämään enemmän kuin haluaa.
Linux-kerneli ei ehkä maksa mitään, mutta koska kokonaisen järjestelmän paketointi, levitys, tuki, ylläpito, opetus/opiskelu kylläkin maksaa, on luonnollista, että nämä yritykset myös perivät maksua työstään. On hyvä, että he osaltaan huolehtivat omista tehtävistään. On hyvä, että on vaihtoehtoisia vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestöjä, mutten osaa kuvitella, että ilman esimerkiksi konsultointiyrityksiä esim. Debian, tai, jos unohdetaan Linuxit hetkeksi, Net/OpenBSD pystyisi keräämään riittävästi käyttäjiä.
Lähes kaikkien järjestelmien mukana levitetään tietoisesti ei-aivan-valmista softaa. Debian lienee harvoja poikkeuksia tässä. Se, onko tämä välttämätöntä ja tarpeellista, on toinen kysymys, mutta aika vaikeaa asiaa on kiistää. Ihmiset nielevät sen, että heidän tietokoneensa ja ohjelmistonsa ei toimi kuten sen pitäisi - ikään kun se ei voisi toimia. Jos mikroaaltouunit posahtelisivat samalla tavalla, voisi nousta aikamoinen älämölö. Minusta pitäisi vähintäänkin vetää raja sille, missä määrin on tarpeellista pitää käyttäjiä testaustiiminä jotain kaukaista ``stabiiliutta'' tavoitellen.
Siinä open source -levittäjät tietenkin ansaitsevat pojot, että he kertovat rehellisesti motiivinsa, ja että he eivät ainakaan yritä naamioida beta-softaa valmiiksi. Vähän vaikeaahan se olisikin.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
Anonyymi kommentoija, 26.10.2001 22:24:39
A) Niitä ei ole pakko asentaa (ja tästä syystä ylläpitää)
B) Pieniäkin distroja on.
Onnea matkaan.
heko, 27.10.2001 20:14:15
A) Niitä ei ole pakko asentaa (ja tästä syystä ylläpitää)
Jo järjestelmäytimessä tulee tavaraa, jota en tarvitse. Modulaarisuus on hieno juttu, mutta mikä käyttöjärjestelmä tarjoaa helpon, dokumentoidun mahdollisuuden poistaa järjestelmästä NFS-tuki - tai päinvastoin, lisätä se vain tarvittaessa?
Entä, jos seuraavaksi Windows-APIa emuloidaan kernelissä? Onko se jälleen mukana ``default''-kernelissä?
Wine on jo vaatinut joissain järjestelmissä (NetBSD/i386: http://kldp.org/~bangjy/wine/) muutoksia kernel-tasolla järjestelmään. Vastaavasti nämä muutokset varmasti aiheuttavat lisää epävakautta.
Siitä onneksi uskallan sanoa, että siihen ei Wine kovin äkkiä tupsahda.
Minusta on selvää, että lentokoneen alustassa ei pitäisi olla wineä varten tehtyjä kikkailuja. Ehkä vain hallusinoin.
Niin, niiden imuroiminen ei maksa mitään. Niiden paketointiin ja tukeen pistetään kaupallisia resursseja ja siksi myös tuosta tuesta veloitetaan. Vaihtoehtoisesti voit tehdä kaiken itse ja käyttää siihen työnantajasi rahoja, jos teet sen töissä. On vaikea löytää valmistajaa, josta voisin varmasti sanoa, että se keskittyisi ensisijaisesti serveripuolen asioiden kehittämiseen eikä jonkin Windows-lookaliken tukemiseen.
Varmasti debianissakin on ongelmia, mutta mielestäni debianissa on paljon enemmän yritystä kuin monissa muissa järjestelmissä.
Enkä ole vielä nähnyt w3m-0.2.1-inu-1.4-img-1.11:ääkään debianissa! (Kyllä, tämä on todellinen versionumero.) Winestäkään ei uusinta versiota ole.
Olisi huomattavasti helpompaa tehdä järjestelmä, joka toimii hyvin palvelimessa ja vieläpä puhelimessakin, mutta jossa nyt vaan ei ole juuri samanlaista editoria, jota jokin yritys on markkinoinut ja myynyt käyttäen epäeettisiä kauppatapoja.
Vastaavasti: monissa laitteissa, joita käytämme päivittäin, on jo käyttöjärjestelmä. Jos ne hajoilisivat päivittäin, nostaisimme älämölön. Töissä en muista erään printterinkään hajonneen kuin kerran, vaikka tiedän, että siinä pyörii melko tuttukin järjestelmä.
Wine ei ole tiedettä; winen käytettävyyden analysointi, sen algoritmien tehokkuus, sen koodin selkeys tai sen kehittäjäyhteisön toiminnan analysointi tieteellisin perustein olisi.
En aio myöskään väittää, että mikään muu, varsinkaan RMS/Linux, ei syyllistyisi myös asioihin, joita pidän virheinä. Ihan samoin kuin kannatan samanaikaisesti sekä nälkäänäkevien olojen parantamista että esimerkiksi yhteiskuntatieteiden ja -tietoisuuden kehittämistä Suomessa, vaikka nämä ovatkin monien mielestä eri tason asioita, toivon, että ihmiset valittaisivat muillekin kehittäjille kuin Microsoftille ongelmistaan. Nämä muut kuin Microsoft kun voivat olla jopa avoimempia palautteelle - tai sitten eivät.
Mikäli jossain käyttämässäni järjestelmässä Winen tai Vigorin tukeminen alkaa syödä merkittävästi resursseja muilta vaihtoehdoilta, kerron siitä kyllä järjestelmätoimittajalleni. Tässä ja nyt, toivon vain muidenkin, jotka ajattelevat samoin, tekevän niin.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
Anonyymi kommentoija, 27.10.2001 22:31:11
heko, 28.10.2001 02:43:51
http://iki.fi/heko/kytkokset.html
Siellä ei lue ``Microsoft'' tai ``Windows'' kertaakaan.
Motiivini ja kytkökseni voi selvittää myös kysymällä. ``Tarkoitatko kannattavasi Microsoftia?'' ``Onko Microsoftin tuoteperhe mielestäsi ratkaisu tähän asiaan?''
Olen käyttänyt Unix-variaatioita ennen kuin Windows 3.0:aa oli olemassakaan, joten en usko, että Microsoft on ehtinyt minua myöskään aivopesemään ennen Unixia.
Yhdessäkään ylläpitämässäni masiinassa ei ole Windowsia. Minä en sitä osaa ylläpitää enkä ole järin kiinnostunutkaan ko. alustan tukemisesta.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi