Linux ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Espoon käyttöön?

Tuota, jos verrataan Windowsin ACLeja ja AD:ta niin mikäs järjestelmä Linuxissa hoitaa hommat paremmin? Kun vaikkapa FTP-serverin asennat, säädetään oikeustasot sinne, ei minnekään keskitettyyn hienojakoiseen järjestelmään. Asennat IMAP-serverin, sama homma. SMTP autentikoinnilla? Sama homma. Jne. Eli vähän nyt referenssejä kehiin, kiitos.

Mitäköhän tuo käytännössä tarkoittaa?

Ei ole olemassa kuukausimaksullisia käyttislisenssejä kunnille, vaan yleensä vuosimaksu, joka sisältää aina uudet versiot ja tukea. Ja isommalle kunnalle tätä kautta järjestelmät ovat todella edullisia.

Aluksi varmasti, mutta entä myöhemmin? Tutkimustietoa kun ei ole kun kukaan ei ole tehnyt tällaista oikein. Hyvinkin voi olla, että järjestelmien uudet versiot tukisivat vaikka veppiliittymiä (yleensä kylläkin kauheita) tai Linuxia (harvemmin), jolloin ei tulisi ohjelmisto-ongelmia. Koulutusta tarvitaan pääasiassa alussa, joten sekin hoituu sillä. Ja käyttäjät jos eivät ole näitä "toi ikoni on erilainen kuin viimeksi, EMMÄOSAA!"-tyyppejä, ei siinäkään pitäisi tulla ongelmia. Mutta entäs kun tarvitaan uusi järjestelmä? Kuka tekee, kun vakiotarjontaa on Windows-pohjalle? Ouppensorsaporukka väsää ilmaiseksi? Joku suomalainen huipputietotaitoyritys tekee? Muu, mikä?

Ainakaan skriptaus siellä ei vieläkään toimine 1:1, joten useat XLS:t voivat jättää toimimatta heti alussa. Dokumenttien tuottamiseen taas tuo soveltunee ihan hyvin, monestihan vieläkin on käytössä paperille printtailu eikä sähköinen jakelu.

En nyt sanoisi pienimuotoiset tietokannat vaan isommatkin (PostgreSQL). Silti itse henkkoht mieluummin laitan muuta kuin Apassia veppipalvelimeksi, postipalvelimeksi kyllä Linux sopii hyvin jos kustannustehokkuutta halutaan. Silti tukea ei välttämättä saa jne.

Ja ennenkuin selitetään tuesta, haluaisin tietää mikä Linux-distro/tukija tuntee jokaisen tarjoamansa softan koodin? Jos verrataan vaikkapa täysin MS-softilla toimivaa täysin ouppensoursella toimivaan järjestelmään, tuki on aika eri asia. MS tuntee jokaisen softan ja pystyy tehokkaammin etsimään viat ja testaamaan ne eri ympäristöissä. Ouppensorsapuolella taas pahimmillaan jokainen softa on eri ihmisten tekemä, pahimmillaan ilman selkeää kontrollia kuka tekee mitäkin, pätsejä sieltä täältä jne. Kukas siinä sitten ottaa vastuun, että tulee selvitys ja ratkaisu ongelmiin? RedHat lukee sorsia innoissaan ja selvittää? Tämä on yksi aivan mahdollinen ongelmaskenaario.

Ei sillä että MS korjaisi jokaisen vian välttämättä, mutta kyllä bugit hoidetaan pois, varsinkin jos ovat isommalle käyttäjäkunnalle ongelmia. Saat kyllä ihan sitäkin tasoa olevaa tukea että juuri sinulle tehdään muutos softaan. Ja sitä tuetaan. Hinta on sitten eri asia näissä, mutta kunnat harvemmin tällaista tarvitsevat. Ouppensorsa-puolella tulee vastaan joko "sullon sorsa, mikset ite korjaa?" tai jos ei riitä osaamista/maksaisi liikaa voi tulla "evvk, ei me tollasta tarvita eikä se ole ongelma." (Niin kyllä tulee suomalaisilta kaupallisten softien tekijöiltäkin välillä, joten ei niihinkään kannata luottaa)

Yhdyn siis skeptismiisi tästä, mutta onhan Espoolla varaa tehdä tutkimusta asiasta ainakin, mielenkiinnolla lukisin moisia, jos vain löytävät mahdollisimman objektiiviset tutkijat tekemään.

Tämä Turun selvitys oli kyllä mielestäni harvinaisen onnistunut, vaikka tosiaan Turusta olikin kyse. Kuten moni onkin jo maininnut, Linuxiin siirtymisessä ongelma ei ole käyttöjärjestelmä vaan ne ohjelmat jotka toimivat/eivät toimi eri järjestelmissä. Miksi ihmeessä siis tehdä moista muutosta heti paikalla kun samaan lopputulokseen voidaan päästä suht turvallisesti pikkuhiljaa vaihtamalla vain Windowsilla toimivia ohjelmia myös Linuxissa toimiviin vastaaviin. Hyvä aloitus on juuri esim. MS Officen vaihto OpenOfficeen. Periaatteessahan jopa Windowsissa toimimattomia Linux ohjelmia voidaan siirtyä käyttämään jo Windowsissa etäyhteyttä hyödyntäen esim. Cygwinin X-palvelimen avulla. Näin menetellen Linuxiin voitaisiin sitten siirtyä vasta kun yhteensopivuusongelmat on ratkaistu ja kun mahdollisesti muutenkin koneita joudutaan vaihtamaan tuoreempiin. Samalla kuitenkin säästää myös esim. juuri Officen lisenssimaksuissa.

Jos taas nyt mennään ja vaihdetaan ainakin suhtkoht hyvin toimiva järjestelmä kokonaan uuteen kuitenkin varsin mitättömien summien säästämisen toivossa, ei siitä voi seurata kuin ongelmia.

Hyvä kuulla että jossakin tuo siirtyminen on noilta osin onnistunut. Äitini työpaikalla (valtakunnallinen yritys) tehtiin nimittäin samanlainen siirtyminen, ja ainakaan hänen suustaan tulleet kommentit eivät ole olleet kovin mairittelevia. Suurimman ongelman on muodostanut juuri MS Office ja OpenOfficen yhteensopivuus. Kun dokkareita lähtellään talon sisällä homma toimii hyvin, mutta kun heti kun dokkaria tulee tai lähtee talon ulkopuolelle ongelmat alkavat. Yhteistyökumppaneiden .docit räjähtelevät joskus lukukelvottomiksi, ja vähän väliä saa olla kuulemma säätämässä yhteistyökumppaneille lähetettyjen dokkareidenkin kanssa.

Itse olen viimeaikoina käyttänyt tuota OO 1.9Betaa, joka jatkuvaa kaatuilua lukuunottamatta, vaikuttaa hyvältä. Ainakin MS yhteensopivuutta on saatu parannettua...

Mielestäni siirtyminen OpenOfficeen voitaisiin ja pitäisi tehdä hetimiten. Jos käytössä on Officen makroihin nojaavia sovelluksia, niin Officea voisi pitää rinnalla niissä paikoissa, mutta pääasiassa pyrittäisiin käyttämään OpenOfficea ja tekemään uudet järjestelmät Officesta riippumattomiksi.

Tämä mahdollistaisi kevyen ja turvallisen aloituksen Linuxiin siirtymiseen ja samalla OpenOffice tulisi työntekijöille tutuksi, jolloin Linuxiin siirryttäessä uutta ei ole niin paljoa. Samalla voitaisiin käyttää vanhoja Windows softia.

Lähes aina kun on verrattu Linuxia ja Windowsia käyttöjärjestelmänä isoihin yrityksiin tai yhteisöihin, niin asiaa on tarkasteltu hieman liian kapeasta näkökulmasta. Usein argumenttina on se, että Linux on loppukäyttäjälle aivan yhtä helppo/vaikea kuin Linux, silloin kuin tehdään normaalia toimistotyötä tavallisilla pöytätietokoneilla. Näin varmasti onkin. Tätä ei käy kenenkään kiistäminen.
Asiaa kannattaa kuitenkin tarkastella hieman laajemmin. Itse olen tehnyt töitä tietohallinnossa sekä tuessa jo usean vuoden ajan. Tiedän että tämä loppukäyttäjän helppous käyttää jotain toimistosovellusta ei käyttöjärjestelmää valitessa kovinkaan paljon paina. Asiaa kun tarkistellaan tietohallinnon näkökulmasta, niin Linux ei olekaan enää niin houkutteleva vaihtoehto. Mietitään yritystä, jolla on useita toimipaikkoja eri puolella maapalloa ja jolla on käytössä paljon kannettavia tietokoneita ja matkustelevia työntekijöitä. Windowsin Active Directory, ryhmäkäytännöt sekä liikkuvat profiilit ovat tällöin oikeasti hyviä ratkaisuja joita ei pysty toteuttamaan Linuxilla yhtä vaivattomasti. Myös ohjelmistopäivitykset sekä asennukset onnistuvat näillä Windowsin työkaluilla erinomaisen vaivattomasti. Ja elleivät ne ole yhtä vaivattomia Linuxilla, niin se tarkoittaa sitä, että ne maksavat enemmän.
Yhä useammat käyttävät nykyään pääasiallisesti kannettavaa tietokonetta. Kannettavat koneet tulevat jo valmiiksi asennettuna Windows XP:llä. Kun koneen yhdistää ensi kerran verkkoon, niin siihen asennetaan automaattisesti toimistosovellukset, profiilit sekä muut yrityskohtaiset sovellukset. Tällä haluan sanoa sitä, että kone on käyttökunnossa 15 minuuttia siitä kun se on otettu paketista. Miksi ihmeessä se pitäisi vaihtaa Linuxiin, joka vaatii uskomattomat määrät virittelyä, että saataisiin polttavat asemat sekä bluetooth-yhteydet kännykkään toimimaan?
Henkilökohtaisesti pidän enemmän Linuxista useimpien  nörttien tapaan, mutta en haluaisi vaihtaa ison organisaation tietojärjestelmää Linuxiin koska sen hallinta vaikeutuisi silloin huomattavasti.



Lähes aina kun on verrattu Linuxia ja Windowsia käyttöjärjestelmänä isoihin yrityksiin tai yhteisöihin, niin asiaa on tarkasteltu hieman liian kapeasta näkökulmasta. Usein argumenttina on se, että Linux on loppukäyttäjälle aivan yhtä helppo/vaikea kuin Linux, silloin kuin tehdään normaalia toimistotyötä tavallisilla pöytätietokoneilla. Näin varmasti onkin. Tätä ei käy kenenkään kiistäminen.
Asiaa kannattaa kuitenkin tarkastella hieman laajemmin. Itse olen tehnyt töitä tietohallinnossa sekä tuessa jo usean vuoden ajan. Tiedän että tämä loppukäyttäjän helppous käyttää jotain toimistosovellusta ei käyttöjärjestelmää valitessa kovinkaan paljon paina. Asiaa kun tarkistellaan tietohallinnon näkökulmasta, niin Linux ei olekaan enää niin houkutteleva vaihtoehto. Mietitään yritystä, jolla on useita toimipaikkoja eri puolella maapalloa ja jolla on käytössä paljon kannettavia tietokoneita ja matkustelevia työntekijöitä. Windowsin Active Directory, ryhmäkäytännöt sekä liikkuvat profiilit ovat tällöin oikeasti hyviä ratkaisuja joita ei pysty toteuttamaan Linuxilla yhtä vaivattomasti. Myös ohjelmistopäivitykset sekä asennukset onnistuvat näillä Windowsin työkaluilla erinomaisen vaivattomasti. Ja elleivät ne ole yhtä vaivattomia Linuxilla, niin se tarkoittaa sitä, että ne maksavat enemmän.
Yhä useammat käyttävät nykyään pääasiallisesti kannettavaa tietokonetta. Kannettavat koneet tulevat jo valmiiksi asennettuna Windows XP:llä. Kun koneen yhdistää ensi kerran verkkoon, niin siihen asennetaan automaattisesti toimistosovellukset, profiilit sekä muut yrityskohtaiset sovellukset. Tällä haluan sanoa sitä, että kone on käyttökunnossa 15 minuuttia siitä kun se on otettu paketista. Miksi ihmeessä se pitäisi vaihtaa Linuxiin, joka vaatii uskomattomat määrät virittelyä, että saataisiin polttavat asemat sekä bluetooth-yhteydet kännykkään toimimaan?
Henkilökohtaisesti pidän enemmän Linuxista useimpien  nörttien tapaan, mutta en haluaisi vaihtaa ison organisaation tietojärjestelmää Linuxiin koska sen hallinta vaikeutuisi silloin huomattavasti.

Okei, oletetaan että säästöjä ei synny ja kulut ovat saman verran. Nyt kysymys onkin annatko mielummin sen rahan mitä väkisin maksat lisensseistä suoraan jonnekkin jenkkiläiselle megakorporaatiolle vai maksatko sillä jonkun suomalaisen palkan?
Suomen kielellä toimivaa tukipalvelua tuskin heti ollaan intiaan ulkoistamassa.

Tämä väite alkaa olla aikansa elänyt. Se piti hyvin paikkaansa win 95/98 aikana, mutta normaalikäytöllä W2k/XP koneita ei kaatumaan saa. Ehkä Kasvi sitten tarkoittaa sitä, että linux koneet on helpompi päivittää hallitusti etänä, päivitykset tulevat nopeasti vikojen löydyttyä, eikä niitä tarvitse käynnistellä uudelleen päivityksen jälkeen, ellei kerneliä ole vaihtamassa.

SUS service on tietenkin kätevä jos niitä win-työasemia on enemmän, mutta lopulta kyse on vain siitä kustannusten suhteen, miten yhtenäinen firman laitekanta on. Linux-päivitykset harvemmin rikkovat konetta, vaikka samaa patchia ajaisi täysin erilaisilla kokoonpanoilla varustetuilla koneilla.

Jos käyttötarve on pelkkien toimisto-ohjelmien käyttö, linux alkaa jo soveltumaan päivittäiseen käyttöön, mutta jos tarvitaan jotain 3d-mallinnusta, taittosoftia tms., niille ei yksinkertaisesti löydy ammattilaistason ohjelmia, ainakaan järkevään hintaan.

Vaikka rahallista etua ei saataisi, itse ainakin näen paremmaksi sen, että rahat menevät suomalaisille työntekijöille palkkana kuin lisenssimaksuina rapakon taakse.

Kyllä se Linux kone pysyy pystyssä paremmin kun Windows, varsinkin silloin kun se on tehokäytössä. Desktop tai joku softa voi kyllä kaatua mutta koko systeemi ei mene mukana. Ei tarvitse siis bootata ja käynnistellä kaikkea uusiksi. Missä on todettu että ei pysy paremmin pystyssä? Sanoppa sinä se.