Kirjaudu

Uutiskirje

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

Maanantai, 12.12.2005

M-grid hajauttaa tieteellisen laskennan ympäri Suomea

Kymmenestä Linux-klusterista koostuva materiaalitutkimuksen kansallinen laskentaverkko M-grid on yksi maailman ensimmäisiä tuotantokäytössä olevia gridejä. Laskentateholtaan se on Suomen suurin järjestelmä, jonka teoreettinen kokonaiskapasiteetti on 2,5 teraflopsia eli 2,5 biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa.

M-grid-verkostoa käytetään fysiikan, kemian, ja nanotieteen ongelmien tutkimukseen. Pääosa tutkimuksesta on sovellushakuista, kuten nanorakenteiden ominaisuuksien parantamista, lääkeaineiden kuljetusmekanismien kehitystä tai uusien lujien materiaalien etsimistä. "M-grid-hanke on jännittävä, koska sen ansiosta sekä laskenta että sitä tekevät tutkijat ovat verkottuneet aivan uudella tavalla", sanoo hankkeen koordinaattori, professori Kai Nordlund Helsingin yliopistosta.

M-grid pohjautuu pääosin HP:n ProLiant -palvelimiin, joissa on yhteensä yli kuusisataa 64-bittistä AMD Opteron -prosessoria. Palvelimet on ryhmitelty kymmeneksi erikokoiseksi klusteriksi, joita voidaan käyttää sekä paikallisesti että yhteisesti NorduGrid ARC -väliohjelmistolla toteutetun grid-liittymän kautta. Grid-käyttöön on varattu ensisijaisesti 12-20 prosenttia kunkin klusterin kapasiteetista. Lisäksi grid-työt saavat käyttää kaikki vapaana olevat resurssit.

Lue juttu oma, 12.12.2005 23:08. Lähde: CSC

Muita aiheeseen liittyviä uutisia

Rekisteröidy ja kirjaudu sisään, jos haluat kommentoida.

Kommentit ( 4 uutta / 4 )
pistettä.
Näytä vain kommentit joilla on vähintään
zepi Top500 listan puoliväliin
zepi, 13.12.2005 02:51:12		 Pisteet: 0
Jos M-grid laskettaisiin supertietokoneiden top500-listalle sijoittuisi se melko tarkkaan kokonaiskapasiteetillaan tuonne listan puoliväliin, n. sijalle 250.
susi Todellinen nopeus
susi, 13.12.2005 10:20:07		 Pisteet: 0
Kiinnostaisi tietää mitkä tiedonsiirtolatenssit tälläisella grid-vehkeellä on verrattuna ns. oikeaan superkoneeseen? Prosessoritehoa varmaan on, mutta kuinka paljon pystytään oikeasti hyödyntämään?
ajt Re: Todellinen nopeus
ajt, 20.12.2005 12:54:37		 Pisteet: 0
Kiinnostaisi tietää mitkä tiedonsiirtolatenssit tälläisella grid-vehkeellä on verrattuna ns. oikeaan superkoneeseen? Prosessoritehoa varmaan on, mutta kuinka paljon pystytään oikeasti hyödyntämään?
Pahoittelen myöhäistä vastausta, en tullut lukeneeksi Sektoria ja bonganneeksi juttua täältä. Klusterien väliset latenssit ovat ihan liian suuret mihinkään sellaiseen laskentatyöhön, jossa eri koneilla ajettavat osat kommunikoivat vähänkään enempää keskenään ajon aikana. Siksi tähän ei ole M-gridissä edes yritetty panostaa, esim. MPI-kommunikaatiota gridin yli ei tueta. Jos tehtävä voidaan pilkkoa kokonaan itsenäisiin palasiin (esim. n kappaletta laskentatyötä eri syötteellä ja/tai parametreilla, lopuksi tulosten yhdistäminen) se voidaan hajauttaa eri koneille myös gridin yli.

Klusterien sisällä käytössä on gigabitin ethernet, jossa latenssit ovat pienillä paketeilla 30 mikrosekunnin luokkaa, kasvavat luonnollisesti kun paketin kok o kasvaa ja verkon kaistanleveys tulee vastaan.

Teholukema on siis teoreettinen kokonaisteho. Koska koneilla lasketaan enimmäkseen yhden suorittimen töitä sekä pieniä n. 4-16 suorittimen rinnakkaistöitä ja niitä on koko ajan ajossa paljon, teho pystytään hyödyntämään melko hyvin. TOP500-listalle ei tällaisella systeemillä kuitenkaan päästä, koska siinä mittarina käytettävä LINPACK tarvitsee myös nopeaa suorittimien välistä kommunikaatiota koko järjestelmässä. Supertietokonetta tällainen klustereista koostuva grid ei siis korvaa, vaan ne ovat keskenään täydentäviä ratkaisuja.

Terveisin

Arto Teräs (CSC)
feenix Grid-tytöt
feenix, 13.12.2005 14:10:08		 Pisteet: 0
<OT>Olenko nähnyt kadulla liikaa Fostersin olutmainoksia grid-tyttökisoista jos luin viimeisen virkkeen: "Lisäksi grid-tytöt saavat käyttää kaikki vapaana olevat resurssit."?</OT>

Mielenkiintoinen kasaus kyllä. Mitään pikkulaskentaa ei latenssien takia tosiaan tuolla kannata tehdä, mutta melko paljon on tehtäviä, joissa dataa on iso kasa ja tälle tehdään sitten monenlaista vääntämistä. Varmasti lisäteho on mieleen.