Microsoft haastaa Linuxin mainoskampanjallaan

Tässä vaiheessa joku kitisee "ne maksaa, linuxille olevat ovat käytännössä ilmaisia". Mitä sitten? Jos vaihtoehtona on maksullinen tai ei mitään niin se ilmaisuus/"vapaus" ei paljon auta. En minä niin hullu ole että vaihdan käyttiksestä toiseen jonkun rahan perässä. Ihan sama vaikka ei maksa mitään jos käyttikselle ei löydy vastaavia softia ja niiden käyttö/käyttöönotto ei ole yhtä helppoa.

Mistä näitä sikiää.. Minkä vitun takia aina nämä mielipiteet pitää nostaa käyttöjärjestelmä sodaksi. Jos omasta mielestäni linux on toimivampi käytössä niin vittuuko sitä tarvii alkaa enempää analysoimaan. Se toimii itselläni paremmin silloin ja sillä siisti.

Laitteiden asennus saattaa olla joskus vaikeampaa linuxissa, mutta kuinka usein sitä laitetta pitää asentaa. Kerran!

Mutta käydään nyt läpi sitten kun niin kerjätään..

MPlayer.. ilmainen eikä tarvi ostaa DVD-soittoohjelmaa. Vois ostaa bulkki asemankin tällöin ja saada halvemmalla ennenkuin kerkee huutamaan et moiset tulee aseman mukana ilmaiseksi.
Osaa sellaisiakin formaatteja joista windowsiin tarvii myös asentaa codekkeja.
Ja onhan noita muitakin ohjelmia jos vaan viitsii tutustua.

USB.. enpä omista usb-kovalevyä mutta usb-muisti palikat menee vain heittämäl paikalleen. Myös Canonin A30 kamera, jonka windows-ajurit ovat niin perseestä etteivät parissa XP-koneessa toimineet lainkaan vaan piti suoraan pcmcia adabterilla käyttää.
Mutta tämä on taas laitteistovalmistajista kiinni.. ei käyttöjärjestelmästä. Tähän tätä menoa tullaan samaan parannusta kun linux yleistyy.

Tvout.. ilmeisesti et ole tutustunut linuxin asetustiedoston saloihin. Ei tarvita mitään toolssei kun voi käsinkin kirjoittaa. Ja onhan tuolla joku työkalu nvidian korteille jota edes vaivautunut asentamaan kun vartin manuaalin tutkinnalla voi mitä vaan asetuksia tehdä. (sama aika kun etsit sen tvtools ohjelman, asennat ja teet asetukset).

Palomuuris jo vetäsitkin vallan huumorin puolelle. Kernelissä itsessään on jo iptables. Ja apuohjelmia löytyy..
Jos et ole koskaan törmännyt valmiisiin palomuuri ratkaisuhin linuxissa niin ihme.
Markkinoilla on rautapalomuurejakin jotka käyvät linuxin palomuuritoiminnoilla.
Virustorjunnastakin löytyy vaikka mitä.
Zonealarm ei muutenkaan ole kovin kummoinen palomuuri. Helppo käyttöinen kylläkin. Mitäs jos vilkaisisit vaikka kerion kotikäyttöön tarkoitettua (www.kerio.com)

Käytettävyys on hauska sana.. vartti manuaalei ja tiedät mikä kusee vastaan päivä asennellan ja poistellen ajuria ollen lähtöpisteessä ongelma tapauksessa.
Se vaan tuntuu vaivalloiselta vilkaista sitä manuaalia. Tosin yhä harvemmin sitäkään enää tarvii linuxissakaan käyttää.

90% uusista peleistä toimii nykyään transgamingin WineX:n kanssa ( www.transgaming.com ). WineX pyörittää suurintaosaa peleistä lähes samalla nopeudella kuin ne pyörivät Windowsissa (poikkeuksiakin on kuten Battlefield 1942).

Videoiden puolella MPlayer ( www.mplayerhq.hu ) hoitaa videoiden toistamisen lähes jokaisessa formaatissa natiivisti, ei toki kaikissa, mutta pääosin nykyään. Ja jos mplayer ei riitä niin monet toisto-ohjelmat voi asentaa linuxinin käyttäen CodeWeaversin CrossOver Officea ( www.codeweavers.com ).
Tietysti, CrossOver Officen ja wineX:n voi korvata ilmaisella Wine:n versiolla, mutta valitettavasti silloin joutuu useasti karsimaan jo yhteensopivuudesta. Eikä nuo nyt niin kalliita ole etteikö niitä voisi hankkia (halvemmaksi ne tulee kuin windowssin lisenssi).

USB -laitteet tunnistuvat nykyään erittäin nätisti kunhan niille on vain linux tuki. Ja harvemmin tarvitsee ihmeellisempiä säätää, valitettavasti tietenkin tuki on luonnollisesti huonompi kuin windowssin puolella, mutta itselläni kaikki laitteet on toiminut moitteetta. Jopa USB -muisti löytyy automaattisesti ja sitten ei muuta kuin mounttaa sen jonnekkin. (Toki pitää tietää, että se tunnistuu SCSI laitteena, mutta se selviää pienellä googlettamisella)

Kyllä muuten toimii, ihan siinä kuin USB muistikin, se pitää vain mountata.

Ei niiden tarvitsekkaan tulla linuxille. Riittää, että WineX pyörittää niitä.
Kuinka monta oikeasti hyvää media playeriä on linuxille? Windowsille on WinDVD, PowrDVD, Zoomplayer, BSPlayer. Hitto jopa windowsin oma media player hoitaa hommat hyvin. Missä on linuxin vastaavat?
Linuxille ei tarvita noin montaa kun MPlayer pyörittää suurimman osan videotiedostoista ja Xine pyörittää DVD:t ongelmitta.
MPlayer kertoo tämän tiedon käynnistyessään. Valittavasti silloin ei kyllä ole paljoa tehtävissä muutakuin katsoa tukisiko uusin kehitysversio niitä. Onneksi minulla ei ole kuin kerran osunut kohdalle tiedosto jota MPlayer ei suostunut pyörittämään. Yleensäkin MPlayerin kanssa on paljon vähemmän ongelmia kuin Windowssin codeccien.
Nvidian korteilla voi käyttää nvtv ( http://sourceforge.net/projects/nv-tv-out/ ) ohjelmaa joka tekee aika pitkälti kaiken saman kuin tvtool. Atin korteista minulla ei ole kokemusta.

Onhan meillä iptables ja sen helppoon konfigurointiin nätti KDE ohjelma KMyFirewall ( http://kmyfirewall.sourceforge.net ). Useimmissa mainstream distroissa on yleensä valittavissa myös jonkinnäköinen valmis konfiguraatio palomuurille.
Ongelma ei ole siinä, että se olisi linuxilla jotenkin vaikeampaa, vaan siinä, että on yleensä tottunut tekemään asiat jotenkin ja olettaa että ne toimisivat niin muuallakin. Minulla itselläni oli suhteellisen paljon ongelmia kun tulin nykyiseen työpaikkaani ja jouduin käyttämään XP:tä, jonka asetusten säätäminen tuntuu olevan aivan uskomattoman vaikeata verrattuna linuxiin.

Itseasiassa ei.

Vapaa ffmpeg-kirjasto osaa mm. mpeg2:n (dvd), divx:t, xvid:n, sorensonit (qt) ja wmv:t, ja realmedia toistuu Realin omilla natiivikodekeilla.

Kaikki samassa toisto-ohjelmassa ja ilman windows-tyylistä kodekkien kanssa sähläämistä. :)

Minulla toimii molemmissa muuten mainoisti, mutta XP:ssä ei voi partitioida (kyseessä USB:ssa oleva PCMCIA-levyadapteri ja PCMCIA-levy), Linuxissa voi. Ja molemmissa toimi heti kun tökkäsi kiinni.

Pääasiassa hoitaa. Mutta miettii vähän väliä kauan, fullscreen-tilasta pomppii koko ajan pois jos ajat sitä kakkosnäytöllä ja teet ykkösellä jotain jne. Ei mikään täydellinen tuokaan, kuten ei mikään muukaan.

Sinänsä voisi sanoa, että Netfilter on hieman eri tasoa kuin ZA/NIS, mutta applikaatiomuurausta se ei osaa. Osaa kuitenkin säätää vaikkapa kiellot eri käyttäjille ja hieman tarkemmin muurata kuin ZA/NIS. Siihen sitten virittämään joku oma käli (onkohan niitä jo muuten?) joka ilmoittaa kun pompahtaa muuriin paketti ja se on aika lailla siinä.

Niin, joillain taas toimii heittämällä Linuxissa, muttei XP:ssä. Ihmiset kaipaavat eri asioita, se kannattaa ymmärtää.

Tämä on aika pitkälle muna ja kana tyyppinen ongelma.

Koska suurin osa peruskäyttäjistä käyttää työpöydällään windowsia, suurin osa kaupallisista työpöytäsovelluksista (pelit, dvd-soitinohjelmat, usb-ajurit) tehdään windowsille. Ihan siitä syystä että markkinat ovat isommat ja koska peruskäyttäjä on valmis maksamaan työpöytäohjelmasta X (vaikka office) jonka linux-käyttäjä hakee ilmaisena netistä ja asentaa itse.

Tuo mainoskampanja taas on aika hömppää alkaen heti ekalta sivulta jossa taas kerran väitetään että TCO on windows serverillä alempi kuin linuxilla. En vaan pysty käsittämään mistä tuo tulee koska on se aika selvä että ilmainen, stabiili on yleensä halvempi kuin kallis kaatuileva (= enemmän ylläpitoa vaativa) järjestelmä. No mainokset mainoksina tottakai.

Valitettavasti kaikkien koodekkien tekijät eivät vielä tähän päivään mennessä ole vaivautuneet tekemään koodekeistaan suoraan linux-versioita. Toisaalta, koodekissahan ei ole juuri merkitystä allaolevalla käyttöjärjestelmällä, joten windows-koodekit käyvät nekin aivan mainiosti. Kunhan ovat samantyyppiselle prosessorille (x86). Koodekkejahan ei ajeta sellaisenaan, vaan niitä komennellaan täysin toisten ohjelmien (mediasoittimet) avulla.
Varsinaisesti kyse ei siis ole windows-koodekeista, vaan koodekeista, jotka tulevat vain windows-ohjelmien mukana. Se, että näitä koodekkeja ei ole annettu linux-ohjelmoiin käytettäviksi, johtunee käytännössä siitä, että linux-ohjelmat ovat tavallisesti lähdekoodiltaan avoimia. Eli se, mikä tekisi koodekista "linux"-koodekin olisi itseasiassa se, että koodekista olisi saatavilla lähdekoodi.
Toki mediasoittimen sorsien mukana voisi tulla koodekit binääreinä (niinkuin joissain distroissa onkin, tämähän on paketoijasta kiinni että haluaako rikkoa USA:n lakia vai ei), mutta koodekkien tekijät näkevät tämän tekijänoikeuksiensa loukkaamisena ja siten laittomana.
Tuskin kuitenkaan enää montaa vuotta kestää siihen, että näiden koodekkien tekijät muuttavat käytöstään hieman ystävällisemmäksi.

Heti kun sen tehnyt pelitalo jaksaa sen linuxille kääntää. Valitettavasti monet pelitalot ovat tämän suhteen varsin laiskoja, vaikka etenkin OpenGL-tapauksissa linux-käännös olisi itseasiassa suhteellisen helppo jopi.
Monissa peleissä kuitenkin ongelmana on, että ne on jostain syystä koodattu täysin DirectX-pohjaisiksi esim. OpenGL:n sijaan. DirectX on microsoftin oma rajapinta, johon Microsoft ei ole syystä tai toisesta tehnyt minkäänlaista linux-toteutusta. Tämän takia DirectX-pelejen linux-versiot vaativat merkittävästi ylimääräistä koodausta. Mutta mitäs käyttivät DirectX:ää ;) Noh, tällaisessa tapauksessa laiskuus lienee kuitenkin aika ymmärrettävää, kun vanhan virheen takia joutuisi näkemään oikeasti aika paljon vaivaa.

Ainakin kolme löytyy. Mplayer, xine ja ogle. (Näistä ogle vain DVD-soitin, loput Media Playerin tapaisia kaikensoittajia (mukaanlukien DVD)). Näistä kaikki kolme ovat sellaisia, jotka asennuksen jälkeen käynnistetään esim. Gnomen Applications-menusta (Windowsin Start-menun vastine), jonka jälkeen valitaan valikosta soitettava tiedosto. Tämä toki riippuu taas käytettävästä distibuutiosta. "Gurudistroissa" ei tule välttämättä näiden ohjelmien mukana
suoraan graafista käyttöliittymää, sillä sitä ei katsota distron kohderyhmälle tarpeelliseksi - tai edes kohderyhmän hyväksymäksi - ominaisuudeksi. Sen sijaan helpommissa distroissa graafinen käyttöliittymä toki tulee mukana.

En ole käyttänyt muita mediasoittimia kuin xineä viime aikoina (enkä sitäkään pitkään aikaan, kun äänikortti hajosi), mutta muistelisin ainakin sen ilmoittavan, mikä puuttuva koodekki tarvittaisiin kyseisen videotiedoston avaamiseen, jos koodekkia ei vielä löydy.

Tästä en tiedä, kuulostaa huvittavalta. Voi toki olla merkityksellistäkin. Ei hajuakaan.

Löytyy, useita. Kaikenkaikkiaan linuxin softapalomuurien katsotaan olevan turvallisempia kuin windowsin vastaavat, joskin usein perusteluista voi väitellä pari vuotta.
Yleisin käytetty palomuuri (kernelin iptables) on oletuksena tekstipohjainen, mutta siihen on saatavilla erilaisia graafisia käyttöliittymiä.
Myöskin kernelistä täysin irrallisia palomuureja löytyy. Joissain tulee mukana graafisempi käyttöliittymä, joissain ei.

Tuo USB-laitteen toimivuus riippuu siitä, onko sille olemassa ajurit vai ei. Kaikkien USB-laitteiden valmistajat eivät ole vaivautuneet tekemään ajureita linuxille, joten nämä laitteet eivät luonnollisestikaan linuxissa vielä toimi. Tilanne on vastaavahko kuin multimediakoodekkejen (ja pelien) kanssa, joskin linuxilla ajettavat ajurit on tehtävä nimenomaan linuxille, eikä windows-ajureita voi ainakaan kunnolla linuxissa käyttää.
Onneksi kuitenkin linux-käyttäjät itse pyrkivät aktiivisesti paikkaamaan rautavalmistajien laiskuutta ohjelmoimalla ajurit alusta alkaen omin voimin. Se on vaikeaa, mutta onneksi taitavalta ihmiseltä tai ihmisryhmältä mahdollista.

Mainittakoon vielä, että merkittävä osa edellä linuxin ominaisuuksista mainitsemistani asioista pätee myös muihin UNIX-klooneihin ja -variantteihin, kuten esimerkiksi NetBSD:hen. Sana "linux" on vaan huippukätevä kansantajuinen yleisnimi kaikelle POSIX-yhteensopivalle ;))

Ja miksiköhän? Siksi, ettei näillä ehkä ole tarpeeksi käyttäjäkuntaa unix-puolella? Siksi että suurin käyttäjäkunta on Windows-puolella ja halutaan tuotteita sinnekin, jotta voi itse tai muut voivat käyttää samoja tuotteita? Kun taas toisin päin ei juuri tehdä, muuta kuin kopioimalla, koska monet Windows-ohjelmia tekevät ohjelmistotalot (tai yksityiset) eivät joko osaa Linuxille tehdä (puhumattakaan siitä, ettei ole yhtä rajapintaa vaan on GTK/Qt/Motif/Xaw/mikävaan (kyllä, tiedän että pääasiassa vain kaksi ensimmäistä nykyään), joilla kaikilla on eri lähtökohdat, pitää asentaa eri kirjastot, näyttävät erilaisilta jne. Siinähän sitten mietit että kenellä on mitäkin asennettuna tai pitääkö heidän pian asentaa 200MB lisäpalikoita yhden pienen ohjelman takia.

Myöskin näiden porttausten tasosta voidaan olla montaa mieltä, osa ei toimi pitkään "julkaisunsa" jälkeen kunnolla vielä uudella alustalla, mutta se on vain normaalia kun portataan. Silti testaus pitäisi olla kunnollista ja porttaajina henkilöitä, jotka oikeasti osaavat kohdejärjestelmän. Cygwinillä kääntäminen ja pikaisesti soheltaminen ei oikein toimi, onneksi monet eivät tähän sorrukaan.

(Niin ja Apache ei sinänsä tosiaan Linuxista Windowsiin siirtynyt, se on ollut vähän muillakin alustoilla, kuten moni muukin ohjelma)

Voi Jeesus,

vuosien saatossa, vuosiluvut voivat heittää pahastikin.. idean saa varmaan jokainen selville.


<96> linux olla hieno, se vapaa. Sinä tietä tietoturva, sinä lukea sorsakoodi
<97> tulee rpm:t, yms binääripaketit. Kukaan oikeasti halua niitä sorsia lukea.
<98> päivitykset alkavat vaivaamaan aukkoja satelee kun sieniä taivaalla. Aukot eivät tosin ole toimittajan vika, vaan sen idiootin käyttäjän joka "asensi softia joita ei oikeasti tarvinnut tai ei ylläpitänyt"
<01> tulee erilaisia päivityssoftia, jotka osaavat hakea päivityksiä keskitetysti
<02> päivityssoftista tulee maksullisia, niiden käyttö on hankalaa, ne vaativat rekisteröitymisen
<03> redhat, joka on ollut nörtin alkujen kulmakivi lopettaa ilmaiset jakelut

päätelkää loput mihin ollaan menossa.

Toinen asia. Joku kerkesi avautumaan kuinka kevyt linux on. En itse käytä linux/unix:eissa x:iä kuin kraafisten asennusohjelmien alustana joten kokemukseni ovat monen vuoden takaa, mutta silloin x:ä+pari selainta+shelliä takkusi p3-450:lla. Nyt kirjoitan tätäkin viestiä samaisella läppärillä jossa on auki viisi ie:tä, excel, word, muutama putty ja media player jossa katson tuttua tv-sarjaa, hienosti pyörii.

Mutta nyt lipsuttiin aiheesta, joka oli ! IT-päättäjille !.

Kustannukset:

Mikä IT:ssä maksaa? Totuus on että ylläpito (päivitykset, hallinta, koulutus), koulutus (käyttäjä), lisenssit, rauta, yms.

Yhden IT-nörtin kustannukset:
2000e/kk (palkka) -> 24000e/vuosi, tähän sosiaalikulut, työkone, yms, yms lisää niin saadaan lähelle 40000e kulut.

*JOS* It-kustannukset hajautetaan kolmelle vuodelle (3-5 taitaa olla normaali) niin tämä tarkoittaa yhden IT-nörtin maksavan 120-200tuhatta euroa tuossa ajassa. Tiedän, ei eksaktia tiedettä, vastaavia laskelmia tulee eteen surffaillessa kyllä jos kiinnostusta löytyy.

Työasemalisensseinä tuo tarkoittaa n. 1000 microsoftin tai suse/redhatin työasemalisenssiä.

nyt kun alat pystyttämään ja sen jälkeen ylläpitämään 1000 työaseman verkkoa, kuinka monta linux-nörttiä tarvitset keskitetyn käyttäjäkannan pystyttämiseen, sen ylläpitoon ja sähköpostin rakentamiseen? Kun vielä otetaan työntekijöiksi ihmisiä jotka osaavat jo office -työkalut niin kauan käytät aikaa koulutukseen open officen varalta?

Linuxista saat hyvin naamioitua yliopistolle ftp-serverin, jos haluat siitä muuta niin varaudu kääntämään apache ja openssh 4 kertaa vuodessa.

Kuten viruksista ja muista haittaohjelmista. Mahtavat Nordeassa ja Valvessa olla tyytyväisiä järjestelmiensä TCO:hon... :)