Microsoftin volyymilisensointi yleistyy valtionhallinnon työasemissa

. . .
Kiitos! Tässä on siis ehdotettu SOT:ia, RedHat 8:aa ja Debiania. Mikä olisi hyvä sovellus sähköpostiin? Mikä kävisi noiden työasemien hallintaan ja vakiointiin? Weppipalvelimeksi tulisi varmaankin Apache ja tietokantaohjelmistoksi MySQL (Oracle maksaa tautisesti)?

evolution ximian desktopilta on kiva. Saapa jopa gpg-signeeraukset automaattisesti

debianilla oli jotain tyokaluja tohonkin

apache peruskayttoon. Zope kikkailuun ja postgresql tietokannoille

Voi ressukkaa. Johan tästä oli douppii shittii ja nörtti chattii slashdotissa ja fsf:ssä. Turha sitä GNU:ta on siihen välttämättä änkeä, kun ei kerta sanota niitä miljoonia muitakaan kilkkeitä mitä siinä on. Linux on koko paska, linux-kerneli on kerneli :P

Pointti onkin siinä, että vaikka kaikki eivät tarvitse Officen kaikkia ominaisuuksia, niin eri käyttäjille tarjotaan eri mahdollisuuksia.

Tekstejä kirjoittava käyttää Wordistä häntä kiinnostavia osia, joku nörde sovelluskehittäjä (tai sähköpostivirusten kirjoittaja;) käyttää Officen ohjelmointirajapintoja ja yhdistää Excelin osaksi yritysjärjestelmän raportointia, kouluttaja tekee materiaalit ja esitykset PowerPointilla jne.

Tavoite ei siis edes ole saada kaikkia käyttäjiä käyttämään kaikkia piirteitä, vaan tarjota jokaiselle jotakin. Sama pätee tietty muidenkin valmistajien tuotteisiin.

Word on kertakaikkiaan surkea ohjelma esim. numeroinnin suhteen. Sivunumerointia ei saa toimimaan järkevästi edes linuxin kernelguru saati sitten joku tavallinen ihminen. Kaavojen ja kuvien numerointi ja niihin viittaus on hirvein mahdollinen hässäkkä. Jos siihen erehtyy luottamaan, lopputuloksessa on aina joku virhe. Siksi nämä toiminnot on parasta tehdä käsin, mikä tietysti lisää työn määrää. Tämäkään ei ole mitenkään helppoa, siitä pitää huolen wordin wysiwyg. Latexin tapa tehdä numerointi ja viittaukset on kertakaikkiaan ylivertainen tähän sähläilyyn verrattuna. Kaikki tuntemani ihmiset kytkevät wordista pois ensitöikseen spell checkerit sun muut tarpeettomat ja ärsyttävät featuret. Ne nimittäin pääsääntöisesti ohjaavat huomion pois itse asiasta, eli tekstin tuottamisesta. Jos vhreitä alkaa olla runsaasti, kannattaa muutenkin kaivaa lukion äidinkielen kirjat esiin. Täysin oma lukunsa on sitten esim. kaavaeditorin epätasapainoisuus, joka turhan usein turmelee koko dokumentin. Ainoa hyvä tapa selvitä tästä on tallentaa dokumentti säännöllisin väliajoin, aina uuteen tiedostoon. Wordin autorecovery on näet vähintään yhtä buginen kuin kaavaeditori.

Tässä puhuu selvästi nyt linux kernelguru ;-) Jos haluat TUOTAA tekstiä, etkä muotoilla tai muuten käsitellä sitä, voit käyttää hommaan minun puolestani vaikka VI:tä. Se ei kaadu, tai jos kaatuu, sitä ei voi laittaa Microsoftin piikkiin ja käyttäjässä täytyy olla vika (VIkin nimittäin core dumppailee).

Itse olen käyttänyt Office tuoteperheen tuotteita niiden 6.0 versiosta alkaen. Ne olivat kuin jumalan lahja aiemmin käytössä ei-wysiwyg härveleihin. Sattuneesta syystä jouduin vähän aikaa takaperin tekemään töitä puljussa, jossa Office oli pois suljettu vaihtoehto ja sen tilalla olivat Lotuksen tekstikäsittelyohjelma (Word Pro, Ami Pro tai jotain) ja Linuxin emacsit ja OpenOfficet velikultineen. Jouduin kirjoittamaan 60 sivuisen dokumentin. Hermot repesivät, vaikka olenkin IT-alan ihminen ja tietotekniikkatietämykseni huomattavasti perustoimistotyöläistä korkeammalla. Tuntui kuin olisi joutunut käyttämään kivikauden työkaluja: kiviä ja keppiä.

Ohjeistus oli puutteellista ja karkea käyttöliittymä ei antanut yhtään vinkkiä, miten joku toimii. Jos halusin muotoilla tekstin X:n näköiseksi Y kohtaan, joutui naputtelemaan CTRL-X-Y-Z-K-Pää-hajoaa sarjoja ja tulostamaan esimerkin paperille, jotta tietäisi mitä tapahtuu. Ja tietääkseen mitä nappeja CTRL jälkeen pitää painaa, täytyi hakea netistä puolivalmiita, epämääräisiä ja väärää informaatiota sisältäviä HOWTO-dokumenttejä, joita ei oltu päivitetty 5 vuotta sitten ilmestyneen version jälkeen ja tulostaa niistä lunttilappuja kuvaruudun reunalle. Kaikken hauskinta tässä oli se, ettei työpaikalla ollut Internettiä käytössä ja kaikki ohjeiden hankkiminen piti suorittaa jossain muualla, koska mukana tulleet ohjeet olivat tyyliin "GPL rules, homepage at weloveopensource.nnu.edu/~pentix/" jonka takaa paljastui HTTP 404 Page not found. Koska Linuxin työkalu X oli puutteellinen, yritin myös Y:tä ja Z:tä, eivätkä nekään toimineet sen paremmin.

Latexit ja muut toivat mieleen DOSin ikivanhat Wordperfectit, jossa puolet ruudusta täyttyy omituisista kontrollimerkeistä, jotka symbolisoivat erinlaisia muotoiluja, joiden merkityksen voi selvittää joko lunttilappuja selaamalla tai tulostamalla kyseisen sivun. Vähänkin monipuolisemmallla muotoilulla esikatselut sai unohtaa.

Tai haha, yritäppä copy-pasteta kuvaa Linuxilla esimerkiksi GIMPstä tai muusta kuvankäsittelyohjelmasta tekstinkäsittelyohjelmaan... "paras" mahdollinen seuraamus on core dump ja tallentamattoman työn menetys.

Koitappa tehdä suomen kielen kieliassuntarkkistusta tai tavutusta millä tahansa linu-xi-n ohj-elmall-a. Office vetää rankasti pisteet kotiin, vaikka senkin tarkistus on erehtyväinen, se on sentään olemassa ja useammin oikeassa kuin väärässä.

Wordissa sentään on auto recovery. On muutenkin hyvä tapa tallentaa tärkeä dokumentti useampaan tiedoston useammalle medialle (korput elävät sittenkin), sillä koskaan ei tiedä milloin rauta tai sähköt pettävät alta. Wordissa on muuten n-tasoinen undo. Tarpeen vaatiessa voit palata vaikka nollatilanteeseen, eli siihen, millainen dokumentti oli sinun alkaessa muokata sitä. Paina CTRL-Z tai valitse Muokkaa valikosta Kumoa. Tuhat kertaa yksinkertaisempaa kuin kikkailu joidenkin epämääräisten tekstipuskurien , clippuskurien yms. kanssa.

Olen kirjoittanut useamman fysiikan kaavapitoisen selostuksen Wordilla ja vieläpä sen oletuskaavaeditorilla. Kertaakaan ei ole tarvinut valittaa ja se on toiminut loogisesti kuin pitääkin.

Lopulta sain Officettoman dokumenttinikin valmiiksi. Arviolta yli puolet ajasta oli kulunut ylimääräisessä säätämisessä, ohjeiden etsimisessä ja testaamisessa. Microsoft Officen tuotteissa on monin verroin matalampi oppimiskynnys ja ne toimivat huomattavista loogisemmin ja jouhevammin (sekä käyttöliittymän että konetehon osalta). Napit löytyvät sieltä mistä niiden olettaa löytyvät ja ikonitkit ovat suurin piirtein tajuttavan näköisiä. Ei ole kovin vaikeaa tappaa Clippy the Idiot Clemmarheadia ja kytkeä punaista alleviivausta pois päältä, mitkä ovat Officen perisyntejä ja niitä argumentteina käyttäen yritetään mustata koko Officen maine.

Toimistokäytössä on tärkeää myös käyttöliittymän kotimaisuus. 40-vuotiaalta sihteeritädiltä ei voida vaatia englanninkielen taitoa. Graafisemmat Linuxin tekstikäsittely ohjelmat olivat "lähes" suomennettuja, mutta vierasperäisiä termejä tuli vastaan lähes joka dialogissa, jotka jättivät tuotteesta todella surkean kuvan. Tällaiseen ei ole koskaan törmännyt Officen yhteydeyssä, ellei aleta laskemaan skriptien kirjoittamista. Jopa Excelin makrotkin ovat suomennettuja.

Mielestäni Officen parjaamiseen syyllistyvät lievästi asennevammaiset ja kangistuneet Übergurut, jotka luulevat tietävänsä kaiken eivätkä vaivaudu OPETTELEMAAN mitään uutta. Onhan se hankala lähteä rakentamaan taloa, jos ei ole mitään tietoa talon rakennuksesta. Kantapään kautta opetteleminen on usein hitain tie ja varmasti tuskallisin. Jos ei halua opetella käyttämään Officea, käyttäköön sitten Latexia ja muita vastaavia jo 90-luvun taitteessa vanhanaikaiseksi käyneitä purkkahärveleitä, jos ne tuntuvat loogisemmilta. Gurut ovat usein itsekkin muuttuneet puoliksi koneiksi ja alkaneet ajatella koneiden ehdoilla, käyttöliittymästä on tullut heille vain hidaste.

Jos otetaan nollassa oleva ihminen (tabula rasa), hän oppii ja saa takuulla nopeammin aikaan laadukasta jälkeä Wordilla kuin muilla tekstinkäsittelyohjelmilla ja huomattavasti nopeammin kuin Emacsilla ja muilla saman tyylisillä tekstin "käsittely" ohjelmilla. OpenOffice alkaa jo olla välttävä vaihtoehto.

Mielenkiintoinen päätelmä tekstistäni.

Et ehkä huomannut ollenkaan, etten todellakaan kehunut Linuxia paremmaksi. Ainoastaan latexia paremmaksi kuin word ja sitäkin vain yhden ominaisuuden osalta.

Ks. edellä.

On olemassa ominaisuus, joka ei toimi kunnolla. Sepä on hyödyllistä.

Ja tätikin on setä.

Ks. edellä. Numerointijärjestelmä wordissa on surkea ja epälooginen, vaikka kuinka väittäisit mitä tahansa.

Et näemmä kirjoittanut tätä juttua officella, jossa on hieno oikolukusysteemi.

Aivan niin, eihän huonosti toteutetuista ominaisuuksista saa valittaa. Saattaa olla peräti asennevammainen, jos ei tyydy kaikkeen paskaan mukisematta.

Oletpa mainio rakentamaan olkiukkoja. Et tiedä esim. minusta yhtään mitään.

Taidat tuntea tällaisia enemmänkin?

Mielenkiintoista. Itse olen varsin mainiosti onnistunut tekemään esityksiä OpenOffice Impressillä (ppt-vastine, lukee .ppt:t ihan hyvin)

Myöskin OpenOffice Writer on ollut erittäin hyvä ohjelma. Se tukee sekä tekstin kirjoitusta, että lukua. Sillä voi myöskin vaihtaa fonttia ja fonttikokoa. Samaten siitä löytyy myöskin oikoluku, sekä mahdollisuus tasata teksti myös oikeaan laitaan, levittää se koko palstan/sivun leveydelle tai keskittää se.
Myöskin tekstin edusta- ja taustavärejä pääsee muuttamaan. Ohjelma osaa myös listojen tekemisen, boldin, italicin, sekä underlinen. Tekstin keskelle voi halutessaan piirrellä outoja hässäköitä piirtotyökaluilla. Myöskin makrot löytyvät. Listaa voisi jatkaa pitkälle, mutta en keksi, mitä hyötyä muista ominaisuuksista on tavalliselle paperinpyörittäjävirastohyypiölle.
Eikä kukaan kai (MS:n lisäksi) ole kieltänyt OpenOffice Calcin käyttämistä yritysjärjestelmän raportoinnin osana?

Voi olla, että kaikkien ei tarvitse käyttää kaikkia näitä piirteitä, mutta kaikille on siltikin hyvä tarjota jotain. Se on OpenOfficen paras puoli. Siinä on kaikki tarvittava. Sama pätee tietty muidenkin valmistajien tuotteisiin, kuten OpenOfficen kalliimpaan vastineeseen Microsoft Officeen

Hmmh. Satuinpas bongaamaan tässä selaillessani OpenOfficen ohjelmia ja huomasin OpenOffice Mathin. Näytti mielenkiintoiselta, enkä muista MS:n paketissa olevan vastaavaa.
Hassua. Eikös MS:n tuotteen pitänyt olla se paras ja monipuolisin?

Kyllä varmasti oletkin. En epäile yhtään, etteikö esim OpenOfficella pystyisi kirjoittamaan tekstiä, tekemään erilaisia esityksiä ja taulukkolaskentaa siinä missä MS:n tuotteillakin.

Ongelma vain onkin siinä, että erittäin monella yrityksellä on käytössään omia Word- ja Excelmakroja nopeuttamaan ja helpottamaan työntekoa.
Lisäksi usein yrityksissä on Outlookin päälle rakennettuja lomakkeita, joita käytetään tiedon hallintaan sekä omia "tasklist:eja", joilla hallitaan eri henkilöiden tehtäviä. (Outlookin tai Notesin päälle nämäkin on rakennettu)

Siirry siinä sitten OpenOfficeen tahi Linuxiin, menee aivan kaikki uusiksi ja se maksaa aikaa ja rahaa, melko paljonkin vielä...

Ihan totta. Sitten pitää miettiä, että maksaako se enemmän kuin M$:softalla jatkaminen.

Tästä tulikin mieleeni, että onko suomessa firmoja, jotka tarjoavat sellaisia "ratkaisuja" linuxilla. Elikkäs sellasia joille sanottas, millainen järjestelmä pitää olla ja ne sen tekisivät, asentaisivat ja neuvosivat, missä on anykey.

En tässä yrittänyt sanoa, etteikö OpenOffice, StarOffice tms kelpaisi myös kyseisiin toimenpiteisiin ihan hyvin. Otin vain kantaa siihen, miksi niitä ominaisuuksia on runsaasti, vaikka kaikki ei tarvitsekaan kaikkia piirteitä. Esimerkeissä nyt satuin käyttämään Microsoftin tuotteita.

Mitä itse olen kokeillut OpenOfficea yms, niin ihan päteviltä ne tuntuvat, eikä itsellä ole mitään niiden yleistymistä vastaan.

No, itse työskentelen valtionlaitoksessa tälläkin hetkellä NT4:llä. Olen kyllä asentanut omaan koneeseen OpenOfficen MS Wordin'97 rinnalle ja pari kertaa siitä on ollut jotain hyötyäkin.

1. OO vaivaa samat asit kuin melkein /jokaista/ OpenSource ohjelmaa: GUI suunnittelu on jäänyt pahasti kaikkien vipstaakkien jalkoihin. Ei tulisi mieleenkään asentaa esim. viereisessä huoneessa työskentelevän ~40 vuotisen "sihteerin" koneeseen OO:ta.
a) Jos eivät ole nappulat tutulla paikalla ei niitä varmasti löydä....Olisivat edes vähäänkään siellä suunnalla, mutta ei GUI on niin /inva/ ettei vanhana Office käyttäjänä siitä ota ihan heti selkoa. Namiskojen suunnitteluun olisi tosian voinut käyttää enemmän aikaa kuin pari minuuttia.
b) koneessa sattuu olemaan 128MB muistia, ja et ilmeisesti arvaakkaan kuinka HIDAS OO on käynnistymään sen kanssa. (Tässävaiheessa sanot että laita "Quicklaunch" päälle. Ei onnisti kun sekin vie prkl paljon muistia)

Joissain koneissa on jopa uskomattomat 64mb muistia, jossa kuitenkin Office pelittelee mukavasti. Joku vielä viisaasti ehdoitti, että käyttöliittymän pitäisi olla englannin kielinen...huhuh. Nauran tuollaisille jutuille.

Onneksi olen jo siirtynyt luultavasti tästä talosta pois siihen mennessä kun Turku päättää siirtyä linuxin käyttäjäksi. Nyt jo mikrotuelle joka ei tee muutenkaan mitään homma kyllä ajaa hermoromahduksen partaalle. Valtionvirastoissa työskentelevät osaa koneesta sen joka on ulkomuistista opeteltu.-> muutenkin vaikean Gnomen opettaminen kyllä toisi paaaaljon ylityötunteja.

Joo itsekin kokeilin OO:t omassa työ NT4:ssa ja tuskaa oli mutta linuxissa pelittää ettei mitään.
Pitää kuitenkin muistaa ettei m$ halua mitään nt4+97 komboa kunnille/valtiolle myydä vaan XP:tä ja epäilen ettei sekään oikein sujuvasti 64meg koneissa pyöri.

Kumma juttu? Minusta OO tuntui samanlaiselta kuin office 97. Jos säästöjä ei voida hakea sen vuoksi että valtiolla on niin dilleä porukkaa töissä etteivät he voi/kykene oppimaan uutta /muokkaamaan oppimaansa niin olisi kai syytä lopettaa koko valtio.

Miten heiltä sitten onnistuu esim win97 ja XP:n käyttö kun ne ovat ulkoasultaan ja toiminnoiltaan jonkin verran erilaiset.? Otetaanpa m$ office ja OO ja verrataan mistä mikin löytyy niin voidaan sanoa että 85%+ on samoilla paikoillaan.

Se on totta että OO on hieman raskas mutta sitä tulisi verrata officeXP.n eikä mihinkään 97:aan joka on nopea ja toimii hyvin vanhemmissa NT aikakauden koneissa.

Tehtyäsi tämän listan, voinet kertoa, millä niistä on merkitystä tavalliselle valtionhallinnon paperinpyörittäjälle?
. . . .
OpenOffice ja StarOffice ovat kumpikin MS Office -epäyhteensopivia. Kokeile, ellet usko.

Olen täysin samaa mieltä. Minulle on aivan sama jos joku yhtiö tuhlaa rahojaan m$ arveluttavaan lisensointisotkuun, mutta valtio ja kunnat toimivat meidän veronmaksajien rahoilla. Iitseasiassa me pönkitämme m$ asemaa markkinoita alistavana yhtiönä koska valtion/kunnan hallinnoissa ei ole tietoa / halua tutkia muita, mielestäni kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja. Veronmaksajana minulla on myöskin oikeus vaatia tehokasta ja taloudellisesti järkevää toimintaa niin valtiolta kuin kunniltakin.

Veronmaksajana minulla on myöskin oikeus vaatia tehokasta ja taloudellisesti järkevää toimintaa niin valtiolta kuin kunniltakin.
. . . .
Tehokas ja taloudellisesti järkevä toiminta ei kuulu Open Sourcen "liikeideaan." Tarkoitus on pitää hauskaa eikä toimia liiketaloudellisesti mahdollisimman tehokkaasti.

Ja sinä olet valmis maksamaan sen mikä kuluu että niille julkishallinon työntekijät kurssitetaan käyttämään Linuksia ja open officea. Entäs mistä saadaan käyttötuki, Haloo!!, käyttäkää järkeä. Tajuaako joku paljon koulutus maksaa, lisenssikulut ovat marginaalisia. Käykää koulua ja oppikaa.

Eikös openofficea voi käyttää ilman linuksiakin.
Word-käyttäjän opettaminen openofficen tavoille ei voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa! Jos on ihminen on oppinut käyttämään Windowssia, linuxinkaan opettelu ei voi olla ylitse pääsemättömän vaikeaa.

Minusta hintaa mielenkiintoisempaa on se,
mihin tehty ratkaisu veroeurot uittaa atlantin taakse vain paikallisten yrittäjien liiveihin?
Paikallisten taskuista valtion kuitenkin huomattavasti helpompaa saada ne takaisin.

On ilmeistä, että openofficelle ja linuxille ole vielä tarpeeksi tukea, mutta ei sitä synny jos toimintaa ei tueta. Valtion ratkaisut ovat myös elinkeinopoliittisia valintoja, jotka vaikuttavat kokoalaan.
Jos paikalliset linuxilla ja openofficella bisnestä tekevät yritykset pystyvät kilpailemaan ulkomaisten toimijoiden kanssa on selvää, että monta sentti jää kotikuntaan tai ainakin kotimaahan.
Erityisen paljon siitä on valtiolle iloa, jos se vielä vähentää työttömyyttä!

Aivan turhaan vaahtoat, kommenttisi on kuin suoraan m$ propagandasta... no leikki sikseen.

Mikään järjestelmä ei ole ilmainen käyttää ja ylläpitää. Missä valtion laitoksessa / muualla olet nähnyt MICROSOFTIN työntekijöitä käyttötukena? ATK-tukihenkilöt ovat ne asiantuntijat jotka auttavat järjestelmän käyttäjät kiipelistä. Tukihenkilöiden tulee hallita käytössä olevat järjestelmät olivat ne sitten *nixeja tai m$ tuotteita, ja jos olet tutustunut m$:n EULA:aan niin tiedät varmaankin että ohjelmat myydään 'as is'.

Tottakai koulutus maksaa mutta kuinka paljon koulutusta voidaan hankkia mutta jos "mikkisoftan lisenssit yms kulut" - ( "linuxjärjestelmä"+"koulutus") tuottaa edes vähän säästöjä ollaan menossa parempaan suuntaan.
Jos olet käyttänyt uusimpien linux-jakelupakettien ikkunointijärjestelmiä niin tuskin kynnys oppimiseen office-työtekijälle muodostuu liian vaativaksi, kyseessä on pikemminkin muutosvastarinta ja haluttomuus poiketa totutusta.

Koneet tulevat temppuilemaan oli käytössä sitten windows tai linux mutta mikäli asiaan perehdytään ja muutos valmistellaan huolelliseti niin epäilen vahvasti etteivät asiat ehkä olekaan niin huonosti kuin jotkut tahot antavat ymmärtää.

Voisit ottaa itse neuvostasi vaarin ja harkita kokemusmaailmasi lisäämistä. Ja toisaalta opetetaanko siellä koulussa että linuxia ja openofficea ei voida käyttää valtionlaitoksissa?

Missä valtion laitoksessa / muualla olet nähnyt MICROSOFTIN työntekijöitä käyttötukena?
. . .
Sadasta Suomen suurimmasta yrityksestä lähes kaikilla on MS:n kanssa tukisopimus.

jaa.. olisipa kiva tietää tuollaiset sopimukset muilla yrityksillä pitävät sisällään, muutakin kuin oikeuden käyttää ns. m$ helpdeskiä ja developer tietokantoja jonne voi ehdotella että.. "ettekö viittis korjata sitä ja tätä kun ei oikein pelaa"? Olkoonkin että infoa ja patcheja löytyy jos tarpeeksi etsii mutta kokemukseni mukaan niitä saa kyllä kaivellakin. Sopimukseen kuuluu varmasti sekin että m$ omat viritykset pistävät softia aika-ajoin toimimattomaksi ja ilmoituksesta korjaukseen voi kulua 'vähän' aikaa. Alalla jolla toimin on hyvin yleistä että liikkeellä on paljon 3rd party fixejä itse windowsiin koska m$ ei saa korjauksia aikaiseksi / sitä ei kiinnosta.

m$ hoitaa varmasti hyvin kaikki pasianssin käynnistymiseen liittyvät ongelmat mutta sulautettujen ja raskaiden valvomo / tiedonkeruu systeemien kanssa olen vähän erimieltä, Itse asiassa koko ala on menossa päin persettä kun mikkisoftan vb-roskaa pitää alkaa työntämään joka koloon ja sitten ihmetellään porukalla kun metodit ja muut 'standartit' vaihtavat paikkaa ohjelmaversioiden välillä.

Tiedätkö mitä se tarkoittaa ja oletko koskaan yrittänyt saada MStukea? Käyttötuki mikrosoftin tapauksessa verrattuna "opensourceen" tarkoittaa vain sitä että on taho jonka voi haastaa oikeuteen jos rahkeet riittää.

. . .
Tiedän. Olen. Toisaalta MS ei ole yleinen tukikeskus; HP ja TietoEnator ja Fujitsu Invia ja muut ovat. Toisaalta - tuki maksaa rahaa ja oman firman työntekijöiden aikahan on ilmaista.

.....................
Openoffice suomenkielinen tuki 2euroa/min+pvm
Siinä kun selvittelet pienemmänkin asian, niin saat jo sillä hinnalla MS officepaketin (ilmaisella tuella)

Juu, en tietenkään kokeile, muuten vaan valitan. Sen hitauden kun huomaa ihan helposti kun vain ajaa sen. Karrikointikin lienee tuntematon käsite.

Ja jos listaa haluat, niin miten olisi ensimmäisenä esimerkiksi bugi, joka ilmeni näin: käynnistä OO, luo uusi tekstidokumentti, kirjoita jotain, sulje, kysyessä talletetaanko sano ei. Odota 3 sekuntia ja koko OO kaatuu. Ilmeni joka kerta, nykyään lienee korjattu. Tätä tasoa olevia bugeja siellä kun on, niin mitenköhän saattavat haitata paperinpyörittäjän arkea?

Myöskin valikoissa on niin epäloogisesti heitelty valintoja ympäriinsä, että menee aika pitkään kun etsii valintaa jonka pitäisi olla View-valikossa ja osa niistä onkin Edit-valikossa ja osa Format-valikossa ja...

Lienet muutenkin kovin vahvasti tietoinen mihin kaikkeen Officea käytetään yrityksissä ja valtionhallinnoissa, kun noin vahvasti tiedät että siitä on kaikkeen. Voinet siis itsekin verrata onko kaikki toiminnot yhtä hyviä ja löytyykö skriptauksesta kaikki samat toiminnot.

Hyökkäyksesi voimakkuudesta voisi päätellä että iski henkkoht kun OOfficea sanotaan ei-riittäväksi. Hmm...