Kirjaudu

Uutiskirje

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

Keskiviikko, 25.7.2001

NASA:n robotin sisuksissa Pentium III ja Linux

NASA kehittää astronauttien avuksi pientä robottia, jonka esikuva löytyy avaruuselokuvista. Avaruuslentoja ja kansainvälisen avaruusaseman tehtäviä helpottaa lähitulevaisuudessa kuusituumainen pallomainen robotti, joka ulkonäöltään muistuttaa Luke Skywalkerin harjoitusvastustajaa elokuvasta Star Wars, mutta toiminnaltaan robotin esikuva löytyy Star Trekin tricorder-laitteesta. Robotti tunnistaa ilmanpaineen ja lämpötilan sekä haistelee mahdolliset kaasut. Robotilla on silmien sijaan videokamera ja sitä voidaan komentaa kauko-ohjauksella. Insinöörit kaavailevat myös puheominaisuuksia, pientä LCD-näyttöä sekä langatonta yhteyttä robotin sisäiseen tietokoneeseen. Prototyyppiasteella olevan robotin hinta saatiin painettua alas käyttämällä valmiita peruskomponentteja kuten Pentium III-prosessoria ja Linuxia.

Lue juttu K2, 25.7.2001 12:08. Lähde: ZDNet

Muita aiheeseen liittyviä uutisia

Rekisteröidy ja kirjaudu sisään, jos haluat kommentoida.

Kommentit ( 17 uutta / 17 )
pistettä.
Näytä vain kommentit joilla on vähintään
tuota
Anonyymi kommentoija, 25.7.2001 12:40:25		 Pisteet: 0
Miten tällainen muka voisi toimia?

Sillä avaruusaluksilla joudutaan käyttämään 286-386 -tason koneita, sillä nopeammat olisivat herkempiä tekemään laskuvirheitä niin säteilevässä ympäristössä kuin avaruus on. Näin sanoi eräs tietokone-vastaava astroinautti jossain näkemässäni dokumentissa.

Mitenkäs ne nyt aikovat P3:en saada toimimaan avaruudessa?
Re: tuota
Anonyymi kommentoija, 25.7.2001 13:33:33		 Pisteet: 0
Miten tällainen muka voisi toimia? Sillä avaruusaluksilla joudutaan käyttämään 286-386 -tason koneita, sillä nopeammat olisivat herkempiä tekemään laskuvirheitä niin säteilevässä ympäristössä kuin avaruus on. Näin sanoi eräs tietokone-vastaava astroinautti jossain näkemässäni dokumentissa.
Tässä oli käsittääkseni kyse siitä, että nykyprosessoreiden viivanleveydet ovat niin pieniä, että yksi nopea ja pieni hiukkanen riittää ne katkaisemaan.

Jossain 386:sen millin leveissä tinauksissa ei yksi reikä paljoa tunnu.
Re: tuota
Anonyymi kommentoija, 25.7.2001 13:44:20		 Pisteet: 0
Sillä avaruusaluksilla joudutaan käyttämään 286-386 -tason koneita, sillä nopeammat olisivat herkempiä tekemään laskuvirheitä niin säteilevässä ympäristössä kuin avaruus on.
Tässä oli käsittääkseni kyse siitä, että nykyprosessoreiden viivanleveydet ovat niin pieniä, että yksi nopea ja pieni hiukkanen riittää ne katkaisemaan.
Täh? Eikös ainakin maanpäällisissä ratkaisuissa ole käytetty 386:ia mm. siksi, kun niitä on jo testattu sen verran, että niissä ei ole paljoa bugeja ja niissä on vähemmän transistoreja (vähemmän vikaantuvia osia).

Tuo säteilyn vaikutus laskuvirheisiin kuulostaa ihan järkevältä, mutta kulkeeko avaruudessa muka pieniä ja nopeita hiukkasia, jotka menevät sinne prosessorin _sisään_ katkomaan jotakin?
Re: tuota
Anonyymi kommentoija, 25.7.2001 17:06:49		 Pisteet: 0

Tuo säteilyn vaikutus laskuvirheisiin kuulostaa ihan järkevältä, mutta kulkeeko avaruudessa muka pieniä ja nopeita hiukkasia, jotka menevät sinne prosessorin _sisään_ katkomaan jotakin?
Jep. Ns. kosmista säteilyä (jossa nimike säteily on hieman harhaanjohtava); kts. esimerkiksi
http://www.ursa.fi/kosmos/k/kosminen_sateily.html
Re: tuota
Anonyymi kommentoija, 26.7.2001 11:14:31		 Pisteet: 0
Jep. Ns. kosmista säteilyä (jossa nimike säteily on hieman harhaanjohtava); kts. esimerkiksi http://www.ursa.fi/kosmos/k/kosminen_sateily.html
Ei voi mitään, mutta silti vähän epäilen tuota :) Pakko se kai on uskoa, jos viisaammat niin sanoo mutta http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Taustapak/Mars.1-... kertoo, että kosminen säteily vahingoittaa ainakin ihmisen soluja. Tuon uskon epäilemättä, mutta jos kerran noita soluja on mahdollista suojata lyijyllä, niin kyllä kai niitä prosessoreitakin suojataan.

Ja soluthan elää ja mutatoituu säteilyssä. Ei kai metallit sentään?
äölk Re: tuota
äölk, 26.7.2001 18:46:48		 Pisteet: 0
Tuon uskon epäilemättä, mutta jos kerran noita soluja on mahdollista suojata lyijyllä, niin kyllä kai niitä prosessoreitakin suojataan. Ja soluthan elää ja mutatoituu säteilyssä. Ei kai metallit sentään?
Ei se lyijy kaikkien hiukkasten läpipääsyä estä, vain laskee määriä. Lisäksi lyijy/betoni eivät ole mitenkään kevyttä ja raskaiden tavaroiden raahaaminen avaruuteen maksaa. Ja kyllä se metallikin muuttuu eri isotoopeiksensa partikkelin siihen törmätessä. (Mutaatiot ovat sitten tämän atomitason ilmiön mikroskooppisia seurauksia ihmiselimistössä, tjsp.)
Re: tuota
Anonyymi kommentoija, 27.7.2001 10:07:43		 Pisteet: 0
Ei se lyijy kaikkien hiukkasten läpipääsyä estä, vain laskee määriä.
Ei ollut tarkoitus ihan niin väittääkkään. Sen lyijy/betonikerroksen paksuushan vaikuttaa kanssa melkoisesti läpäisevyyteen.

Lisäksi lyijy/betoni eivät ole mitenkään kevyttä ja raskaiden tavaroiden raahaaminen avaruuteen maksaa.
Varmasti, mutta uskon kuitenkin, että älyttömän kalliit laitteet suojataan kunnolla, vaikka se tekisikin vähän lisähintaa.
äölk Re: tuota
äölk, 25.7.2001 17:13:57		 Pisteet: 0
Tuo säteilyn vaikutus laskuvirheisiin kuulostaa ihan järkevältä, mutta kulkeeko avaruudessa muka pieniä ja nopeita hiukkasia, jotka menevät sinne prosessorin _sisään_ katkomaan jotakin?
Kyllä. Nyt maankin päällä sinunkin lävitsesi kulkee (valonnopeudella) kaikenlaisia hiukkasia miljoonia sekunnissa. Avaruudessa nuo määrät ovat huomattavasti suurempia.
Justus Re: tuota
Justus, 30.7.2001 15:18:39		 Pisteet: 0

Kyllä. Nyt maankin päällä sinunkin lävitsesi kulkee (valonnopeudella) kaikenlaisia hiukkasia miljoonia sekunnissa. Avaruudessa nuo määrät ovat huomattavasti suurempia.
Ja myös korkealla lentävissä lentokoneissa on tätä samaa ongelmaa. 10 km korkeudessa maan magneettikenttä on jo paljon heikempi joten liian "hyvät" prossut ovat vaarassa.

Etelänavalla on kuulemma laite joka etsii jonkinmoisia kosmisia hiukkasia, se on suunnattu maahan päin eli se havannoi ne kun ne tulevat maapallon läpi(!). Joten ei taida paljon lyijyvaipat suojella. Mutta se ei ole kosmista säteilyä mikä auringosta tulee. Se aiheuttaa mm. revontulet. Tarpeeksi äkäinen rykäisy auringosta voi nollata satelliitin tai ISS:n koneet.
Memes don't exist. Tell your friends.
äölk Re: tuota
äölk, 30.7.2001 16:59:28		 Pisteet: 0
Etelänavalla on kuulemma laite joka etsii jonkinmoisia kosmisia hiukkasia,
Itse asiassa tuolla laitteella (ellei se ole joku muu) etsitään todisteita auringosta tulevista neutriinoista ja niiden määristä. Vastaava laite on myös kanadassa vanhassa kaivoksessa syvällä maan alla. Kokeet tehdään maan alla, ettei muu säteily/hiukkaset häiritsisi niin paljon. (Linkkaisin artikkeliin jos amerriikan intter netti toimisi.)

Kosmiset säteet ovat sitten ulkoavaruudesta tulevia gammasädepurskauksia yms.
bungle Re: tuota
bungle, 25.7.2001 13:09:25		 Pisteet: 0
Miten tällainen muka voisi toimia?
Vaikea sanoa, kun pingviinejä ei ole käsittääkseni vielä avaruuteen kuljetettu.

Sillä avaruusaluksilla joudutaan käyttämään 286-386 -tason koneita, sillä nopeammat olisivat herkempiä tekemään laskuvirheitä niin säteilevässä ympäristössä kuin avaruus on.
No johan jo ton PII:n käyttäminen tarkoittaa sitä, että kyse ei ole mistään elintoimintoja ja kriittisiä asioita hoitava robotti vaan pelkkä "apumies", jonka tiedot voivat olla yhtä luotettavia kuin iltapäivälehtien.

Mitenkäs ne nyt aikovat P3:en saada toimimaan avaruudessa?
Ohjelmakoodilla voitaneen tehdä tarkistuksia ainakin jossain määrin... esim. montakos laskua PII:lla voidaan tehdä samassa aikaa kuin jollain 286:lla? Otetaan sitten keskiarvo tuloksista tai esim. useimmin esiintynyt tai sitten käytetään sumeaa logiikkaa ja todennäköisyyslaskentaa, niin eiköhän jo päästä riittäviin tuloksiin.

Niin minä en tiedä asiasta yhtään mitään. Kunhan jorisen.
--
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
Re: tuota
Anonyymi kommentoija, 25.7.2001 13:33:00		 Pisteet: 0
Niin minä en tiedä asiasta yhtään mitään. Kunhan jorisen.
True, true..
bungle Re: tuota
bungle, 25.7.2001 15:02:35		 Pisteet: 0
Niin minä en tiedä asiasta yhtään mitään. Kunhan jorisen.
True, true..
:-)
--
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
Re: tuota
Anonyymi kommentoija, 25.7.2001 18:46:29		 Pisteet: 0
takos laskua PII:lla voidaan tehdä >samassa aikaa kuin jollain 286:lla? Otetaan >sitten
Kyllähän siihen laitteeseen pitää ottaa vähän tykimmät prossut mukaan jos robo meinaa navikoida paikassa ilman että törmäilee henkilöihin ja asemaan. Voisi olla 286:lla aika hiljaista tunnistaa hahmoja videokameran kuvasta. Tuli vaan mieleen, että mitenköhän tämä pallonmuotoinen robo mahtaa liikkua asemalla? Tuskimpa siihen rakettimoottoreita pistetään tai edes pieniä thrustereita.

Helpommalla pääsisivät jos laittaisivat modatun Aibon asemalle :D
Re: tuota
Anonyymi kommentoija, 26.7.2001 10:09:10		 Pisteet: 0

Kyllähän siihen laitteeseen pitää ottaa vähän tykimmät prossut mukaan jos robo meinaa navikoida paikassa ilman että törmäilee henkilöihin ja asemaan. Voisi olla 286:lla aika hiljaista tunnistaa hahmoja videokameran kuvasta. Tuli vaan mieleen, että mitenköhän tämä pallonmuotoinen robo mahtaa liikkua asemalla? Tuskimpa siihen rakettimoottoreita pistetään tai edes pieniä thrustereita.
Voiskohan paineilma toimia hyvin?
äölk Re: tuota
äölk, 26.7.2001 23:08:58		 Pisteet: 0
Voiskohan paineilma toimia hyvin?
Ilmeisesti se ihan pienillä propelleilla liikkuu:
http://science.nasa.gov/headlines/y2001/ast23jul_1...
etsikää täältä
Anonyymi kommentoija, 25.7.2001 14:52:15		 Pisteet: 0
http://spaceflight.nasa.gov/spacenews/factsheets/p...

Näytti olevan muutamat windows 95:n käytössä jos oli muitakin...