|
||
|
Perjantai, 21.3.2003 NetBSD kymmenen vuoden ikäänTällä viikolla on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun NetBSD-käyttöjärjestelmän kehitys aloitettiin. Alunperin 4BSD-järjestelmään perustuva NetBSD on kuluneen kymmenen vuoden aikana huomattavasti kehittänyt järjestelmän siirrettävyyttä ja tietoturvaa. Siirrettävyys näkyy muun muuassa siinä, että NetBSD:n viimeisin 1.6-versio tukee kaikkiaan 39 eri järjestelmäarkkitehtuuria.
Lue juttu oma, 21.3.2003 09:58. Lähde: NetBSD
|
|
|
Copyright © 1998-2007 - Coredump Oy. ISSN 1458-476X. |
||
Anonyymi kommentoija, 21.3.2003 17:25:45
Alkaa pikku hiljaa ärsyttämään, kun näistä blaablaaBSD:stä on juttua siellä sun täällä ja lähes poikkeuksetta sitä mainostetaan loistavana käyttiksenä - tulee hiukan mieleen Mikkisoftan tapa luoda imagoaan.
Mikä ihme tämä BSD oikein yleensä on?
En ole koskaan törmännyt siihen missään korkeakoulussa, yliopistossa tai työpaikalla, saatikkaan kenelläkään yksityishenkilöllä, ja olen sentään jo yhtä sun toista alaltani nähnyt.
Vuosia sitten yksi assarikaveri TKK:lla kertoi sitä käyttävänsä, mutta en nähnyt sitä koskaan livenä.
Siis:
- miksi käyttää blaablaaBSD:tä?
- mikä siinä on niin erikoista?
- jos se on niin hyvä, niin miksi se ei ole suositumpi?
- missä ne kaikki oikein on :)
Anonyymi kommentoija, 21.3.2003 18:15:53
Ja kuten sanottu, tekijätiimit eivät niin hirveästi rummuta saavutuksistaan, käyttisten maine leviää ihmisten käyttökokemusten myötä.
http://www.openbsd.org
http://www.netbsd.org
Viestisi oli vähän sen oloinen, että se olisi pitänyt ottaa huumorilla, mutta pelataan nyt varman päälle. :-)
Dakkus, 21.3.2003 18:28:29
- miksi käyttää blaablaaBSD:tä?
- mikä siinä on niin erikoista?
- jos se on niin hyvä, niin miksi se ei ole suositumpi?
- missä ne kaikki oikein on :)
Toisin kuin Linux, BSD on oikea unix.
BSD on lyhenne sanoista Berkeley Software Distribution.
Open- Net- ja FreeBSD eivät ole mitään eri distroja, vaan kokonaan eri käyttöjärjestelmiä, joissa on kuitenkin historiallisista syistä varsin sama toimintalogiikka.
FreeBSD on multimediasoitu ja lähinnä x86:een keskittyvä käyttöjärjestelmä. Itse en siitä pidä, koska se haisee liikaa linuxille. Ja linux on ärsyttävä.
NetBSD taas on erittäin monelle eri alustalle portattu. Toiminee leivänpaahtimessasikin.
OpenBSD taas on NetBSD:stä Theo de Raadtin irti repimä käyttis, joka /väittää/ olevansa vakaampi kuin mikään muu. Sitä on kuitenkin haukuttu siitä, että sen reikiä on salailtu.
OpenBSD:tä en ole vielä ehtinyt kokeilemaan. Omalla pöytäkoneellani (D800/256MB jne.) pyörii 24/7 NetBSD.
NetBSD:n etu on se, ettei siinä ole käsittämättömiä purkkavirityksiä niinkuin linuxissa. Esimerkiksi debianin valikkosysteemi on aika epämiellyttävä. RedHatin sun muiden dissaamiseen en jaksa nyt syitä luetella. Ne tiedät jo muutenkin.
Ainakin Net- ja FreeBSD:ssä ohjelmat asennetaan perinteisesti lähdekoodeista kääntämällä.
Tapahtuu Nettiksessä näin:
cd /usr/pkgsrc/ohjelmantyyppi/ohjelmannimi
make install
Toki ohjelmantyypin voi korvata tähdellä.
Itse pidän myöskin BSD:n /etc:n rakennetta huomattavasti kivempana ja selkeämpänä kuin linuxin.
BSD:n verkkokoodin sanotaan olevan huomattavasti nopeampaa kuin linuxissa. Tutkimusta en nyt muista tarkemmin.
BSD:issä ei ollut nyt sitäkään reikää, joka linuxin kernelistä juuri löydettiin.
Free- ja NetBSD:llä on kaikista käyttöjärjestelmistä paras maskotti ;)
BSD:ssä on myöskin kivempi palomuurinhallinta jne. Ylipäätään kaikki hoituu hyvin suunnitelluilla ohjelmilla paremmin kuin linux-vastineillaan.
Myöskin linuxin /dev/dsp:n oikeuspurkkailu on tiessään BSD:n kanssa.
Käytettyäsi NetBSD:tä haluat tuskin enää takaisin linuxiin. Jos haluat käyttää linuxmaisempaa BSD:tä, hanki Debianin sivuilta Debian/NetBSD, joka on lähes sama kuin Debian/(GNU/Linux)
Myöskin BSD:n lisensointi eroaa GPL:stä varsin paljolti.
BSD-tyylinen lisenssi antaa luvan käyttää lähdekoodia myös ohjelmissa, joiden koodi jätetään suljetuksi. Tämä on mahdollistanut mm. Mac OS X:n tekemisen, sekä monien verkkosysteemien nopean liittämisen muihin käyttöjärjestelmiin.
Lisensointi lieneekin suuri syy siihen, että BSD on jäänyt vähän alakynteen taistelussaan heikompaansa vastaan. Monet käyttävät linuxia juuri sen lisenssin vapaaseen koodinlukuun pakottavan ominaisuuden takia. BSD ei myöskään ole saanut samaa hypeä kuin linux.
Seuraava lista kertonee, miksi BSD on hyvä:
http://uptime.netcraft.com/up/today/top.avg.html
Huomattavaa on toki, että listassa ei voi olla:
1) NetBSD:tä, sillä se ei ilmoita uptime-tietojaan
2) Linuxia, sillä sen uptimet kierähtää ympäri jo joskus puolentoista vuoden kohdalla.
Eräs tunnettu BSD-käyttäjä on Yahoo, joka pyörii FreeBSD:n päällä. Myöskin mm. Microsoftin UNIXista windowsiin käännytyssivu pyöri FreeBSD-alustalla, kunnes MS jäi tästä kiinni. Sen jälkeen palvelimeksi vaihdettiinkin Windows ja se oli välittömästi jumissa ;)
Hotmailkin taisi toimi hyvin pitkään BSD-pohjalla, kunnes MS jäi siitä kiinni.
Kaikki BSD-käyttäjät ovat guruilemassa muiden oikeiden unixistien kanssa. Tai sitten ovat tällaisia teiniversioita ja kommentoivat sektorissa ;)
Lisäksi BSD on sekin kotikäyttöön soveltuva linuxin tapaan, joten sen käyttäjät saattavat olla aivan huomaamattomina linuxistien seassa.
Syy siihen, että olen tässä yhtenään verrannut BSD:tä juuri linuxiin, enkä muihin UNIXeihin on se, ettei minulla ole kokemusta kuin BSD:istä ja kasasta linuxeja. Sekä windowsista toki myös. Ikävä kyllä.
Seuraa euroseteleidesi jälkiä! http://eurobilltracker.eu/ - "Hei! Tämähän on matkustanut Lissabonista tänne Helsinkiin!"
Anonyymi kommentoija, 21.3.2003 20:09:56
make install
Toki ohjelmantyypin voi korvata tähdellä.
Eikä Linuxissa ole niitä reikiä, joita löydät siitä bsd kernelistäsi.
Anonyymi kommentoija, 22.3.2003 00:11:17
make install
Toki ohjelmantyypin voi korvata tähdellä.
cd /usr/pkg/*/irssi;make install
Sitten kone hakeepi tarvittavat paketit netistä ja asentelee irssin jonka jälkeen se toimii. "tosi niinq vaikeeta"
Anonyymi kommentoija, 26.3.2003 13:58:24
Sitten kone hakeepi tarvittavat paketit netistä ja asentelee irssin jonka jälkeen se toimii. "tosi niinq vaikeeta"
Jos minä haluan windowsissa asentaa mircin (älkää naurako ;-) niin näpyttelen "www.mirc.com" ja klikkaan paria linkkiä, lopuksi käynnistän installerin ja ohjelma asentuu. Tosi niinq helppoa! Häh! Onko keskustelu pikkasen ajautunu sivuraiteelle...?
Mikä Linuxissa muuten tekee siitä ei-aidon unixin? Mihin joku tarvitsee aitoa unixia? :-P
juhtolv, 24.3.2003 14:35:24
Sitten kone hakeepi tarvittavat paketit netistä ja asentelee irssin jonka jälkeen se toimii. "tosi niinq vaikeeta"
No, tuohan on uskomaton innovaatio, joka omalta osaltaan osoittaa, miten paljon NetBSD onkin edellä muita!
</SARKASMI>
Siis herää jo: Debianin apt on nimenomaan sitä varten tehty, että se hakee ja asentaa SEKÄ sen halutun ohjelmapaketin ETTÄ sen ohjelmapaketin vaatimat muut paketit, jos niitä ei vielä ennestään ole asennettuna. On vaikeeta, on on on!
Anonyymi kommentoija, 24.3.2003 16:37:09
Anonyymi kommentoija, 23.3.2003 01:13:34
Dakkus, 22.3.2003 12:44:25
make install
Toki ohjelmantyypin voi korvata tähdellä.
Ihanan helppoa. BSD:ssä voi paketit etsiä huomattavasti helpommin, koska ne löytyvät suoraan tiedostojärjestelmästä.
Eikä Linuxissa ole niitä reikiä, joita löydät siitä bsd kernelistäsi.
Toki tästä päästään linuxissa chownaamalla tuo aina lokaalisti sisäänkirjautuneelle käyttäjälle, mutta tämä onkin juuri se purkka, josta puhuin. Käyttöoikeudet ovat tiedostoissa Hyvä Asia(TM). Miksei niitä voisi tukea kunnolla myös audion kohdalla?
Seuraa euroseteleidesi jälkiä! http://eurobilltracker.eu/ - "Hei! Tämähän on matkustanut Lissabonista tänne Helsinkiin!"
Anonyymi kommentoija, 22.3.2003 16:22:52
Jos et osaa käyttää sitä, niin mikset käyttäisi vaikka aptitudea?
Kuinkas muuten siinä bsd:ssä asennat jonkun paketin, jos et tiedä sen nimeä?
Menet tietenkin vaikka /usr/pkg/network ja käyt yksitellen läpi kaikki parisataa hakemistoa, joita siellä on?
No väitän, ettei BSD:ssä tarvitse chownata tota rootiksi ja chmodata 777:ksi. Ei ole kivaa, kun joku soittaa musiikkia ssh:n läpi sinun kaiuttimillasi neljältä aamuyöllä.
Mikset vaihda /dev/dsp:n ryhmää vaikka audio:si ja lisää itseäsi siihen?
En muuten edelleenkään ymmärrä, mitä ajat tässä takaa.
Jos minulla arts käyttää /dev/dsp laitetta, niin mikään muu ei sitä varmasti voi käyttää.
feenix, 22.3.2003 18:51:49
Ja jos kaikkien pitää kääntää itse ohjelmansa, tuo on kaukana mukavasta. En ainakaan itse haluaisi odotella paria vuotta kun joku P100 kääntää uudet softat kun voin asentaa ne valmiina binäärinä.
Muuten kylläkin BSD:t kiinnostaisivat, Linuxista kun en oikein enää nykyään pidä. Toisaalta, monet softat ovat silti ihan samat siellä BSD:ssäkin, joten vain osittainen helpotus olisi vaihtaa.
Mutta kukas kertookaan mistä ihmeestä saikaan NetBSD ARMille bootloaderin, kaikkialla kun vain sanotaan "se bootloaderi osaa kyllä ladata ton", mutta kukaan ei sano mikä ketun bootloader ja mistä saisi...
juhtolv, 24.3.2003 14:27:33
make install
Toki ohjelmantyypin voi korvata tähdellä.
Ihanan helppoa. BSD:ssä voi paketit etsiä huomattavasti helpommin, koska ne löytyvät suoraan tiedostojärjestelmästä.
apt-get install (paketinnimi)
Mutta tuo mainitsemasi apt-cache ei tod. ole se ainoa keino paketinnimen selvillesaamiseksi. Debianin WWW-sivuilla olevalla pakettilistalla ja sen hakukoneilla pärjää jo vallan mainiosti. Kaijanahon grep-dctrl on aika hieno, kun sitä ensin oppii käyttämään. AFAIK grep-dctrl osaa kaiken mitä apt-cache ja vielä vähän päälle. tasksel-ohjelmalla voi helposti asennella ns. task-paketteja, joista jokainen on riippuvainen tietyn elämänalan paketeista, esim. vaikkapa C-koodauksen paketeista. aptitude osaa sekä tasksel:in hommat että yksittäisten pakettien asentamisen.
Anonyymi kommentoija, 22.3.2003 18:28:25
TeknoHog, 22.3.2003 00:40:41
Nojoo, onneksi tuollaista vastakkainasettelua ei todellisuudessa ole, koska kaikkihan tiedämme ettei ole yhtä ainoaa parasta käyttistä. :-)
Good shit, huh? Dozer makes it. It's good for two things: degreasing engines and killing brain cells.
juhtolv, 24.3.2003 14:41:26
Lisensointi lieneekin suuri syy siihen, että BSD on jäänyt vähän alakynteen taistelussaan heikompaansa vastaan. Monet käyttävät linuxia juuri sen lisenssin vapaaseen koodinlukuun pakottavan ominaisuuden takia.
reg, 21.3.2003 18:42:13
setae, 23.3.2003 10:52:42
Eikös OpenBSD:n logo sitäpaitsi ole blowfish eikä niinkään tuo bsd-demon?
BSD vs. Linux - pakettimanagerit:
Mielestäni on aika väittää debianin apt:ia hankalaksi ja puolustella bsdn ports-puuta sillä perusteella että debianissa pakettilista on tallennettuna erilliseen tiedostoon ja (ainakin net/free)bsd:ssä tiedostojärjestelmään. Omasta mielestäni debianin apt-get on - jos tietää mitä asentaa - jopa vähän helpompi kuin ports-puun käyttö, kun ei tarvitse ajatella mihin kategoriaan joku ohjelma kuuluu :) Jos sitten taas joutuu etsimään ohjelmaa nimeltä, tuskin ports-juuressa tehtävä make search key=ohjelmannimi juurikaan eroaa apt-cachen käytöstä; tietysti aina voi käyttää findiakin, jolloin pakettien tiedot jäävät piiloon. Samahan onnistuu apt-cachellakin greppiä käyttäen, tuskin find-rivi hirveästi lyhyemmäksi jää merkkimäärältään.
Linux on todella hataran näppituntuman perusteella kehittynyt ainakin workstation-puolella bsd:itä paremmin, jos workstation-käytöksi nyt ymmärtää muutakin kuin pelkän X:än ajamisen ja verkkoyhteyksien toimimisen. Serveripuolelta en valitettavasti omaa minkäänlaista kokemusta isoista palvelinratkaisuista (clusterit, monoprosessorijärjestelmät, load balancingit jne), joten puhuisin varmaan läpiä päähäni jo käsitteiden kanssa jos edes lähtisin näitä keskenään vertailemaan.
Ylläpidän itse yhtä debian-purkkia (tai no, onhan omassa "rauta"firewallissanikin riisuttu debian) ja neljää FreeBSD:tä. Tykästyin itse FreeBSD:ssä selkeyteen rakenteessa - olen kyllä kuullut vastaväitteitäkin, mutta onhan meillä jokaisella ainakin toivottavasti omat mielipiteemme. Omaan palvelimeeni käyttöjärjestelmää valitessani minut vakuutti mm. cdrom.com:in toiminta, muistaakseni tämä teksti:
'wcarchive.cdrom.com, the world's busiest FTP server, set a new record for traffic on May 24th, when it served 1.39 Terabytes of data to the world over the 24 hour period ending that morning. The high traffic is largely due to the recent releases of RedHat 6.0 and Slackware 4.0, which are mirrored on the server. wcarchive is a FreeBSD system on a Micron Pentium-III Xeon 500, and has long been a shining example of FreeBSD's "rock hard stability."'
Ilmeisesti sambasta aiheutunutta epästabiiliutta (koko kone jumahteli noin kerran kuukaudessa) lukuunottamatta en ole juuri moittimista freebsd:istä löytänyt. Välillä kyllä kiristää pikkuisen ohimoilla kun kiperästi kaivattu ohjelma ports-puusta ei käännykkään :) Ainahan kaikki voisi tietysti olla paremmin vaan tyytyväisenä itse ainakin freebsd:tä käytän - en mitenkään linux-vastaisena, freebsd vain luontuu minulle jotenkin paremmin.
Lisäksi tuohon jo mainittuun BSD-kolmikkoon voisi lisätä BSD/OS:än, joka on jo linsenssinsä takia paljolti kolmesta muusta eroava. En itse järjestelmää juurikaan tunne, kerran yhden ottanut käyttöön ja sen jälkeen unohtanut sinne palvelinhuoneeseen, joten ulkopuolinen linkki varmaan selventää eroja paremmin;
http://www.bsdnewsletter.com/2002/07/Features14.ht...
Ainiin, ja hyvää huomenta :)
setae, 23.3.2003 10:54:25
feenix, 22.3.2003 18:54:48
Annoit juuri syyn olla asentamatta ikinä OpenBSD:tä...
reg, 24.3.2003 13:29:02
Tuo postaus oli ihan kieli poskessa, olen itse w2k ja Linux-käyttäjä.
reg, 21.3.2003 18:55:00
http://www.netcraft.com/?restriction=site+contains...
http://uptime.netcraft.com/up/graph/?host=www.saab...
HC, 21.3.2003 23:26:35
FreeBSD on ollut pohja, kun Nokian IPSO käyttis on tehty. Eli puukotettu FreeBSD.
Mac X.
Suomessa tunnetaan linux hyvin ja se on in, mutta kysäise vaikka ruotsista mikä on tilanne.
Anonyymi kommentoija, 21.3.2003 18:31:48
NetBSD: routterina vuoden tai pari (lyhyen *NIX osaamisen aikani) ja se on toiminut täydellisesti!!! ei reikiä ei matoja ei kaatumisia.. ja vaikka hardware on tuottanut välillä ongelmaa(vettä näppiksellä), niin silti se tekee hommansa valittamatta. Sisältä se toimii, vaikka pintanaarmuja tulisikin. ja kuvitella sitä etua jos meet töihin missä on 50 erillaista konetta, niin voit hallita niitä kaikkia osaamalla NetBSD:n perusteet :) ... kohta voin etänä ajastaa mun tuplaleivänpaahtimen lämmittämään leivät aina aamukuudelta kuha tulee toi kakkosversio (yks paahtoleipä ei oo tarpeeks mun masulle kun tulee kiire)
OpenBSD: en päässyt oikein juttuun mukaan kun jatkuvasti onnistuin rikkomaan ld.so :n enkä jaksanut tällaista häslinkiä (liekkö ois pitänyt päivittää kirjasto aina tai jotain.. mut katsoin asian tarpeettomaksi, sillä NetBSD on melkein sama kuin OpenBSD turvallisuuden kannalta joten pysyn vanhassa..)
FreeBSD: en ole hirveesti kokeillut, mutta toimiva tämäkin.. paremmat desktop ominaisuudet softien osalta kai.. Mut ajattelin vaihtaa nykyisen Gentooni tuohon FreeBSD:hen jos tää Gentoo alkaa yhtään kenkkuilemaan (en kyl muutenkaan diggaa tästä linuxista varsinkaan ton uuden reiän jälkeen.. )
Gentoolla emergasin just uudet sorsat missä on kai ilmeisesti se linux-reikä pätsättynä, mut en jaksais käänellä uutta kernelii kun olen sentään palomuurin takana eikä sshd:tä ole tähän pystys jotenn ei kai huolta näin alkuunsa.
BSD:tä luullaan pieneksi osaksi vallitsevaa osa-aluetta ja siksi reikiäkin löytyy vähemmän kun porukka on joko tajunnut koodata hyvin tai sit nää peeloscriptipellet menee sekasi kun joutuu ajattelemaan jotain uutta linuxin rinnalle...
Mutta jos olet aloitteleva *NIX käyttäjä ja haluat saada asiat toimimaan, valitset NetBSD... et turhaudu jatkuvaan säätöön, koska asiat yksinkertaisesti toimivat.. ja jos ei toimi, niin www.netbsd.org/documentation opastaa sut koko NetBSD-distribuution saloihin alusta loppuun... (kokonainen dokumentaatio yhdessä paikassa.. et tarvitse googlea..)
I have spoken.. but i'm not spock! (en jaksa ettii joskos puhuin asiavirheitä)
Anonyymi kommentoija, 22.3.2003 13:16:19
*BSD kiinnostaa lähinnä Mac OS X:n perustaan tutustumisen vuoksi, joten pienestä näpertelystä olisi vain kyse. Powerbookin kanssa kun ei viitsi sorkkia systeemitiedostoja.
Ja missä hapessa *BSD:n ohjelmistotarjonta on työpöytäkäytössä?
Anonyymi kommentoija, 22.3.2003 16:25:13
Ja missä hapessa *BSD:n ohjelmistotarjonta on työpöytäkäytössä?
Anonyymi kommentoija, 22.3.2003 17:52:57
TeknoHog, 22.3.2003 19:55:50
Mielestäni uuteen käyttikseen tutustuminen olisi parempaa tehokkaammalla koneella. Sitä kautta saa kokemuksia joiden pohjalta on helpompi lähteä vanhaa rautaa virittelemään. Vanhoilla koneilla joutuu tarkemmin miettimään, millä käyttiksellä ne saisi parhaiten hyötykäyttöön.
Good shit, huh? Dozer makes it. It's good for two things: degreasing engines and killing brain cells.
d2s, 26.3.2003 22:37:00
Siitä puhumattakaan, ettei tuolla tehokannettavalla välttämättä saa edes graafista käyttöliittymää käynnistettyäkään... :)
Anonyymi kommentoija, 23.3.2003 12:08:46
Oma palvelimeni ajelee Debiania, työkone ajelee Debiania, Beossia, Windowsia ja mikäli onnistun kovalevytilaa raivaamaan, myöskin FreeBSD:tä (tai Net). Pitäkää nyt hyvät ihmiset mieli avoinna eri vaihtoehdoille, ei tarvitse heti tyrmätä jokaista mielipidettä. Ohjelmien asennus sekä säätöjen tekeminen on luonnosti joka järjestelmässä erinlaista. Se että onko ohjelmien asentaminen helpompaa komennolla cd /usr/pkgsrc/*/ohjelma ; make install vaiko apt-get install ohjelma on luultavasti kiinni vain siitä millaiset nakkisormet järjestelmän käyttäjällä on ;-)
- dount vori, be hapi
Anonyymi kommentoija, 23.3.2003 15:22:24
Linux-distribuutioista. Siitähän tuli taannoin versio
9.0, mutta sitä ei taidettu täällä noteerata.
Se on yksi vaihtoehto, kun miettii minkä *nixin pistäisi.
Se sisältää yksinkertaisen paketinhallinnan ja
selkeän etc:n bsd-tyylisillä initeillä, eikä kammottavilla
SysV-initeillä.
Ohjelmia sorsista asennettaessa uusi Slackware
tarjoaa checkinstall-ohjelman, joka tekee
asennettavasta ohjelmasta vaihtoehtoisesti
slackware-, debian- tai rpm-paketin.
Itse olen käyttänyt paljon BSD:tä, ja pidän sitä
erittäin hyvänä järjestelmänä. Slackware on minulle
kuitenkin ollut se kaikkein toimivin käyttöliittymä
tietokoneeseen. Vapaa lähdekoodi mahdollistaa
vaihtoehdot, on hyvä, että on valinnanvaraa.
dotcom, 21.3.2003 10:25:18
Mielestäni *BSD:t ovat huomattavasti teknisesti vakaampia ja varmempia kuin Linux, enkä käytäkään enää Linuxia juuri missään. NetBSD on taas hieman siistimmin rakennettu kuin FreeBSD, tosin Frisbiissäkään ei ole mitään vikaa. NetBSD:n asennus on juuri sellainen, kuin käyttöjärjestelmän asennus pitäisi olla, ei mitään liikaa.
En myöskään pidä GPL:stä lisenssinä. BSD antaa paremmat vibat.
Makaveli, 21.3.2003 10:42:46
Kuulemma BSD:t ovat huomattavasti vakaampia kuin Linuxit ja myös tietoturvaan on enemmän panostettu kehityksen aikana.
dotcom, 21.3.2003 13:17:30
Anonyymi kommentoija, 21.3.2003 13:33:54
Työasemakäyttöön valitsisin FreeBSD:n ja täysin etäkäytettäväksi palvelimeksi NetBSD:n, jossa ei ole panostettu "multimediaan" niin paljoa kuin FreeBSD:ssä.. OpenBSD on sitten oma juttunsa, sitä en ole koskaan edes asentanut.
HC, 21.3.2003 23:19:46
Riippuu mitä teet. Itse en tunne kuin OpenBSD ja FreeBSD:n. Palvelimeen suositan OpenBSD:tä
Monissa yrityksissä (*tietoliikenne*), pyörii FreeBSD palvelimia kaikessa hiljaisuudessa.
Jos olet Linux käyttäjä, suosittelen että otat FreeBSD:n. Helpompi sopeutua.
Jos palvelin tulee DMZ vyöhykkeelle, suositteln OpenBSD:n laittamista
Makaveli, 21.3.2003 19:18:26
Ja eikös BSD:issä ole Gentoo Linuxin tyylinen emerge-toiminto? Eli paketit saa ladattua koneelle pienellä komentopätkällä, eikä tarvitse ohjelmistojen sivuilta lähteä etsimään tiedostoja.
juhtolv, 24.3.2003 14:58:39
Debianin apt pääsääntöisesti hakee ja asentaa valmiiksikäännettyjä ohjelmapaketteja, mutta voi sillä hakea myöskin ohjelmapaketin sorsat ja kääntää haluamillaan optimoinneilla ihan itse omassa koneessa valmiiksi Debian-paketiksi.
Gentoo Linuxissa taas muutamalla komennolla haetaan sorsat ja käännetään ne kunnolla optimoiden itse. En tiedä sen tarkemmin. Mutta se tosiaan on enemmän painottunut siihen, että haetaan sorsat ja kunnolla omalle koneelle optimoiden käännetään niistä ohjelma. Tarkoituksena on siis ottaa koneesta kaikki irti. Gentoossa ei kai kovin paljoa asennella valmiiksikäännettyjä binääreitä.
Joku muu saa kertoa tarkemmin noista BSD-Unixien ohjelmien asennuksesta. Mutta tässä threadissa siitä onkin jo tullut vähän juttua. Käsittääkseni niissäkin voi asennella sekä valmiita binääreitä että itsekäännettyjä.
HC, 21.3.2003 23:31:00
http://www.daemonnews.org/
On BSD puolella ongelmiakin mutta, jos et löydä bsd:lle portattua ohjelmaa, ajaa bsd myös linux ja sun ohjelmia täysin surutta