|
Keskiviikko, 14.7.2004 Nettipiratismi tuplaantunut vuodessaElokuvien, pelien ja musiikin lataaminen netistä on tuplaantunut vuoden aikana viranomaisten ja tuotantoyhtiöiden järjestämistä ratsioista huolimatta. Nopeutuvat laajakaistayhteydet ja paremmat pakkausteknologiat mahdollistavat entistä suurempien tiedostojen lataamisen nopeasti, minkä vuoksi elokuvayhtiöillä on pian yhtä suuri päänsärky piratismin vuoksi kuin levy-yhtiöillä. Päivittäin noin kolme miljardia musiikkikappaletta ja viisi miljoonaa elokuvaa siirtyy netissä tietokoneelta toiselle, selviää englantilaisen Cachelogicin tutkimuksesta. Datamäärissä mitattuna kyse on kymmenestä petatavusta, eli kymmenestä miljoonasta gigatavusta.
Lue juttu K2, 14.7.2004 00:14. Lähde: Reuters
|
|
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 00:41:11
Siellä on satoja asiakkaita jotka siirtää kuukaudessa korkeintaan muutamia satoja megoja nettiselaimen käytöstä aiheutuneina.
TUrhaan palveluntarjoajat siitä itkee..
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 01:00:44
Olen silti samaa mieltä kanssasi, warettajat maksavat siitä että linja on aina auki ja heillä pitää myös olla oikeus sitä käyttää. Jos palveluntarjoaja haluaa myydä toisenlaista yhteyttä se hänelle suotakoon, mutta asiakkaita tuskin sillä keinolla paljoa saa. Warettajathan ne muuten yleensä ovat jotka ovat ostaneet kalliita yhteyksiä ja mahdollistaneet ylipäätään "laajakaistamarkkinat".
Nythän joissakin paikoissa (opiskelijaverkot) on otettu nettiquota käyttöön, eli ulkomaailmasta saa hakea vain tietyn määrän dataa päivässä/kuukaudessa. No tämä on siirtänyt waretuksen vahvemmin opiskeluverkon sisälle. Palveluntarjoajille tämä koituu tietty edullisemmaksi ja toisaalta myös warettajilla latausnopeudet paranee ja warettaminen helpottuu, vaikka tarjonta yleensä samalla hieman kutistuu.
Saa nähdä päättävätkö ISP:t jossain vaiheessa että käyttäjillä on ulkomaille tietty quotamäärä, mutta kotimaassa saa siirtää rajattomasti. Eikös ulkomaailmanliikenne juuri noita laskuja kasvata?
tmigi, 14.7.2004 07:21:19
pitr_, 14.7.2004 08:33:00
Sitten tarvitaan vain pieni asenneilmaston tiukkeneminen ja yhteisen vihollisen valinta (kuten kommunismivainot jenkeissä 50-luvulla) ja siinä on SuPo ovella koputtelemassa.
Talouden sijaan voisimme olla huolissamme tuosta sensuri-aspektista. Ja tiedon vapaasta liikkumisesta (vapaa = free = as in freedom).
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 08:45:14
Hyviä esimerkkejä ovat uutiset jotka liittyvät amerikkaan/amerikkalaisten tekemisiin, lähi-itään, viroon tai venäjään.
Kotimaisista esimerkeistä mainittakoon eduskunta/hallitus, kuntien taloudet/taloudenhoito, yleisradion talous/toiminta, kirkot, ruotsinkielen asema, asumisen/ruuan hinta, palkat/verot jne. Jos noita kritisoidaan niin se tehdään lähes poikkeuksetta hyvin huomaamattomasti ja pienissä jutuissa.
Offtopic:
Hyvänä esimerkkinä ruokakori. Missään ei ikinä mainita sitä, että vaikka ruokakori maksaisi suomessa 2x vähemmän kuin muualla niin se olisi silti kalliimpi koska suomessa on pienet palkat ja korkeat verot.
Tuttu asustaa brittien saarilla. Samasta työstä jää käteen 3x enemmän rahaa kuukaudessa sen jälkeen kun asumis, ruoka yms. kulut on otettu pois. Niin ja asustelee 20min metromatkan päässä lontoon keskustasta. Eli vähän sama kuin asuisi jossain herttoniemessä/itäkeskuksessa.
pitr_, 14.7.2004 12:33:58
Tämä on hyvä tiedostaa. Mutta kuvaamani uhka tulee siitä, että toisensuuntaista viestintää (yksilö -> yhteiskunta) voitaisiin/alettaisiin seurata ja kohdistaa viestijään joitakin toimenpiteitä. Jo nyt on nähty tilanteita, joissa ylikansallisia yhtiöitä vastaan suunnattu toiminta pyritään tuomitsemaan - ei maan vallittsevan oikeuskäytännön vaan - kansainvälisen (so. amerikkalaisen) rikostunnusmerkistön ja rangaistusasteikon mukaan.
Tämä DVD-Jon juttu tulee ensimmäisenä mieleen, mutta varmasti sekin iloinen Norjalainen, joka päivän iltiksen mukaan terrorisoi McDonaldsia, saa tuta, mitä meni tekemään. Vastaavia esimerkkejä voi hakea N.Kleinin 'No logo' -kirjasta (kunhan muistaa suhtautua siihenkin yhtä kriittisesti kuin hesariin).
Eli sensuri siinä mielessä kuin Kiinassa estetään yksilöitä ilmaisemasta ajatuksiaan ja tutustumasta tiettyihin sivustoihin. Sensuri siinä mielessä, että ennakoivasti poistetaan toisinajattelijoita yhteiskunnasta. Sensuri siinä mielessä, että kansalaisuus ja ruokavalio vievät Kuubalaiselle vankileirille ilman ihmisoikeuksia.
Sitä tarkoitin.
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 10:45:29
Laskutuksen perustana pitäisikin olla siirretyn datan määrä.
Aivan kuten sähkölaitoskin laskuttaa, maksat siitä mitä käytät. Ainut oikeudenmukainen tapa laskutukselle.
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 13:12:50
Laskutuksen perustana pitäisikin olla siirretyn datan määrä.
Aivan kuten sähkölaitoskin laskuttaa, maksat siitä mitä käytät. Ainut oikeudenmukainen tapa laskutukselle.
Jahas jahas, toikin on nyt sitten muuttunut ja uusi hinnoittelu on <10GB 14,90e/kk, <20GB 29,90e/kk, >20GB 39,90e/kk. Järkevämpää nyt kyllä.
1und1 tarjoaa myös adsl:ää esim. 2GB, 5GB ja 10GB downloadrajoituksilla, hintaan 6,90e/kk, 9,90e/kk, 14,90e/kk. Lisämegat maksavat 1,2ct/MB. Ja uskokaa tai älkää, mutta adsl-liittymän saa myös aikarajoitteisena, esim alle 20h/kk käyttö maksaa 6,90e/kk. Liittymätyypin voi kyllä vaihtaa netin kautta koska tahansa.
Tietysti saksalaiseen tapaan kuuluu myös, että tarjolla on kaikenlaisia puol-kusetus vaihtoehtoja myös, vai mitä sanotte vaihtoehdosta ottaa 3072/384kbps adsl-liittymä 2GB-downloadrajoituksella, jonka jälkeen jokainen lisämega maksaa maltaita.
Hinnoittelumalleja on siis useita, tavallaan loistavaa, mutta toisaalta todella epäselkeää. Peruspertin on todella vaikea tajuta ilman apuja, että mikä liittymä hänen kannattaisi ottaa ja mitkä ovat sen rajoitukset. Useiden eri liittymätyyppien ylläpito ja niiden jatkuva rukkaaminen lisää myös operaattorin kustannuksia, jotka tietysti maksaa kuluttaja.
Oma rajoitukseton 1024/128-liittymäni maksaa minulle siis yleensä 16,99e/kk+39,90e/kk. Nämä hinnat siis juuri tehdyn hinnanalennuksen ja nopeuksien "noston" jälkeen (aiemmin 768/384). Lisäksi tulee avausmaksu 100e Deutsche Telekomille adsl:stä ja lanka/isdn-puhelinliittymästä, DT siis edelleen monilla alueilla ainoa vaihtoehto siirtotien suhteen, ja adsl:ää ei saa ilman lankapuhelinliittymää!
Siinä sitten pohtimista mallien paremmuuden suhteen. Omasta mielestäni Suomen yksinkertainen malli rules, mutta olenkin ns tehokäyttäjä :) Toki jos Suomeenkin toisi nykyisien vaihtoehtojen lisäksi muitakin vaihtoehtoja edes yhden/kaksi, esim. niin että nykyisistä "flatrate"-hinnoista saisi alennusta jos liikennettä on alle esim. <10GB, niin tuskin se olisi keneltäkään pois.
Zache, 14.7.2004 11:37:03
Ok, myönnän että ISP:n omasta verkosta ulospäin suuntautuva liikenne on myös kustannuserä mutta siitä ja sen hallitsemista kommentoitiin jo aikasemmin.
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 14:51:44
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 14:59:28
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 17:25:43
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 01:15:39
Piratismi on suurelta osin pelkästään oman taloudellisen hyödyn saamista. Hyöty saavutetaan usein pelkällä kopioimisella omaan käyttöön jolloin kyseisestä hyödykkeestä ei tarvitse maksaa. Usein jopa ei ymmärretä kuinka haitallista tuo voi olla varsinkin pienille tekijöille. Kaikkein tuomittavinta onkin tienata laittomasta tavarasta.
Mutta ei vika ole pelkästään piraateissa. Varsinkin musabisnestä vaivaa mystinen levyjen hintakartelli, yleisesti levyt maksavat 20 tienoilla, kukaan ei ole edes pyrkinyt muuttamaan systeemiä. Aikoinaan ihmeteltiin DVD-elokuvien hintaa, syy oli kuullema vähäisessä soitin määrässä. Nykyisin DVD-levy maksaa vähemmän kuin CD-levy.
Myös laissa on vikaa, sen voi todeta kuka tahansa kun katsoo hyvitysmaksu pykälää. Itse ostin juuri tyhjiä DVD-levyjä joiden hinta oli alle 1/kpl, järjettömän hyvitysmaksun vuoksi vastaavat maksaa suomessa 3-4/kpl. Älä siis osta Suomesta mitään tyhjiä levyjä!
Tulevaisuudessa saattaa olla edessä rikkomus jos siirrän juuri ostamani musiikki CD-levyn sisällön Mp3-soittimeeni. Kyseessä on jälleen järjetön systeemi jonka tarkoitus on takoa vain rahaa levy-yhtiöille.
Myös noita tilastoja lukiessa pitäisi ottaa huomioon eräs asia, huvikseen latailu. Moni kesäbiisi on yleinen latailun kohde jota kukaan ei oikeasti ostaisi jos siitä pitäisi jotain maksaa. Varsinkin muusikin huvikseen latailua voi selittää populaarimusiikin yhden hitin levyt, jos tuote tuottaa pettymyksen on suuri todennäköisyys ettei seuraavaa osteta ennen kuuntelua.
Suurin ongelma onkin etteivät warettajat viitsi ostaa niitä tuotteitaan jotka hyväksi kokevat. Jos moraali kestäisi ja tuki annettaisiin niille joille se kuuluu tuskin näin suurta meteliä nousisi.
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 10:01:11
Varmasti maksaakin, ja on hyvä, että ISP:t ovat tarpeeksi valveutuneita arvioidakseen kulujaan.
Asiasta kertovasta uutisesta saa kuitenkin sellaisen kuvan, että tämä "piratismi" aiheuttaisi jotenkin vääryydellä näitä "tappioita" ISP:lle. Eihän se niin mene: ISP:n business on tarjota yhteyksiä. Näistä asiakas maksaa sen ylisuolaisen hinnan, mitä Suomessakin pyydetään. Linjat tukkoon vaan, jos huvittaa; koko rahalla !
Sitten tämä itse "piratismi". Suomen lain mukaanhan netistä lataaminen on nykyisellään täysin laillista. Piraatiksi haukkuminen lähenteleekin herjausta...
Itse "piratismin" haitoista taas on jauhettu jo ties kuinka paljon, mutten voi olla ottamatta asiaa esille. Koko hypehän on levy-yhtiöiden luoma kupla. Nuo menneisyyden hyväveli-kartellit tappelevat nousuvettä vastaan sen sijaan, että ottaisivat vähän zeniläisemmän asenteen ja pyrkisivät mukautumaan; eivät ymmärrä omaa parastaan monellakaan tapaa.
Tuosta vielä lukemista Lontoonkielen taitaville (huom: .pdf):
http://www.unc.edu/~cigar/papers/FileSharing_March...
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 11:08:02
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 17:46:24
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 22:44:23
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 11:12:35
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 14:49:29
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 16:36:06
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 16:42:27
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 17:16:32
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 17:20:51
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 10:24:36
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 11:23:05
Mitäs teet jos miljardi ihmistä haluaa kuulla kun yksi urpo hoilaa? Tämä yksi stara voi pyytää palvelustaan aivan mitä tahansa.
Levy-yhtiöt luovat itse nämä monsterinsa. Eivätkä ne tietenkään pysty pitämään niitä lieassa loputtomiin, koska ketään ei kiinnosta levy-yhtiö vaan staran naama.
Niin kauan kuin markkinatalous toimii ei kukaan eikä mikään voi estää sitä että ihmisille myydään sitä mitä he haluavat ostaa. Levy-yhtiön ovat taitavia markkinoimaan mutta markkinointi toimii vain jos on asiakkaita jotka siihen reagoivat.
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 12:06:18
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 14:43:44
Säveltäjät saavat palkkansa radiosoitosta, ts. hiteistä. Heillä on yleensä kustantajat jotka toimivat agentteina ja ottavat sitten palkkioista osan itselleen. Kustantajat maksavat useimmiten myös palkkiot ennakoina säveltäjille. Tuottajat työskentelevät kertakorvauksilla.
asdfghjklz, 14.7.2004 12:00:10
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 13:59:20
Esimerkiksi Itse vuokraan DVD-elokuvat 1 hintaan lähikioskista, joten ei todellakaan kiinnosta aloittaa imurointi projektia, joka vie sähköä ja päättyy koodekkien metsästykseen. Mutta jo neljän euron hintaan voin sen tehdäkin...
DVD-levyä en voi kopioida ilman älytöntä työtä. CD-levyt eivät soi välttämättä kannettavassani...
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 14:01:03
Esimerkiksi Itse vuokraan DVD-elokuvat 1 hintaan lähikioskista, joten ei todellakaan kiinnosta aloittaa imurointi projektia, joka vie sähköä ja päättyy koodekkien metsästykseen. Mutta jo neljän euron hintaan voin sen tehdäkin...
DVD-levyä en voi kopioida ilman älytöntä työtä. CD-levyt eivät soi välttämättä kannettavassani...
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 14:33:14
Itselläni imurointi on päinvastoin lisännyt laillisesti ostettujen tuotteiden määrää. Imuroitu versio on monesti toiminut kokeiluversiona ja jos tuote on ollut mielestäni todella hyvä, niin olen ostanut sen.
Esim. moni äänilevy olisi jäänyt ostamatta ellen olisi ensin imuroiduista kappaleista varmistanut, että pidän levystä. Nykyisillä äänitteiden hinnoilla ei viitsi ostaa sikaa säkissä.
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 14:45:16
Näyttä siltä, että väitteesi on pelkkää paskaa. Tässä tietoa musiikkilevyn hinnanmuodostuksesta. kerropa mikä kartelli mitäkin osa-aluetta nostaa?
Musiikki-CD:n hinta noin 22 euroa ja hinta koostuu:
Valmistus 1,33 euroa
Artistiroyalty 0,83 euroa
Teostomaksu 1,25 euroa
Äänityskustannukset 3,37 euroa
Markkinointi 1,33 euroa
Tuotekehitys 0,83 euroa
Tukkujakelu 1,67 euroa
Vähittäiskaupan osuus 5,43 euroa
Levy-yhtiön osuus 1,75 euroa
Arvonlisävero 3,89 euroa
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 15:14:47
Artistiroyalty 0,83 euroa
Teostomaksu 1,25 euroa
Äänityskustannukset 3,37 euroa
Markkinointi 1,33 euroa
Tuotekehitys 0,83 euroa
Tukkujakelu 1,67 euroa
Vähittäiskaupan osuus 5,43 euroa
Levy-yhtiön osuus 1,75 euroa
Arvonlisävero 3,89 euroa
http://www.theregister.co.uk/2004/07/06/bmg_no_fri...
feenix, 14.7.2004 15:26:30
Notta kyllä siellä oikeasti ilmaa on vähän muuallakin, tuo listahan taitaa olla sama joka on pyörinyt ikuisuuden maailmalla, väittääkö joku oikeasti kirkkain silmin ettei esimerkiksi CD-levyjen valmistuskustannukset kaikkineen ole laskeneet viimeisen 10 vuoden aikana? Muistelen listan olleen meinaan melko identtinen tuolla 90-luvun puolivälissäkin jo.
1,33 euroa per CD, ei taida ihan olla oikein. Otetaanko hintatietoa vaikkapa Finnvoxilta?
1000 kpl CDitä, jewel tai slim, 4-sivuinen etuvihko, josta etu- ja takasivu neliväripainatuksella sekä nelivärinen takakansi, 2-värinen painatus itse levyyn. Hinta 90 senttiä kappale. Hinta ilman arvonlisäveroa kuten tuossa listassakin.
Masterin teko 520 euroa tuohon sitten päälle, mutta se ei kuulu tuohon.
http://www.finnvox.fi/k_top_fi.htm
Mietitäänpä sitten kun otetaan hannapakariset ja anttituiskut. He tekevät 100-500x tuon verran levyjä, eivätkä teetä niitä Finnvoxilla pientuotantona. Hinnat siis aika reippaasti alle tuon 90 senttiä per levy, samoin yhden masterin tekemiseen saa kulua vaikka tonni, silti se on 200000 levyn erässä 0,5 senttiä per levy. No hui.
Eli joko unohdetaan tuo lista ja aletaan vaatia oikeita listoja hinnoista?
(Ja eikö kenenkään mielestä ole naurettavaa, että artisti saisi 83 senttiä per levy, mutta tukkuri saa tuplat, levy-yhtiö myös ja vähittäiskauppa yli kuusinkertaisesti? Vaikkakin tukkurit ja levymyyjät osittain ovatkin aika ahneita hintojen mukaan)
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 15:41:35
Itse pyysin tarjouksen ja tilasin CD-linja Oy:ltä muovitaskuilla, 2-väri panatuksella 1200 kappaletta CD-levyjä monistettuna. Ilman mitään kansilehteä.
Hinta oli 899 euroa. Suhteessa sama kuin 6 vuotta sitten. CD:n laatu on huonompi kuin musiikkiCD:ssä. Ja ILMAN HYVITYSMAKSUA.
Tilasitko siis kaiken samantasoisena kuin musiikkiCD:t keskimäärin ja hyvitysmaksuilla varustettuna?
Anonyymi kommentoija, 15.7.2004 07:52:35
http://www.finnvox.fi/k_fi.htm
Minultakin tultiin kyselemään CD-masteroinnin hintaa. Vedottiin siihen että Finnvoxissa maksaa 230 euroa. Tarkemmin hinnastoa lukemalla huomataan, että hinta on lähes aina melkein 800 euroa, ja silloinkin se tehdään "peruskalustolla", kun taas laatu-vintage-kompurat saa käyttöönsä härskillä lisähinnalla.
http://www.finnvox.fi/de_fi.htm
feenix, 14.7.2004 16:09:52
Ei sinänsä voikaan, koska ei missään sanota mitä mikin noista kategorioista pitää täsmälleen sisällään. CD:n valmistus vain kuulostaa siltä, että tehdään se itse fyysinen plättä ja sen tekee jopa pikkumäärätuotannossa muut edullisemmin kuin tuon listan mukaisesti koko musiikkimaailma keskimäärin.
Eli tilasto lienee viallinen vai miksi tehdään paljon CDitä kalliimmalla kuin pikkumääriä?
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 16:48:42
Ei sinänsä voikaan, koska ei missään sanota mitä mikin noista kategorioista pitää täsmälleen sisällään. CD:n valmistus vain kuulostaa siltä, että tehdään se itse fyysinen plättä ja sen tekee jopa pikkumäärätuotannossa muut edullisemmin kuin tuon listan mukaisesti koko musiikkimaailma keskimäärin.
Eli tilasto lienee viallinen vai miksi tehdään paljon CDitä kalliimmalla kuin pikkumääriä?
Nähtävästi voit puhua Finnvoxin luvalla esittäessäsi näitä lausuntoja. Samantasoiset CD-levyt ja Finnvox vielä suunnitelee ja hoitaa koko kansikovien teon yksinään ja levyn kannen suunnittelun ja kustannukset ILMAISEKSI? Niinkö?
Ja Finnvox maksaa omasta pussistaan jopa teostomaksut? Niinkö?
Ja kaikki samaa standardilaatua kuin mainittu "musiikkimaailma"? Niinkö?
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 17:50:32
Ei sinänsä voikaan, koska ei missään sanota mitä mikin noista kategorioista pitää täsmälleen sisällään. CD:n valmistus vain kuulostaa siltä, että tehdään se itse fyysinen plättä ja sen tekee jopa pikkumäärätuotannossa muut edullisemmin kuin tuon listan mukaisesti koko musiikkimaailma keskimäärin.
Eli tilasto lienee viallinen vai miksi tehdään paljon CDitä kalliimmalla kuin pikkumääriä?
Asia varmaankin selviäsi sillä kun otat yhteyttä Finnvoxiin, isket nenän eteen Antti Tuiskun uusimman CD:n ja pyydät kustannusarvion täysin samanlaisesta materiaalista valmistetun osalta. Sinullas on siis masterit omasta takaa. Tuleeko halvemmaksi? Ei varmasti tule.
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 15:46:56
Väität siis pelkkien kuorien ja kuvien muodostavan 50 prosenttia levyn kustannuksista. loistavaa
feenix, 14.7.2004 16:06:29
Anonyymi kommentoija, 19.7.2004 08:46:48
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 16:09:11
http://www.antipiracy.fi/fakenomore/taustatietoa.h...
Mielenkiintoinen kohta tuolla sivulla on
"Kaikkien kulttuurituotteiden hinta kuvastaa sitä, kuinka paljon työtä niiden valmistamiseen on kulunut. Esimerkiksi cd-levyn tekemiseen ja tuottamiseen osallistuu eri vaiheissaan kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia eri ihmisiä."
Ja sitten poimitaan nuo pari huomioimaasi kohtaa listasta:
Artistiroyalty - 5,00 mk
Tukkujakelu - 10,00 mk
Vähittäiskaupan osuus - 32,56 mk
Levy-yhtiön osuus - 10,50 mk
Rahat tosiaan jakaantuvat työmäärän mukaan? (En ruvennut muuttelemaan euroiksi, ne löytyvät yltä ja pointti on rahanjaon suhteet työmäärään verrattuna.)
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 18:06:25
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 16:54:18
Valmistus 1,33 euroa
Artistiroyalty 0,83 euroa
Teostomaksu 1,25 euroa
Äänityskustannukset 3,37 euroa
Markkinointi 1,33 euroa
Tuotekehitys 0,83 euroa
Tukkujakelu 1,67 euroa
Vähittäiskaupan osuus 5,43 euroa
Levy-yhtiön osuus 1,75 euroa
Arvonlisävero 3,89 euroa
Ja rahaa jäisi tekijälle käteen enemmän kuin nykyisellään kysynnän kasvaessa järkyttävästi. (muut pääsee kilometritehtaalle)
Nyt ei ole mikään ihme jos useampikin taho purnaa sitä, että heidän bisnekselleen ei ole paikkaa uudessa uljaassa maailmassa. Ei minuakaan kiinnosta jäädä työttömäksi. Tämän takia noilla kaikilla itse bittien tuotantoon liittymättömillä kavereilla on huomattavia intressejä pitää huoli siitä, että musiikin asiallisesta jakelusta netissä ei tule ikinä mitään. Piratismi, niin kauan kuin se on laitonta, on pikkujuttu tähän verrattuna.
Se, muodostaako tuo porukka kartelleja on sitten salaliittoteoreetikkojen heiniä.. tai siis, jollei semmoista ole, niin kannattaisikohan perustaa?
Djadja-P, 14.7.2004 19:41:43
Ammutaanhan navetassakin!
Anonyymi kommentoija, 15.7.2004 09:58:23
Muistetaan vielä se, että singlet maksavat kaupassa 1-4 euroa, niitä myydään melko vähän, mutta ne ovat välttämättömiä myynninedistämisen takia. Singlet ovat miltei aina tappiollisia levy-yhtiölle jos myyntimääriä tuijotetaan, vaikka niiden valmistaminen ei olekaan merkittävästi halvempaa.
Keskimäärin levyjä Suomessa monistetaan ensipainoksena todennäköisesti vähemmän kuin tuo 3500 kpl.
Djadja-P, 15.7.2004 10:42:01
Ammutaanhan navetassakin!
Anonyymi kommentoija, 15.7.2004 11:13:35
Tämä on selkeästi merkkinointikustannus. Tuotekehitys on jotain ihan muuta.
Itse asiassa listasta kyllä puuttui yksi tärkeä ja suurehko kulu, eli demojen äänitys: isompi yhtye - vaikkapa HIM - laitetaan melkeinpä poikkeuksetta studioon äänittämään demot kappaleista, joista sitten valitaan singlet ja albumiraidat. Ja kun bändi tekee levytyssopimuksen levy-yhtiön kanssa, ei vielä ole mitenkään taattua, että sen levy ikinä julkaistaisiin, koska demot eivät ehkä olekaan hyviä, tai sitten valmis, äänitetty levy ei ole yhtiön mielestä kannattava satsaus. Tätähän on vaikea ennustaa, koska kyseessä on taide.
Markkinointikustannukset muodostuvat siitä, kun maksetaan lehtien, TV:n ja bussien kylkien mainostilasta ja graafisesta ym. suunnittelusta, johon en siis viitannut.
Djadja-P, 16.7.2004 13:59:17
Tämä aiheeseen kuulumaton inttäminen loppuu osaltani tähän.
Ammutaanhan navetassakin!
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 20:22:49
Valmistus 1,33 euroa
Artistiroyalty 0,83 euroa
Teostomaksu 1,25 euroa
Äänityskustannukset 3,37 euroa
Markkinointi 1,33 euroa
Tuotekehitys 0,83 euroa
Tukkujakelu 1,67 euroa
Vähittäiskaupan osuus 5,43 euroa
Levy-yhtiön osuus 1,75 euroa
Arvonlisävero 3,89 euroa
Anonyymi kommentoija, 15.7.2004 00:19:11
Valmistus 1,33 euroa
Artistiroyalty 0,83 euroa
Teostomaksu 1,25 euroa
Äänityskustannukset 3,37 euroa
Markkinointi 1,33 euroa
Tuotekehitys 0,83 euroa
Tukkujakelu 1,67 euroa
Vähittäiskaupan osuus 5,43 euroa
Levy-yhtiön osuus 1,75 euroa
Arvonlisävero 3,89 euroa
Saattaa olla liiketoiminnan kiristyksen paikka. Tuotekehitys?? Valmistuskin on yllättävän kallista samoin jakelu hinta. Taitaa vain olla surkeasti hoidettua liiketoimintaa.
Anonyymi kommentoija, 15.7.2004 06:21:09
Anonyymi kommentoija, 15.7.2004 06:25:37
Anonyymi kommentoija, 15.7.2004 11:50:02
Jos väittämäsi tarvitsee tuekseen jotain muuta taustatietoa, kannattaa jotenkin vinkata siihen suuntaan, eikä vain kuvitella, että ajatuksesi luetaan automaattisesti.
Anonyymi kommentoija, 15.7.2004 07:28:17
Kaikki uudet musiikki-CD:t saa kyllä kaupasta alle kahdenkympin, kun menee spesiaalikauppaan eikä johonkin Free Record Shoppiin.
Anonyymi kommentoija, 15.7.2004 10:02:54
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 18:14:30
Turha väittää että piratismi olisi jonkinlainen protesti korkeita hintoja vastaan. Ei levyjä mene merkittävästi enempää kaupaksi vaikka niiden hinta olisi 30% pienempi, tämän tiedän kokemuksesta. Jos ihminen haluaa CD-levyn, hän ostaa sen, mikäli hinta on siellä kahdenkympin tienoilla, niinkuin se on ollut yli kymmenen vuotta. Jotta saataisiin 30% enemmän heräteostajia tarvitaan 50% halvempia levyjä. Nyt jo ahdingossa eläviä levy-yhtiöitä moinen ei houkuta.
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 04:29:58
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 04:47:42
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 13:49:38
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 16:00:42
http://www.elisa.fi/index.cfm?t=1&o=170.00&...
Anonyymi kommentoija, 16.7.2004 23:47:21
Olisin varsin todennäköisesti sen kyllä kaupasta ostanut, JOS se olisi siellä ollut, mutta eipä näkynyt. Luulenpa, että tulevaisuus on itunessin ja muiden vastaavien. Koskakohan ensimmäinen yhtiö uskaltaa alkaa harrastamaan itunesin kaltaista toimintaa ihan normaaleilla mp3:lla tai ogg:lla? :)
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 12:22:39
Eli 0.00221e.
49e kuukausimaksulla sitä warettelisi ~22172 Gt ei vaan taida nopeudet siihen riittää :D
Anonyymi kommentoija, 14.7.2004 19:39:30
(<käytössä olevat tuotteet> - <myydyt tuotteet>) * <kappalehinta>
Ja näin eri teollisuudenalat saavat raportoitua mitä mielettömimpiä summia tappioiksi "menetetyistä tuloista."
Anonyymi kommentoija, 16.7.2004 02:35:03
Kun omistautuneet musiikkifanit lataavat musiikkia, se on kokeiluluontoista toimintaa, jolla seulotaan jyvät akanoista. Laadukkaita levyjä julkaistaan joka vuosi lisää, ja ihmisiä riittää ostamaan hyviä levyjä. Ongelma lieneekin että nämä suuret megayritykset jotka suurimman osan näistä tutkimuksistakin sponssaavat, omaavat artisteja joiden tuotoksia ei tulla muistelemaan klassikoina, tai "hyvinä levyinä". Nämä ovat kertakäyttöviihdettä (monille myös imagokysymyksiä) joita markkinoidaan raivokkaasti, ja suurten (visuaalisten) mediavaikuttimien kautta luodaan kuva kiinnostavasta artistista tarkkaan suunnatulle kohderyhmälle.
Pienet levy-yhtiöt ovat kyllä ongelmissa samalla tavalla, mutta ne eivät voi taistella tuulimyllyjä vastaan samalla tasolla. Ja laadukkaita levyjä ostetaan edelleen, pienet ymmärtävät sen, ja heillä on tässä se etulyöntiasema. Ne luottavat musiikkiin/artistiin itseensä, eivät oheistoiminnan/mainostuksen luomaan verhoon jonka avulla megayhtiöt sitten saavat levyt myydyksi.
Marginaalisemman musiikin, ja miksei myös animen, saralla on melkein mahdotonta ruveta tekemään mitään "heräteostoksia", jos joudut tilaamaan itse artikkelit ulkomailta, divareista, tai pienistä nettikaupoista. Näiden osa-alueiden fanit kyllä ostavat laadukkaaksi toteamansa tuotteet, ennemmin tai myöhemmin, mutta näitä on edelleenkin mahdoton löytää ja todeta laadukkaiksi, jos tätä nykyistä "p2p-kulttuuria" ei olisi.
Juuri ketjussa mainittu tuotekehitys on asia joka musiikkibisneksestä pitäisi kitkeä. Toivottavasti internet tekee sen.
Anonyymi kommentoija, 16.7.2004 10:32:20