Kirjaudu

Uutiskirje

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

Torstai, 2.2.2006

Optisen tallennusmenetelmän patenteista kiistaa

Michiganilainen Intellectual Science and Technology (IST) syyttää Philipsiä, Sonya ja Pioneeria patenttirikkomuksista. Michiganissa maanantaina nostetuissa syytteissä yhtiöiden optisten massamuistien väitetään rikkovan useita IST:n patentteja, mm. patenttia nro 5,748,575. IST vaatii yhtiöiltä korvauksia patentoimansa teknologian luvattomasta käytöstä.

Lue juttu K2, 2.2.2006 10:28. Lähde: the inquirer

Muita aiheeseen liittyviä uutisia

Rekisteröidy ja kirjaudu sisään, jos haluat kommentoida.

Kommentit ( 4 uutta / 4 )
pistettä.
Näytä vain kommentit joilla on vähintään
Kysymysten ykkönen
pitr_, 2.2.2006 17:28:37		 Pisteet: +1
Joo.. sen verta, mitä itse sain tuosta patenttitekstistä irti, on tuossa patentoitu optinen levyklusteri. Yksittäisten cdrom-asemien käyttäjät voivat siis nukkua yönsä rauhassa ;)

Ainakin joskus vuosia sitten isoilla kuvantamiseen(kin) erikoistuneilla firmoilla oli nauharobotteihin verrattavia optisten levyjen klustereita, joita voidaan käyttää tiedon tallentamiseen siinä missä nauhojakin. Olisiko myyntiargumenttina sitten ollut käytettävän median hinta vs. nauhat.

Joka tapauksessa, mielestäni tässä pitäisi jälleen kerran kyseenalaistaa se, millä perusteilla patentteja voidaan jättää ja ennen kaikkea, millaisia patentteja voidaan jättää. Jos ajatellaan, että on olemassa cd-rom asema (optinen asema) ei tarvitse olla kummoinen einstein päätellääkseen, että ehkä jossain vaiheessa näitä optisia levyjä käytetään ryppäissä (usampia levyjä päällekäin) ja niiltä suoritetaan suoraan ohjelmia (asentamatta kohdejärjestelmään).

Jos kerran patentin perusteella voidaan haastaa oikeuteen, miksei patentista? Vähän samaan tapaan kuin "obstruction of justice" -> "obstruction of business"
Yorak Re: Kysymysten ykkönen
Yorak, 3.2.2006 12:59:10		 Pisteet: +1
Joo.. sen verta, mitä itse sain tuosta patenttitekstistä irti, on tuossa patentoitu optinen levyklusteri. Yksittäisten cdrom-asemien käyttäjät voivat siis nukkua yönsä rauhassa ;)
Saman tyyppinen mielikuva minullekin jäi tuota tavattuani. Sitä en tosin keksinyt, mikä kyseisessä keksinnössä (jos nyt keksinnöstä saatikka sitten innovaatiosta voidaan edes puhua, sillä enemmänkin mielestäni on kyse käyttökohteesta). Patentin kuvaama systeemi (edellyttäen että olen tulkinnut sitä edes jokseenkin oikein) on triviaalisti keksittävä ratkaisu tiettyyn ongelmaan. Voihan se olla, ettei edes pantetointiviranomainen ole oikein edes saanut selvää mitä tuossa patentissa ajetaan takaa. "Kuulostaa hirmu tekniseltä ja monimutkaiselta, ilmanmuuta puolto tuolle".

Patentit eivät mielestäni enää pitkään aikaan ole suojanneet todellisia innovaatoita, vaan niitä hankitaan puhtaasti yrityksen kilpailuedun nimissä. Ts. patenteilla ei pyritä turvaamaan omia oikeuksia keksinnön hyödyntämiseen vaan niillä pyritään rajoittamaan mahdollisimman tehokkaasti kilpailijoiden toimintaa. Tälläinen keplottelu on mielestäni tuomittavaa, joten olen samaa mieltä kanssasi siitä, että itsestäänselvyyksien patentoijat raastupaan vaan. :)
Yorak Siansaksaa
Yorak, 2.2.2006 11:30:20		 Pisteet: 0
Olen tähän asti pitänyt omaa englanninkielen taitoani riittävänä. Pystyn lukemaan suhteelisen sujuvasti englanninkielisiä sanomalehtiä, kaunokirjallisuutta ja jopa teknisiä julkaisuja kunhan vain aihealue on tuttu. Nyt kuitenkin nousi seinä vastaan. Tavasin ja tavasin uutisessa mainittua patenttia nro 5,748,575, mutta en saanut patentoitavasta asiasta kovinkaan hyvää käsitystä.

Nyt seuraakin mielenkiintoinen kysymys. Kuinka moni natiivisti englantia puhuva saa tuontyyppisestä tekstistä kaivettua asiasisällön (kun käsittääkseni esimerkiksi amerikkalaisten lukutaitokaan ei ole keskimäärin mitenkään erinomainen)?

Toinen mielenkiintoinen kysymys, joka on suunnattu erityisesti patenttien puolustajille (ml. ohjelmistopatenttien). Miten voidaan olettaa, että pienet yritykset, joilla ei ole resursseja palkata lakimiehiä samoilemaan pantettiviidakossa voivat varmistua siitä, etteivät he astu kenenkään varpaille?

Fakta kuitenkin on, että toisistaan riippumattomat tahot voivat keksiä samanlaisen ratkaisun samantyyppiseen ongelmaan, vaikka eivät ole tietoisia toistensa pyrinnöistä. Etenkin kun perustutkimuksen tulokset yleensä mahdollistavat tietynlaisten ratkaisumallien keksimisen. Matematiikan historia on täynnä esimerkkejä tästä (ja onneksemme matemaattisen tutkimuksen tuloksia ole perinteisesti patentoitu).

Ehkä omassa elämässä tulikin tehtyä perustavaalaatua oleva virhe ohjelmistopuolen osaajan sijaan olisi pitänyt vanhempien ohjeiden mukaan lähteä oikeustieteelliseen. SIellä se raha tulevaisuudessa liikkuu :)

-Y
Re: Siansaksaa
MPi, 2.2.2006 12:01:08		 Pisteet: 0
Toinen mielenkiintoinen kysymys, joka on suunnattu erityisesti patenttien puolustajille (ml. ohjelmistopatenttien). Miten voidaan olettaa, että pienet yritykset, joilla ei ole resursseja palkata lakimiehiä samoilemaan pantettiviidakossa voivat varmistua siitä, etteivät he astu kenenkään varpaille?
Jos haluat 100% varmuuden, niin riippumatta siitä, onko kyseessä pieni vaiko iso firma, niin vastaus on "ei mitenkään".

Riskiä kyllä voidaan vähentää merkittävästi. Helpoin ja toimivin konsti on se, että tuotekehitystiimiin kuuluu joku, joka osaa tulkita edes jollakin tasolla patenttijulkaisuja. Olen opettanut tätä taitoa työni puitteissa useille tuotekehitysinsinööreille. Kaikki ovat oppineet, kyseessä ei ole mikään rakettitiede.

Ehkä virheesi ei kuitenkaan ole kovin suuri. Patenttiasiamiehillä ei nimittäin ole (yleensä) oikeustieteellisestä tutkintoa, vaan useimmiten DI tai soveltuva FM, jotkut ovat tohtoreitakin.