Ovatko tulevaisuuden DVD-levyt paperia?

Minun mielestäni tärkeintä ei ole se, mikä formaatti on käytössä ja mitkä sen puutteet tai edut ovat kilpaileviin tekniikoihin nähden. Tärkeintä on se, että on yksi de-facto -standardi, johon kaikki ovat enemmän tai vähemmän sitoutuneita.
Uskoisin myös, että henkilöt, jotka noita päätöksiä tekevät, eivät tee niitä mutu-tuntumalla tai vain teknisin perustein. Esim. valmistuskustannukset, implementointisykli tai investoinnit merkitsevät paljon jos se teknisesti heikompi ratkaisu on riittävän hyvä ajamaan asiansa. Lieneepä tuolla politiikallakin väliä (eli turha odottaa Kiinan ottavan käyttöön USA:ssa kehitettyjä standardeja tai toisin päin, noin julmetusti kärjistäen).

Ja ennenkaikkea kyse on patenteista. HD-DVD:n pohjalla on AOD-speksi, jonka kehittivät NEC ja Toshiba, kun tajusivat, että eivät päässeet mukaan patenttipooliin Blu-Rayn kanssa eli olisivat missanneet levyistä, soittimista, koteloista ja logoista tulevat dollarit. Esim. DVD-levyjen kotelon koko ja lookki on patentoitu..

Tutkimusten perusteella teknologisella paremmuudella on vain vähän vaikutusta dominant designin, ts. teknologisen de facto tai de jure-standardin muodostumiseen. Teknologian näennäistä paremmuutta enemmän siihen vaikuttaa sitä ajavan yrityksen tai koalition tekemät toimet. Koalitiot pyrkivät muokkaamaan asiakkaiden mielipiteitä esittämällä väitteitä sekä omasta teknologiasta että kilpailevista teknologioista. Lopulta ratkaiseva vaikutus on sillä, miten asiakas, esimerkiksi kulutuselektroniikan tapauksessa kuluttaja, havainnoi hänen tuotteestaan saaman lisäarvon. Lisäarvon muodostumisessa teknologista tehokkuutta enemmän saattaa vaikuttaa muut seikat (käytön helppous, saatavuus jne), jotka nekin saattavat vain olla koalitioiden hyvän aivopesun tuotetta. (1)

Toisaalta ratkaisu saattaa syntyä myös valmistavien organisaatioiden omien toimien kautta. Esim. VHS-teknologian sanotaan voittaneen Betan ei niinkään sen teknologisen ylivertaisuuden takia vaan pikemminkin siksi, että sen standardi oli kaikille avoin ja muut sidosryhmät saivat sitä vapaasti muokata(2).


Harvemmin kukaan yksittäinen henkilö tai biasoitunut henkilöryhmä pystyy vapaassa markkinataloudessa päättämään sitä, mistä teknologiasta muodostuu standardi. Yleensä se muodostuu pitkällisen prosessin seurauksena johon vaikuttaa useita eri organisaatioita ja näiden sidosryhmiä.

Ja lopulta kotikäyttäjien mielipidehän on lopullinen mittari tietyn teknologian menestymiselle. Eivät loppukäyttäjätkään kaikkia teknologioita niele.


(1) esim. Munir, K. & Phillips, N. 2002. The concept of industry and the case of radical technological change. Journal of High Technology Management Reserach, 13, 279-297.

(2) Cusumano et al. 1992 fall. Strategic maneuvering and mass market dynamics: the triumph of VHS over Beta. Business History Review, 51-63.

Niin siis "biasoituneita" (eng. "biased") tarkoitti edellisen kirjoittajan viestissä suurinpiirtein "puolueellisia", eikä kuulostanut hienolta vaikka se oli kirjoittajan tarkoitus.

Muistakaa lapset että lainasanojen eksessiivinen utilisaatio deterioroi suomen kieltä ja redusoi tekemäsi impression positiivisuutta jos audienssisi ei ole intellektuaalisesti limitoitunut.

Hups, kyllä siellä luki "biasoitunut"..

Korjasin vielä kun joku muu olisi kuitenkin sen tehnyt.

Kuvanlaatuhan on Betalla parempi kuin VHS:llä. Kasetteja vaan on jo vaikea saada :)

t: Jäärä

No nyt on taas puurot ja vellit aika sekaisin, etten sanoisi. Mistä olet saanut päähäsi että LA olisivat jollain tapaa niin kauheasti parempi vaihtoehto kuin FM? Kyllähän FM on juuri se oikea ratkaisu siihen mihin se on tarkoitettu, eli paikallisiin radiolähetyksiin. LA puolestaan on paikallaan pitkillä matkoilla. Muista toki sekin ettei LA edes kuulu aivan lähettimen välittömässä läheisyydessä.

Elektroniikan opettajani minulle tätä LA:n ihanuutta mainosti. Rekkamiehethän käsittääkseni käyttävät jonkinlaisia lyhytaaltoradioita (lälläreitä) keskinäiseen viestintäänsä, joten lyhyilläkin matkoilla tulee viesti perille. Tiedä sitten siitä tiedonlähteen luotettavuudesta. Sama heppu sanoi, että digiradiosta tulee seuraava suuri juttu.

Pointtihan oli kuitenkin siinä, että olisi hyvä, että uusi DVD-formaatti olisi sellainen johon kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä, valmistajat, ostajat ja mikrotukihenkilöt. FM:llä on kovaäänisiä vastustajia tietyissä piireissä, samoin kuin monilla muillakin standardeilla. Tasavirta oli aikanaan standardi, kunnes vaihtovirran todettiin sopivan paremmin pitkien matkojen voimanvälitykseen. Onko tämä sitten sitä toiveajattelua? Saattaa olla, mutta mitä pikemmin saadaan päätettyä tästä standardista, sitä pikemmin saamme ostaa näitä uusia leluja kaupasta.

Nykyinen DVD-speksi on määritelty vuoden 1995 tienoilla sen mukaan mikä on _halvin_, ei paras. Ja sen kyllä huomaa, varsinkin pro-puolella authoroidessa. Kun ei taivu niin ei vaan taivu.

Ihan sama mikä speksi seuraavaksi tulee, se on joka tapauksessa parempi ja joustavampi (playereiden välimuistil, anyone?) kuin nykyinen..

Olipa typerä kommentti.

Puut ovat uusiutuva luonnonvara, joten niitähän juuri riittää. Suomessa istutetaan enemmän puita kuin kaadetaan ja Suomi on maailman johtava puutavaran toimittaja, joten kyllä se Suomen osuus silloin ratkaisee. Kanada noudattaa samaa mallia, ja tulee hyvänä kakkosena toimitusmäärineen. Muiden maiden marginaaliset mokailut eivät paljon kiinnosta.

Paitsi jos niitä hakataan nopeammin kuin niitä uusiutuu.

Lisäksi on tämä monimuotoisuusongelma. Suomi on täynnä puupeltoja, jotka ovat aika kaukana luonnontilaisesta metsästä. Kaikki talousmetsä tuppaa olemaan puupeltoa oli se millä leveysasteella tahansa.

Onneksi näin ei tehdä.

Vuodelta 1997, en jaksanut uudempaa etsiä:
http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/...
Lyhyesti:
Tuotanto(Havusahatavara):
USA: 25 milj.m3
Kanada: 20 milj.m3
Venäjä: 7 milj.m3
Japani: 7milj.m3
Suomi 3 milj.m3

Muut tilastot toki vaihtelivat, mutta missään tilastossa, edes paperin viennissä, ei Suomi ollut ykkösenä. Tietysti jos tarkoitit johtavalla puutavaran toimittajalla jotain muuta kuin tuotantomääriä, saatat olla jopa oikeassa.

Maailmanpankin vuonna 1993 tekemän arvion mukaan taloudellisesti kestävä hakkuumäärä ylittyy 50 prosentilla (Worldwatch Institute 1998).
- http://www.luontoliitto.fi/harkittu_riski.pdf

Toi onkin varsin hupaisa "raportti".

Alussa tajutonta angstia UPM-Kymmeneä kohtaan, syytä oli erittäin vaikea ko. sisällöstä. Parhaita kohtia oli viittaaminen "tunnetun paikallisen luonnonsuojelijan" kritiikkiin - mitä kritiikki koski ei tietenkään sanottu.
Sitten lyhyt Indonesian historia joka ei siirtomaavaltiona luonnollisesti ole täysin ruusuinen.

Sit alkaa tulla (ilmeisesti) faktoja metsästä & -teollisuudesta.

Kappale 2.2.2. Indonesiassa maailmassa kuudenneksi eniten metsiä. (-> enemmän kuin Suomessa).

Kappale 2.3.4.:
1995 hankkeita uusien sellutehtaiden rakentamiseksi, näiden kapasiteetti 5,45tonnia
1997 koko maan sellukapasiteetti 3,9 tonnia, osa suunnitelmista on todnäk. jo toteutunut mutta sitä ei dokumentissa mainita...
Heti seuraavassa lauseessa todetaan että Suomen sellukapasiteetti oli 1996 7 tonnia.
Mitä pahaa siinä sitten on jos kerta lääniä on että sinne joku tekee "puumetsän" nurkkaan.

Jaksoin lukea tuonne ~25 sivulle asti kunnes tajusin että mulla on tosiaan parempaakin tekemistä. Jokaisella on persreikä (mielipide), niin myös noilla kahdella fil. yo:lla jotka ovat tuon kirjoittaneet. Kaikista parasta on se, että eri tutkimuksista "parhaat palat" poimimalla saadaan asia kuin asia näyttämään juuri siltä miltä kukin itse haluaa.

Maailmanpankin tekemä puutyötutkimus? Tässä voisi jo puhua jäävistä lähteestä. Eikö tuo maailmanpankki ole juuri niitä suurimpia kehitysmaiden ryöstäjiä, ainakin mitä paikallisilta kettutytöiltä olen asiaa tiedustellut.

Täytyy myöntää että sinänsä minulla on hyvin vähän tällaisesta asiasta tutkimustietoa antaa, suorastaan hävettävän vähän. Kuitenkin muistan viime Tiede-lehdessä olleen jutun, jonka mukaan aavikoitumisen vaivaamilla alueilla on kasvillisuus lisääntynyt viime aikoina. Siis juuri niillä Saharan alueilla, joihin Pentti Linkola oli lähettämässä aseistettuja taimipartioita kasvillisuutta levittämään. Burkina Fasossa oli muistaakseni koko valtion alueella kasvillisuus lisääntynyt.

Suhtaudun siis melko optimistisesti tulevaisuuteen.

Mutta, jotta totuus ei unohtuisi, kuinkahan on tiedon säilymisen laita näissä uusissa pareriDVD-levyissä? Nykyisen DVD:n sisältämän datanhan väitetään säilyvän sen sata vuotta sen kummemmin korruptoitumatta.

Olet oikeassa juuri siinä, mitä sanot: puita voidaan istuttaa, ja niitä riittää hakattavaksi. Tämä on kuitenkin eri asia kuin se, hakataanko puuta ekologisesti kestävällä tavalla ja ovatko _metsät_ kunnossa. Mikä tahansa sotilaallisesti istutettu rivistö puuta millä tahansa alueella ei riitä takaamaan sitä, että ympäristöpolitiikka on hyvää -- se voi parhaimmillaan taata vain sen, että kaadetun puun tilalle kasvaa uutta puuta taas uudestaan kaadettavaksi. Monien eläin- ja kasvilajien mahdollisuudet selviytyä siellä eivät välttämättä ole kovin hyvät, eikä metsä ole maisemanakaan kovin kaunis kovin pian hakkuiden jälkeen. ( http://www.luontoliitto.fi/metsa/muuttuva.html , http://www.luontoliitto.fi/metsa/perhemetsatalous.... ja laajat raportit http://www.luontoliitto.fi/metsa/raportit/index.ht... ).

"Metsä" on vähän laajempi asia kuin "mikä tahansa sotilaallinen rivistö puuta". Missäs luonnonvaraisissa metsissä käyt Etelä-Suomessa käyskentelemässä? Millaisetkohan elinolot niissä on paikallisille lajeille? Ja kylläpä tuolla kasvaakin hiton kaunista puuta: http://www.luontoliitto.fi/metsa/muuttuva.html

Se, että ympäristöasioista puhutaan ja että Suomessa toteutetaan kansallista ja yhteisön ympäristöpolitiikkaa, voi antaa harhaanjohtavan vaikutelman siitä, että ne ovat "kunnossa" (joku virkamies hoitaa ne, ja kun metsäfirmalla on ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti, se oikeasti tekee kaiken oikein).

Ja kun ympäristöongelmista on tullut ikään kuin "faktaa", eivät ne enää olekaan uutisia. Uutinen on se, kun joku Lomborg esittää (kätevästi jossain ihan muussa kuin tieteellisessä artikkelissa), että ympäristöongelmat ovatkin ympäristöaktiivien rahastusta. (Kuinkakohan moni suomalainen ympäristöaktivisti tienaa mersua vastaavan määrän rahaa juuri ympäristöaktivismillaan?) Ja kun samaan kuvaan nyt sattumalta sattuu helposti saamaan hipiltä näyttävän metsäaktivistin ja Metsähallituksen pukuun pukeutuneen ylhäisen virkamiehen, miksi kummassa kukaan menekillään elävä uutislähde laittaisi enää samaan kuvaan tiedemiestä tai virkamiestä, joka on tismalleen samaa mieltä kuin se metsäaktivistkin?

Kyllä useimpia suomalaisia kuitenkin taitaa kiinnostaa, jos "kansalta kysytään". Ensinnäkin itseisarvoisesti (ympäristöarvot ovat useimmille itsessään arvoja myös muualla kuin Suomessa, vaikka ne olisivat tärkeämpiä täällä), ja toisekseen ihan järkevästikin ajatellen. Emme elä omalla planeetallamme, ja siksi monet "leviävät" ympäristöongelmat vaikuttavat luonteeltaan meidän elintilaamme, eivätkä ne tunne Suomen rajoja. Nykyinen elämämme on myös huomattavissa määrin riippuvaista ulkomaisista luonnonvaroista ja ulkomaisesta tuotannosta, joten toisaalta tarvitsemme niitä, ja toisaalta olemme valinnoistamme jollain tapaa vastuussa. Joistakin meistä on jopa ihan kivaa matkustella ulkomaillakin. Pelkistäen tästä voitaisiin johtaa, että "omaisuudellaankaan" ei saa tehdä ihan mitä tahansa, jos se vaikuttaa tavalla tai toisella yhteiseen tai muiden elämään. Tästä merkkinä on jo sekä kansallista että yhteisön lainsäädäntöä. Paras olisi siis alkaa vähintäänkin teeskentelemään kiinnostunutta.

Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa, jos laskemme Etelä-Suomeksi vain kaikkein eteläisimmän osan maasta. Löytyyhän tuota metsää sitten toki hieman ylempää taas lisää.

Kas kummaa. Sain juuri sellaisen vastauksen, mitä odotinkin: pari detaljia pöytään (jotka väistävät itse kysymyksen _pointin_ ja joista puuttuu _kokonaiskuva_ kokonaan), ja sitten hypätään tyynesti sen varsinaisen eli toisen kysymyksen ohi. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

KYLLÄ maailmassa vaan riittää. Sademetsien osuus vähenee, mutta metsien määrä ei.

Niinhän se taidetaan tehdä, mutta tuskin se öljy ihan itsestään muoviksi muuttuu, eiköhän siinä tule erinäisiä luonnonvaroja käytettyä sen tehtailussa.

No joo, olet tossa kyllä oikeassa, mutta silti väittäisin että kun tossa jossain vaiheessa saadaan 'tarpeeksi' vääntävät koneet, päivitystarve pikkuhiljaa häviää.
Mutta sanon tuon itsekin vähän sarkasmia äänessäni.

Ja se leffan muovikrääsän vois laskea per katsoja, mutta voihan sen laskea myös suoraan leffalipusta. Eli max. lippu on 10e, mistä sitten arvioidaan kuinka paljon tuosta on kulunut muovikrääsään. Musiikissa taas taitaa olla resurssien kulutus aika pientä, mutta toisaalta nuo jutut on vaikea arvioida jos lähdetään rahavirtoja pitemmälle tutkimaan.

No, urheiluharrasteeni myötäilevät minimienergiaperiaatetta, eli jos puhun leffoista, se ei tarkoita että ajattelen vain ja ainoastaan niitä. Mustavalkoisesti katsottuna paras ekoteko olis ottaa kuula kalloon, mutta taidan silti kokeilla sitä toista vaihtoehtoa ja tallustella täällä aikani.

No toi loppu oli provo, kun eipä nykyisin tule muutenkaan katsottua jo nähtyjä leffoja. Ja osittain tuo oli piruilu myös itselleni ja sille että miksi niitä pitää kerätä, vaikka ei tarvikaan.

Tuota noin, muovihan on halpaa. Metsän polttaminen on halpaa, tehdäänhän sitä kehitysmaissakin. Ympäristökuormitus ei useinkaan näy hinnassa, koska kunnollista ympäristöverotusta ei ole.