|
Torstai, 15.4.2004 Pankit kokoontuivat pohtimaan tietoturvaaPankkien tietoturva-asiantuntijat, ohjelmistoyhtiö Microsoft ja Viestintävirasto kokoontuivat eilen Helsingissä pohtimaan Internetin tietoturvariskejä. Kokoontuminen sai alkusysäyksensä, kun tietoturvayhtiö Fleasome esitti MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa, miten suojatuissakin Internet-yhteyksissä voi siepata käyttäjätunnuksia ja salasanoja. "Internet-kaupankäyntiä tehdään paljon. Kaikki nämä luottokorttien numerot, käyttäjätunnukset ja salasanat ovat haittaohjelman kaapattavissa", johtava asiantuntija Pekka Niskanen Fleasome Oy:stä väittää. Fleasomen TV:ssä esittelemä menetelmä perustuu viime syksynä Internet Explorerissa havaittuun haavoittuvuuteen, joka mahdollistaa suojattujen yhteyksien salasanojen kaappaamisen.
Lue juttu K2, 15.4.2004 00:05. Lähde: MTV3
|
|
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 01:45:37
Joka tapauksessa, itse vältän nettipankkiasioimista yleisillä koneilla viimeiseen asti juuri noiden keyloggereiden takia ja koti koneellakin toki ajetaan viimeisimmät päivitykset omaavaa virustorjuntaohjelmaa. Tuntuu hieman turhalta kohdistaa ongelmaa yhteen selaimeen, etenkin kun iso osa ihmisistä asioi nettipankissa kouluissa, kirjastoissa, töissä jne. paikoissa joissa myös muilla on pääsy koneelle. Vaikka tunnuksella ja salasanalla ei mitään radikaaleja juttuja päästäkään tekemään, niin mielestäni ne ovat kuitenkin asioita joita ulkopuolisten ei tarvitse tietää.
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 03:29:54
Ei julkisilla koneilla niin turvallistahan toi on.
Suurempaa varmuutta hakiessa listaa kaikki ajettavat ohjelmat ja niiden tarkisteet jota tarkistetaan silloin tällöin.
Eikä live-cd käyttökään huonompaa ole jos täysin varma haluaa olla että kone on aina puhdas.
Julkisissa tiloissa kun konsteja on vaikka kuinka paljon mitä käyttää. Hulluinta on kirjautumispakot unohtaen silti estää buuttaus cd-levyiltä, levykkeiltä tai usb muistilta joko unohtaen estää moinen biossista tai unohtaa bios ilman salasanaa.
Äkkiäkös moisessa tuuppaa omat tavarat koneelle pääkäyttäjänä.
Puhumattakaan tavoista mitä turva-aukkojen kautta on käytettävissä.
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 10:04:03
Mutta se toimii vain Explorerissa, Operassa (esim) ei ole samaa toiminnallisuutta. Joten lisätään aiemmin luetelluihin turvallisuustoimenpiteisiin vielä turvallisen selaimen käyttö.
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 03:10:37
Tässä pari vuotta sitten yksi kaveri kyseli nettipankin luotettavuudesta ja yhden kaverin kanssa sille yritettiin kertoa että tämän tapainen hyökkäys teoriassa mahdollista mutta aika hankala toteuttaa. Kaveri ei uskonut meitä ja oli soittanut pankkiin, pankkivirkailija oli tyrmännyt tälläisen mahdollisuuden suoralta kädeltä niin kuin asiaan kuuluu. Eihän se virkailija tietenkään voi sanoa että tommoinen olisi edes teoriassa mahdollista jos haluaa pitää työnsä. Mutta kiinnihän tollaisesta jää, ainakin jos siirtää rahat omalle tilille.
Minä ainakin maksan kortilla automaatilla kaikki laskut vaikka on kotonakin kone. En siksi että pelkäisin tuollaista, vaan sen takia että jos palvelupaketista maksaa niin pitää pankilla jotain kulujakin olla kun ei enään kerran pankkisaleistakaan vuokraa maksa :).
Kyllä noi yleisten paikkojen koneet on vähän niin ja näin. Yhtenä päivänä tyttöystäväni totesi että kun meni eräälle yleisessä käytössä olevalle koneelle, niin kun hän meni webbimailiin niin ei tarvinnut salasanaa ollenkaan. Ja tätä ei aiheuttanut mikään virus, bugi tai haitta-ohjelma. Käsittämätöntä että ohjelmissa on ominaisuutena tälläinen salasanojen muistaminen taikka ainakin huonoa ylläpitoa.
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 08:39:45
Saunikselta saa nettipuhan EUR 39/kk ja servun voi tunkea vaikka ylläpitäjän sängyn alle...
Englanninmaalla törmäsin joskus nettikahvilaan jossa koneet asennettiin uudelleen käyttäjän vaihtuessa, eli imagesta posautettiin uusi levykuva koneelle. Operaatioon meni vajaa viisi minuuttia, mutta onpahan ainakin pykälää hankalampi asentaa joukkoon keyloggereita tms (olettaen että levykuva on puhdas). :)
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 14:10:45
Saunikselta saa nettipuhan EUR 39/kk ja servun voi tunkea vaikka ylläpitäjän sängyn alle...
jampstamp, 16.4.2004 01:01:34
mxmattil, 15.4.2004 10:36:26
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 10:16:25
Vai oliko se kaverisi kysynyt sittenkin joltain pankin tietoturvaosaston heebolta, tuntuisi olevan enemmän heidän alaansa ;););)
weicco, 15.4.2004 08:36:26
Mennään johonkin kirjaston koneelle ja säädetään konffista se käyttämään meidän proxyamme. Kun asiakas ottaa yhteyden kirjastosta pankkiin, näytellään asiakkaalle pankkia. Annetaan asiakkaalle Osuuspankk.fi niminen sertifikaatti, asiaks tod. näk. hyväksyy sen mukisematta. Kysytään asiakkaalta normaalisti tunnus ja salasana. Otetaan yhteys pankkiin ko. tunnuksilla. Lopuksi muutetaan saajan tilinumero omaan Sveitsiläiseen tilinumeroomme ja hymyillään :)
jst, 15.4.2004 09:24:47
Andronikos, 15.4.2004 13:41:46
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 16:09:39
Säästöpankit ja paikallisosuuspankit taas päästävät tutkimaan tilitietoja pelkällä tunnuksella ja salasanalla. Laskunkin voi kirjoittaa, mutta raha ei lähde tililtä minnekään ennen kuin naputtelee 6-numeroisen vahvistustunnuksen joita on muistaakseni satakunta erilaista. Vahvistustunnukset eivät ole kertakäyttöisiä. Salasanaa kehoitetaan vaihtamaan noin kuukauden välein.
Nordealla on tunnus ja kertakäyttöinen nelimumeroinen salasana, joilla pääsee tutkimaan tilitietoja. Raha lähtee tililtä vasta erillisen vahvistustunnuksen (4 merkkiä) syöttämisen jälkeen. Vahvistustunnukset eivät ole kertakäyttöisiä.
Mutu-tuntumalta voisi arvioida, että Nordean ratkaisu on näistä turvallisin, mutta loppujen lopuksi se suurin kaikki turvallisuutta kohottavat tekijät eliminoiva tietoturvareikä istuu tuolin ja näppiksen välissä. Nettipankkeja voisi kuitenkin pitää melko turvallisina. Suurempi riski on automaatilla joutua ryöstön uhriksi.
Andronikos, 15.4.2004 16:43:29
weicco, 15.4.2004 18:16:34
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 08:27:25
voi siepata käyttäjätunnuksia ja salasanoja.
Sen sijaan Fleasome on rakennellut oman häkkyrän jolla tunnukset saadaan urkittua *ennen* niiden salausta.
Eli https on turvallinen yhteystapa, mutta jos koneella on ajossa tietoja keräävä haittaohjelma niin tietoturva on kyllä ollut menneen päivän lumia jo aiemmin.
Mielestäni suojatun pankkiyhteyden käyttäminen on aivan yhtä turvallista kuin ennenkin, kunhan työasemalla on virusturva ja päivitystaso ajantasalla, ja käyttäjä ei itse asenna/aja tuntemattomia ohjelmia.
Missähän se uutisarvo tässä oli?
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 14:08:44
siten täysin turvallinen. kyseinen hyökkäys ei vaadi mitään haittaohjelmia itse yhteyden muodostavalle koneelle. Joskin hyökkääjällä on kuitenkin oltava pääsy, jollekin koneelle, josta tuon "uhrin" liikennettä voidaan salakuunnella ja siihen väliin päästä.
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 14:16:20
Eli https on turvallinen yhteystapa, mutta jos koneella on ajossa tietoja keräävä haittaohjelma niin tietoturva on kyllä ollut menneen päivän lumia jo aiemmin.
Mielestäni suojatun pankkiyhteyden käyttäminen on aivan yhtä turvallista kuin ennenkin, kunhan työasemalla on virusturva ja päivitystaso ajantasalla, ja käyttäjä ei itse asenna/aja tuntemattomia ohjelmia.
Missähän se uutisarvo tässä oli?
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 08:45:24
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 09:18:59
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 12:58:31
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 11:43:56
http://www.counterhack.net/base_clippy_image.html
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 17:36:00
Ei Microsoft kaikkeen syypää ole, en minä sillä. Keskimäärin teknisesti jopa löytyy laatuakin. Mutta jos joku ei korjaa niitä asioita, jotka voisi helposti korjata, .. Sen sijaan tehdään lisäbisnes ja tuupataan PR:llä koko asia melkein nurinkuriseksi. Hahhah
Anonyymi kommentoija, 18.4.2004 21:37:58
Ihmeellistä asiassa on kyllä pankkien suhtautuminen asiaan. Mm nordean solo-palvelun tunnistautuminen vaatii tunnuksen ja vaihtuvan salasanan sisäänkirjautumisessa. Miten käy skenaariossa, jos ilkeä sovellus on koneessa ja käyttäjä syöttää virheellisesti tunnuslukutaulukosta liian suuren luvun esim. seuraavan mikä ei ole vielä vuorossa. Sen voi kaapata ja joku voi käyttää tuota tunnusta käyttäjän nimissä asiointiin. No nordealla on kyllä vahvistustunnukset mutta käsittääkseni niitä kierrätetään, eli voivat olla joskus samoja. Mutta tili ja asiakastietoihin pääse ilman vahvistuksia kiinni.
-jokainen sovellus on tietoturvariski
mxmattil, 15.4.2004 09:19:23
Kun kaikki pankit käyttävät kertakäyttöisiä tunnuksia, ei ole mitään väliä vaikka hurrja krakkeri keyloggerillaan saakin kertakäyttöisen salasanan varastettua. Siinä tilanteessa se on jo käytetty. Ja tämäkin vaatii että käyttäjä on _itse asentanut_ koneelleen vakoilu-ohjelman. Onko ihme jos vakoilua varten asennettu ohjalma vakoilee käyttäjän näppäimenpainlluksia?
Muutenkin tuo "paljastus" oli selvästi suunniteltu enemmänkin tietoturvafirman omaksi mainokseksi kuin vakavasti otettavaksi kommentiksi. Firma kun "ihan vaan sattumalta" valmistaa palomuureja ja tietoturvan tarkistustuotteita.
mxmattil, 15.4.2004 10:41:25
http://www.cis.hut.fi/kaip/spam/spammerit.html#fle...
Hypnos, 15.4.2004 11:15:42
Ehkä ongelma on suurempi verkkomaksu palvelujen kanssa, jotka eivät käytä vaihtuvia salasanoja. Muuten en kyllä ymmärrä mitä ihmeellistä on keyloggerissa joka osaa lähettää kaappaukset verkkoon, virusskanneri tunnistaa mokomat demonit... Paljon melua tyhjästä.
Itse maksan kyllä laskuni tulevaisuudessakin netissä.
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 13:42:06
Parempaan turvallisuuteen en usko, luotan kumminkin siihen että Microsoftin ja Netscapen/Mozilla.orgin ja Operan väki on astetta pätevämpää kuin jonkun Novon tai Tietoenatorin, jonka ne pankit luultavasti palkkaisivat clienttiään vääntämään. Niihin pankkisoftiinhan siis pikapikaa haittasovellus ilmestyisi.
Tahdotko todella paluuta aikaan, jolloin olet sidottu yhteen ainoaan tietokoneeseen, johon on asennettu juuri se clientti mitä milloinkin tarvitset. Jos haluat käyttää yhteyttä muualta, on ensin selvitettävä onko käyttöjärjestelmä oikea, salliiko lisenssi clientin levittämisen yms.
Kaikenmaailman FoxPro-virityksiä ja muita perinteisen client-server mallin-ohjelmia korvataan yrityksissä muutenkin kovalla tohinalla selainpohjaisilla sovelluksilla. En näe syytä miksi pankit lähtisivät päinvastaiselle linjalle.
Hypnos, 16.4.2004 03:04:14
Tänään käväisin muuten veikkauksen sivuilla lyömässä vetoa. Yhteyskone sen verran avoin ja veikkauksen tilillä sen verran rahaa, että selvä turvallisuusriski... Miksi ei veikkaus järjestänyt kriisikokousta, kun mediaa pelkäävät pankit niin joutuivat tekemään?
Djadja-P, 15.4.2004 17:51:35
Ammutaanhan navetassakin!
mxmattil, 15.4.2004 14:23:00
sellaista implementaatiota jossa itse yhteyttä olisi vakoiltu joltain muulta koneelta (eli ns. man in the middle-kone) ei ohjelmassa esitetty lainkaan. Ainoastaan local-eksploitti jossa käyttäjä oli itse asentanut vakoiluohjelman joka lähetti toiselle koneelle käyttäjän tekemät asiat.
jjx, 15.4.2004 16:59:55
Kieltäydyn uskomasta että esim. Firebirdin ja vastaavien rajapinnat olisivat niin primitiivisellä tasolla, että niihin ei voi tehdä vastaavanlaisia laajennuksia. Kyllä tuollaiselle löytyy ihan oikeitakin käyttötarkoituksia.
Firman puolustelut omalla boardillansa vetävät vähän suupieliä virneeseen: http://netti-kilpi.fleasome.com/cgi-bin/yabb/YaBB.... :
"Lisäksi KeyLoggerin asentaminen vaati jo jonkin verran (asennus)toimia - IE:n em. ominaisuuden hyödyntäminen ei välttämättä vaadi samanlaista proseduuria. "
Anonyymi kommentoija, 15.4.2004 21:00:03
Kyllä nyt sai firma hyvää mainosta kohtuullisella vaivalla. En väitä ettei heidän löytönsä olisi kiva, mutta se uutisoitiin väärin.
JuZZe, 15.4.2004 17:46:44
Oma spekulaationi 45-minuuttia ohjelmassa esitellystä kyhäelmästä:
"Itsestään asentuva haittaohjelma kun CD-levyn laittaa asemaan." Eli autorun-ohjelma joka vain rekisteröi kyseisen ActiveX komponentin ilman ilmoitusta. Ei mitään uutta.
IE antaa vapaat kädet ActiveX palikoilleen koskien selainta, käyttäjän napinpainallukset ja klikkaukset voidaan napata jotta pystyisit ohjaamaan käyttäjän toimia haluamallasi tavalla. Esim. kertomalla viereisessä palkissa että "Tämän sivun kaltaisia sivustoja löytyy myös täältä.." kun käyttäjä osoittaa linkkiä.
Fleasomen viritys vain tallentaa napinpainallukset ennen kuin selain itsessään tekee yhtikäs mitään.
"Pahis" tai "kolmas osapuoli" joka haluaa saada käsiinsä nettipankin tunnukset avaa ActiveX komponentin oman pienen webpalvelimen luoman web-sivun. (tv-ohjelmassa näytetty yksinkertainen veppisivusto johon tuli uutta dataa kun käyttäjä oli painanut nappejansa). ActiveX komponentti on asetettu havaitsemaan nettipankkien sivupohjan jolloin se alkaa tallentamaan napinpainalluksia ja esittämään ne omalla sivullaan jota Pahis lukee.
Joten tässä on kyse ominaisuudesta, ei mistään tietoturvareijästä saatikka HTTPS-protokollan rakenteesta.
Mutta tässä on mahdollisuus väärinkäyttöön vaikka käytössä olisi pankin juoksevat tunnukset. Mikäli Pahis samanaikaisesti seuraa uhrinsa toimia ja IEn ActiveX rajapinta sallii komponentin puuttumisen itse sivuun, voi pahis hyväksikäyttää tiliä. Pahis koodaa palikkansa emuloimaan Nordean palvelua, kun käyttäjä syöttää tunnukset Solon kenttiin, ne eivät menekkään perille asti vaan palikka kaappaa ne ja esim. ohjaa selaimen virhesivulle "Solo on huoltotöiden takia hetkellisesti poissa käytöstä". Sitten Pahis ottaa tunnukset, kirjautuu niillä sisään ja tekee tekonsa. Onneksi tämän suojaamiseksi on maksut hyväksyttävä syöttämällä ei niin usein vaihtuva koodi erilliseltä listalta, joten Pahiksen on tiedettävä suurin osa niistä jo entuudestaan, eli pidemmän ajan vakoilun avulla.
Seuraavan kerran uhrin koittaessa kirjautua palevuun, Solo ilmoittaa että tunnus on jo käytetty, käyttäjä tuumaa "jaha" ja nappasee seuraavan listalta.
Näissä tempuissa ei ole mitään uutta eikä mullistavaa, enempi median aiheuttamaa turhaa pelkoa peruskäyttäjien silmissä. Fleasomen puolesta tämä haiskahtaa onnistuneelta mainostempulta. Väliäkö sillä tuleeko myöhemmin negatiivista palautetta, saavatpahan ainakin myytyä tuotteitansa.
ricardo, 20.4.2004 15:37:22
Miten voi asiantuntija tuollaista vääntää, lukemattomat kerrat on tapahtunut, että nämä rikolliset tapaukset tulevat tietoon vasta vuosien kuluttua, jos kerran kiistattomasti esitetään tällainen väärinkäytön mahdollisuus, siihen pitäisi saada korjaus välittömäst, ennen kuin virhe tapahtuu?
Ricardo tietoturvatutkija!