Poliisi tutkii TOASnetin piratismia

Opiskelijajärjestöjen mukaan opiskelleet saavat paremmat työpaikat ja paremmat palkat, miksi silti samojen tahojen mukaan ei ole varaa maksaa vaikka sitä opintolainaa sitten pois, kun kerran opiskelemattomatkin saa maksettua asuntolainoja ja vaikka mitä kulutusluottoja?

(Juu, OT, haluaisin oikeasti vaan vastauksen tuohon kysymykseen, kukaan ei ole osannut vielä vastata. Niin ja elätän itseni täysin omalla työlläni, valtion ei tarvitse minua auttaa, eikä auta vaikka mitä opiskelisin. He kun ovat päättäneet että koulut X, Y ja Z vain kuuluvat tuettavaksi, mikään muu ei ole oikeaa opiskelua)

Mielenkiintoista. Voisitko tarkentaa.

Millä tavalla? Itse en näe mitään epäeettistä kummassakaan bisnesmallissa.

Vaan kyllä se on joltakulta pois. Se, mikä on pois, voi olla häviävän pieni, mutta kun 100 miljoonaa ihmistä tekee samaa, niin se alkaa jo sattua johonkuhun.

Jos heität pienen kivenmurikan jonkun päälle, niin ei siitä pysyvää jälkeä jää. Jos kuitenkin otat 100 kaveria mukaan, niin jälki alkaa olla aika pahaa.

En kyllä ymmärrä miksi jaksan näitä samoja asioita toistaa täällä, ei ne kuitenkaan mene perille.

Luepa vaikka tästä Sektorissakin uutisoidusta CD:stä, niin ehkä ymmärrät paremmin: http://www.purplemotion.net/forum/viewtopic.php?t=...

Ahaa, rikkeen nimike on siis muuttunut. Hyvä juttu.

En siis tarkoittanut, että MS Office:n piratisointi olisi hyväksyttävää, vaan että se on mielestäni kuitenkin hyväksyttävämpää, kuin myymälävarkaus.

Jep, hyviä pointteja, mutta taidat unohtaa, että suurin osa opiskelijoista ei ole teknisiltä taidoiltaan varmaankaan samalla tasolla kuin sinä. Miten on sen tietokonetta omistamattoman humanistitytön kanssa, jonka tietokoneen käyttötaito rajoittuu siihen, että lukion atk-tunnilla on katseltu Windowsin ja MS Officen perusteita? Tämäntyyppisten käyttäjien kanssa OOo:n käyttö voi tyssätä jo siihen, että toiminto on eri valikossa kuin MSO:ssa.

Joten miksi koulussa pitää opettaa juuri MS officea?

Niinpä.

Tosin jos asiasta ryhdytään laajempaa linjanvetoa tekemään, niin ikävä kyllä Suomessa MS:llä on paljon tehokkaampi lobbausosasto kuin OOo:lla. Asiaa ei auttaisi se, jos MS:n politiikan mukaisesti valtiolle tarjottaisiin suopean linjauksen kyytipoikana edullista lisenssitarjousta...

Yksittäisenä tapauksena kyllä, mutta pitää aina ottaa huomioon myös laajuus - paljonko ihmisiä osallistuu toimintaan ja paljonko tavaraa liikkuu.

Luulisin, että tuolla hubissa on ollut vähintään satoja käyttäjiä ja teramäärin warea.

Totta, mutta luulisin, että asiasta nousisi valtavasti suurempi haloo, jos myymälävarastaminen olisi yhtä yleistä kuin piratisointi.

Pointtisi on..?

Se, että näin arvioiden piratismi on myös suuren yleisön mielestä huomattavasti hyväksyttävämpää, kuin fyysisten tuotteiden varastaminen.

Pitikö tuon olla puolustuspuheenvuoro TOASin hubille tai P2P:lle yleensä?

Minusta esim. kaupasta nälkäänsä varastaminen on hyväksyttävämpää kuin pelien, elokuvien ja muiden luksustuotteiden levittäminen internetissä.

Ei, vaan lähinnä totesin, että "suuri yleisö" vaikuttaa olevan samoilla linjoilla kanssani asioiden suhteellisen tuomittavuuden kannalta.

Jep, olen samaa mieltä, tosin epäilen kuitenkin, ettei tuota tapahdu juurikaan. Oletan, että lähes kaikki myymälävarkaat rahoittaa huumeongelmaansa tai kärsii jonkinasteisesta kleptomaniasta. Tai sitten kyseessä on pikkukiddot joiden mielestä se on "jännää".

Aika OT: Usein ruokaa vievät myymälävarkaat, ja muutakin vievät, varastelevat koska rahat on käytetty johonkin muuhun. Kuten esim. kaljan kittaamiseen (huumeongelmaan).

Ei se ole noin mustavalkoista... kuinka moni ihminen ostaisi ko. tuotteen silti vaikka sitä ei saisi ilmaiseksi? Vaikka sen tuotteen imuroisikin paikalliselta DC-hubilta niin se kuitenkin tulevalla työpaikalla on ostettuna, ja kaiken lisäksi siitä on jo käyttökokemusta. Loppujen lopuksi tuo voi olla myös työnantajan etu... onpa ainakin käyttökokemusta ohjelmistoista ja niitä voi sitten työpaikalla suositella. Mistään officesta kun ei taida olla mitään demoversiota.

Ja kävikö muuten mielessä että jos niitä ei wareteta lanissa olevalta DC-hubilta niin miten ko. ohjelma otetaan käyttöön jos sitä tarvii? Ostaako käyttäjä sen officen? Tuskin, ainakaan sen takia että koulutöissä sitä tarvii ja koulun loputtua voi heittää lisenssillä kuikkaa. Todellisuudessa se waretetaan joltain ulkoverkossa olevalta hubilta ja kulutetaan yliopiston kaistaa sitten siihen.

Tottahan on että jos kaikki käyttäjät warettavat kaikki ohjelmansa niin kehitys kuolee mutta näin ei kuitenkaan ole. Firmoilla vähän eri tilanne, taitaa olla rangaistukset ja valvonta täysin eri luokkaa kuin yksityiskäyttäjillä. Jokaisessa työpaikassani on ollut office-lisenssi, joten sitä en ole joutunut laittomasti käyttämään.

Harmi vain että monet valmistajat käyttävät asemaansa väärin, esim. nostamalla syytteitä tuotteensa kopioinutta käyttäjää vastaan, joka todellisuudessa ei missään tilanteessa olisi tuotteesta maksanut vaikka sitä ei ilmaiseksi olisi saanut. Maksatetaan sitten lakimiesten palkatkin + ohjelmiston hinta kolminkertaisena samalla.

Minä en tule koskaan ostamaan Doom 3 peliä, joten voin warettaa sen ja pelata sitä huoletta? En myöskään tule ostamaan Officea, jotenka voin vaikka kopioida työpaikalta sen kotikäyttööni? Kummallista logiikkaa.

Ei logiikassa ole mitään kummallista. Syyllistyt kyllä tekijänoikeus rikkomukseen, mutta et aiheuta taloudellista vahinkoa ID softwarelle tai M$:lle. Tekijänoikeuslaki on ongelmallinen tapaus juuri välittömän vahingon puuttumisen takia. Warettamisen ja Piratismismin välille pitäisi tehdä selvä ero.

Okei. Entä koskeeko sama logiikka muitakin lisenssejä, kuin kaupallisia? Otan GPL lisensoidun softan, teen siihen muutoksiai ja julkaisen sen kaupallisenlisenssin tai ehkä BSD lisenssin alla. Onko tämä sitten myös sallittua tässä "warettaminen vapaaksi" maailmankatsomuksessa? Eihän tässäkään aiheuteta kaupallista vahinkoa tekijälle.

Mikä on kaupallinen lisenssi? Kai GPL:kin luokitellaan sellaiseksi, kun sehän ei kiellä softalla rahastamista? Jos tavoitteena on informaation vapauttaminen, jossa gpl on vain työkalu niin ei sen rikkominen tietenkään ole sallittua mutta on sallittua kopioida "kaupallisten lisenssien" alaisia ohjelmistoja niin paljon kuin haluaa. Itse käytän vapaita softia, joita voin jakaa ystävieni kanssa ihan luvallisestikin. Suosittelen muille samaa.

GPL kieltää nimenomaan softalla rahastamisen. Ainoat kulut mitä voit laskuttaa ovat median siirtämisestä asiakkaalle koituvat haitat. Niin tuki tietenkin, mutta se ei liity suoranaisesti tuotteeseen, vaan on lisäpalvelu.

Ai missä kohtaa? GPL FAQ:sta FSF:n sivulta:

Does the GPL allow me to sell copies of the program for money?
Yes, the GPL allows everyone to do this. The right to sell copies is part of the definition of free software. Except in one special situation, there is no limit on what price you can charge. (The one exception is the required written offer to provide source code that must accompany binary-only release.)

Olette väärässä.

Omituista, sillä GPL sanoo näin, joista minä vedin oman johtopäätökseni:

You may charge a fee for the physical act of transferring a copy, and you may at your option offer warranty protection in exchange for a fee.
...
You must cause any work that you distribute or publish, that in whole or in part contains or is derived from the Program or any part thereof, to be licensed as a whole at no charge to all third parties under the terms of this License.
...
11. BECAUSE THE PROGRAM IS LICENSED FREE OF CHARGE

Jaa-a. Mielestäni tässä nyt on ristiriitaisia asioita. Tuo 1. kohta ei sinällään kiellä rahastamista. 2. kohta kieltää toisten ihmisten rahastamasta sinun tuotteellasi. 3. kohta on sitten warranty-tietoja ja tuo rivi antaa selvästi ymmärtää, että tuote on ilmainen.

Jos tuotteesta nyt pyydetään rahaa, niin ainakin tuo warranty kohta raukeaa ja silloin lisenssin nimi ei ole enää GPL.

Mutta tämä ei ollut se pointti muutenkaan kysymyksessäni. Tarkoitin kysyä, että jos poropietarilisenssejä saa rikkoa, niin saako sitten rikkoa myös GPL, BSD, whatever lisenssejä?

Voisiko olla (en ole varma), että kohta 1 koskee teoskappaletta ja loput lisenssiä?

Luottaisin kuitenkin tuohon FAQ:iin enemmän kuin sinun tulkintoihisi :).

Jos pitää lukea FAQja että ymmärtää lisenssiä on asiat aika huonosti. Lisenssin pitäisi olla mahdollisimman selkeä ja sanoa mitä saa ja mitä ei. GPL ei anna myydä softaa, vaan rahastaa siitä palvelusta että toimitat sen softan jollekulle. Tässä mielessä FAQkin sanoo että saa rahastaa, ei mistä se raha otetaan. FAQ on väärin muotoiltu, mutta GPL on myös hyvin sekava, eikä kukaan tunnu haluavan muuttaa sitä. Ehkä halutaan pitää epäselvyys jotta joskus lakituvassa voitaisi voittaa, jos joku uskaltaisi mennä sinne asti kun voidaan päättää lisenssin sisältö siellä tarkemmin.

Sehän just kertoo että asia on harvinaisen selkeä kun kenenkään ei tarvi mennä lakitupaan tappelemaan.

Mitä ohjelmistojen myymisellä tässä tarkoitetaan? Itse tarkoitan sillä kopion myymistä rahaa vastaan, en sitä, että ostajalle kerrottaisiin olemaan jakamatta kopiotaan muiden kanssa. Myihän rmskin emacs-nauhoja hyvällä voitolla silloin kun Internet oli harvassa. GPL-lisensoituun koodiin voi myös tehdä muutoksia ja myydä ne halukkaalle ostajalle.

GPL on oikeastaan harvinaisen selkeä ja nerokkaasti laadittu dokumentti. Tähän mennessä se on kestänyt kaikki kokeet.

Sanoisitko vielä ne kokeet, kenties linkkiä aiheeseen. Minä en ole nimittäin kuullut vielä yhdestäkään.

"...omasta mielestään". On helppoa uskotella itselleen, että "en olisi sitä kuitenkaan ostanut", mutta se ei ole välttämättä ainakaan ihan koko totuus. Minusta on täysin mahdollista, että niistä 100 waretetusta pelistä ainakin muutama olisi tullut ostettua säästyneillä laajakaistan kk-maksuilla, jos niitä ei olisi ollut saatavilla.

Itseäni huolestuttaa lähinnä se, että huoleton warettaminen rikkoo markkinatalouden. Kun tosiaan tällä hetkellä warettajia on satoja miljoonia, niin se vääristää rehdin kilpailun ohjelmistoalalla. Kysynnän ja tarjonnan laki menee tavallaan rikki. Se johtaa siihen, että ainoastaan isoimmilla yrityksillä, joilla on aggressiiviset markkinointibudjetit pärjäävät kilpailussa. Viime vuosina onkin ihan selvästi näkynyt merkkejä siitä, että kuluttajasoftaa tekevät pienet pajat ovat käytännössä kaikki tippuneet pois.

Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että esim. peli-innovaatioita on turha odottaa samaan tahtiin kuin esim. 80- ja 90-luvuilla. Firmat satsaavat tuttuun ja turvalliseen, jonka tiedetään myyvän. Esim. Electronic Arts keskittyy julkaisemaan jatko-osia urheilupeleilleen jne.

Tekijänoikeus itsessään on antikapitalistinen työkalu (rajoitettu monopoli), jonka alkuperäinen idea oli lisätä julkaistujen teosten määrää, jotta ne sitten palautuisivat taas yhteisomistukseen. Puhu sinä kapitalismista kun bisnes nojaa monopolilakiin ja koodin salassapitämiseen. Vapaat ohjelmistot ovat sitä oikeaa kapitalismia.

Olet 100 %:sesti väärässä, vaikka olen kuullut tuollaisia väittämiä ennenkin. Tekijänoikeuslain ainoa alkuperäinen tarkoitus oli ja on turvata tekijän oikeus omaan teokseensa, eli ettei kukaan muu saa ottaa toisen työtä (tutkimus, luettelo, kirjallinen teos jne) omiin nimiinsä. Siihen liittyy myös tekijän oikeus määrätä teoksensa käytöstä. Esim. monet muusikot eivät halua kappaleitaan eroottisiin elokuviin tai mainoksiin lainkaan ja haluavat sen käytöstä (jota myös kopiointi on) korvauksen. Onko tämä mielestäsi kohtuutonta? Onko kohtuutonta, että ohjelmistoyritys, joka on käyttänyt miljoonia ohjelmistokehitykseen, vaatii ohjelman kopioista korvausta?

Eräs paradoksaalisimmista ilmiöistä on, että samat ihmiset, jotka julkisesti vastustavat koko tekijänoikeuskäsitettä, saattavat olla myös plagiarismin suuria vastustajia.

Minä näen tämän niin, että asioita puolletaan ja vastustetaan sen mukaan, mikä on itsekullekin sopivaa. Näyttää olevan ajan henki, että etiikkaa, normeja ja arvoja muokataan oman navan mukaan. On varaa opiskella yliopistossa, viettää kosteita viikonloppuja, maksaa 50 euroa kuukaudessa laajakaistayhteydestä, ja ostaa 1000 - 1500 euron tietokone. Onpa monella vielä autokin käytössään. Kuitenkin 15 - 20 euron CD-levyt tai 30 - 50 euron pelit ovat ihan liian kalliita, joten ne on ihan pakko kopioida verkosta itselleen.

Omituisen vihamielistä tekstiä. Jostain syystä avoimen lähdekoodin kannattajien puheenvuoroissa käsitteet helposti vääntyvät ja keskustelu saa jopa heimouskonnollisia sävyjä.

Vapailla ohjelmistoilla ei ole mitään tekemistä kapitalismin kanssa, vaikka sillä varmasti onkin vaikutusta vapaiden markkinoiden toimintaan. Ne ovat enemmänkin yleishyödyllistä yhteisötoimintaa, jolla silläkin on oma paikkansa tässä maailmassa.

Tässähän se pointti onkin. Kun maksaa jo noin sikakallista hintaa laajakaistayhteydestä, niin monien mielestä se oikeuttaa sitten kopioimaan kaiken verkosta löytyvän omaan käyttöönsä.

Älä unohda että ne paskiaiset ostavat oman ruokansakin!!!!

Tulikin lyötyä submit-nappia liian aikaisin. Avoimen lähdekoodin kannattajien mielipiteet ovat melko laimeita.

Tarkoitin tuolla, että kilpailu on aivan eri tasolla vapailla ohjelmilla kuin ei-vapailla. Voitaisiin sanoa, että valitaan monopoli monopoleista kun valitaan jokin ei-vapaa ohjelma ei-vapaiden ohjelmien joukosta.

Nyt en enää pysy perässä. Tarkoitatko, että kaikkien ohjelmistovalmistajien pitäisi tukea kaikkien muiden ohjelmistovalmistajien formaatteja ja protokollia, ja avata kaikki lähdekoodi kaikille, jotta ne eivät olisi monopoleja?

Pitää nyt selventää pari asiaa.

kapitalismi = vapaat markkinat, eli ts. markkinat, jossa kysyntä ja tarjonta määrää hyödykkeen hinnan, ja yksityiset ihmiset voivat olla omistajia. Eli jos hyödykkeen hinta on 0 (kuten vapailla ohjelmistoilla), niin se ei de facto ole osa markkinataloutta (kapitalismia), koska hinta on hitsattu paikalleen.

Nyt kun tähän soppaan lisätään taho (P2P) joka tarjoaa käytännössä rajoittamattoman määrän hyödykkeitä rajalliselle kysynnälle (kuitenkin satoja miljoonia ihmisiä) hinnalla 0, niin ymmärtänet, mitä tarkoitan vapaiden markkinoiden rikkoutumisella. Toisella tavalla ilmaistuna: ääretön tarjonta, rajallinen kysyntä, hinta 0 ja vieläpä niin, että investoinut yksityinen taho ei saa "kaupasta" vastinetta sijoitukselleen.

monopoli = määräävä markkina-asema. MIcrosoftia lukuunottamatta ei monopoleja ohjelmistomarkkinoilla taida olla.

Tuo ainoastaan siinä tapauksessa että oletetaan, että pelkästään jaettava ohjelmisto on hyödyke siinä. Open Source projekteissa yleensä itse 'myytävä' hyödyke on itse softan kehittämisprosesssi eikä ohjelmiston levittäminen ja 'asiakkaat' ostavat sitä joko ajallaan (työllään) tai sitten yhä useammassa projektissa suoraan rahalla. Samoin muutkin suljetun lähdekoodin ohjelmistojen puolelta tutut kaupalliset palvelut joista asiakas on valmis maksamaan kuten ylläpito, koulutus, tekninen tuki on olemassa myös open source puolella. Joka tapauksessa myös Open Source puolella maksetaan ohjelmistoista yhtä lailla, ainoa vain että open source puolella on yleensä 'taloudellisesti kannattavampaa' olla rahastamatta koodin levittämisestä ja keskittyä ohjelmistojen kehitykseen. Että en kyllä hyväksy tuota argumenttiasi, että open source erityisesti olisi kapitalistisen järjestelmän ulkopuolella.

Ja tuo että hyödykkeitä voidaan kopioida ja levittää suhteellisesti ilmaiseksi (maksamme mm internetyhteydestä ja sähköstä, katsomme mainoksia jne) ei mikään avoimen lähdekoodin ominaisuus vaan yleisesti digitaalisen tekniikan piirre ja hyödynnettävissä ihan yhtä lailla kaupallisellakin puolella ja ehkä se ei ole vain taloudelllisesti järkevää rahastaa kappelmääräisiä hintoja hyödykkeistä joita voidaan tuottaa 'muotin' tekemisen jälkeen käytännössä ilmaiseksi. Esimerkkinä vastaavasta suhteellisesta hinnan laskusta voidaan pitää vaikka painokoneen keksimistä, joka käytännössä tappoi kirjojen käsin kopioimisen mutta hinnan lasku käytännössä olemattomiin puolestaan mahdollisti esimerkiksi uudet bisnesmahdollisuudet kuten sanomalehdet ja koulukirjat.

Sitten ei myöskään käytetä MS Officea, vaan vaikkapa Open Officea.