RIAA hyökkää yksityishenkilöiden kimppuun

-Lahjojen puute ? :) Tai se ettei ketään kiinnostais kuunnella 'kenen tahansa' 'musiikkia' ?

Maailmaa hallitsevat levy-yhtiöt ovat liian suuria nykyään, jolloin tilanne vastaa aika pitkälle monopolia. Uusi artisti pakotetaan levy-yhtiön lakimiesten sorvaamiin sopimuksiin, jotka eivät ole artistille parhaita, mutta pakko pistää nimi alle tai iso bossi sanoo "ulos ja seuraava sisään".

Minua ihmetyttää se, että kun IT-firmat irtisanovat ja lomauttavat porukkaa, kun myynti ei vedä, niin tämä musiikki/elokuvapuoli yrittää lobata tiukempia lakeja voimaan ja valittaa äänekkäästi kuinka huonosti heidän bisneksellään menee. Ne luulevat olevansa suhdanteiden yläpuolella.

Ihmetyttää myös se, että eikö musabisneksessä päde samalla tavalla kysynnän ja tarjonnan laki. Levyjen hinnat on ollut jo ties kuinka kauan samaa tasoa, olkoon kuinka paskaa tahansa. Myös itse levyjen kesto on nykyään liian lyhyt. enkä nyt tarkoita että määrä korvaa laadun. Vaan tekis vähintään se 60minuuttia hyvää musaa ja hinnat kuluttajan lompakolle sopivaks ni ei ois mitään ongelma. Se että pitäs siinä sivussa antaa tohvelin kuvaa persuuksiin muutamalle visionäärille ja kykyjen bongailijalle ei haittaa ketään(ei tarvitse ruveta vuodattamaan tästäkään asiasta..). Bisnes on bisnestä ja sillon ku menee huonosti karsitaan jostain, kuten muillakin aloilla eikä käydä itkemään että meillä menee huonosti!

Eikä käyttää 'kenen tahansa' softaakaan? Suurin osa niistä artisteista, joita minkä kuuntelen on 99% ihmisistä 'keitä tahansa'. (Ja siksipä levyjä onkin vaikea löytää alkuperäisinä.)

luetaan toi tosta vielä :
-----------------

-------------------


-tosta sain sellasen käsityksen että alkuperäinen kirjoittaja ajatteli kenen tahansa voivan alkaa tekemään sellaista musiikkia jota muut ostaisivat :)

Mutta näin tarkemmin katsottuna siinäpäs ei puhutakaan myymisestä, joten olin hieman pihalla.

Toisaalta en myöskään tajua että mitä sä yritit sanoa.. :)

Niin eli kuuntelemasi musiikki on "ei-tunnettujen" artistien tekemää, joten niiden levyjä on vaikea löytää kaupasta ? :) noinko ?

.. mutta entäs sitten ?

Robinhoodimaisuudessa ei ole mitään pahaa. Ei artistit kovin köyhiä ole ja kaiken sen ilmaisen pillun lisäksi riittää pienempikin palkka. Ja me suomessa maksamme artisteille rahaa muutenkin teosto maksuina, joten on vain reilua vaatia rahoilleen vastinetta.

Kyllähän tyhjistä CD-R -levyistäkin menee joku lähemmäs 50% kasettimaksuihin Teostolle. Että vaikka laittaisin kotipornoa levyille, niin periaatteessa siitä maksaa Teostolle siitä.

Maksat, mutta hakemuksesta voit saada kotipornoon käyttämistäsi levyistä teostokorvauksen takaisin. Ei vaadi kun hakemuslomakkeen täytön, se lienee kuitenkin nykynuorisolle liian vaativa tehtävä!

Se koskee yrityksiä ja yhteisöjä, jotka harjoittavat ammattimaista levyjen tekemistä. Mutta jos jossain on tälläinen, voitko laittaa linkin tai ohjeen mistä lomakkeen saa yksityisetkin, vai mitä pappa?

sano muuta. ja sitten just kun vouhkataan siitä, että rahat menee artisteille, niin kysynpä vaan, että mistäs tiedät, meneekö ne Jamppa Tuomisella vai Britney Spearsille?

jos CD-R -levyt myydään sillä premissillä, että niille poltetaan musiikkia, olisi kiva, jos vaikkapa vapaaehtoisesti saisi kertoa, kenen musiikkia polttelee ja kuinka paljon. kohdistuisi sitten nuo korvauksetkin oikein (ts. muuten esim. John Frusciante taitaa jäädä ilman päivällistä).

outoa muuten, että kukaan ei älähdä TV-elokuvien äänittämisestä VHS:lle ja niiden mahdollisesta kopioimisesta eteenpäin? tämäkin on aivan yhtä ei-laillista ja kompensoidaan juuri tuolla kasettimaksulla.

Asiaa!
http://kotisivu.mtv3.fi/hipit/

Lopettaisitte jo tuon roskan mainostamisen joka paikassa.

Kriitikotkin sanovat samaa:
Hurjat hipit on ihan PERSEESTä!!!!!!!!!!! PS. KAIKKI HYVäN NäKöSET NAISET MAILATKAA MULLE pennanen_P@hotmail.com
Jolu maakari, kiuruvesi 4.3. 1999

Vitun hipit, lopettakaa mainosroskanne tukotus. Ei kiinnosta, hirveet sivut ja musiikki on kauheeta skeidaa.
Tom "Proffa" Ruusuvori 6/2003

Musiikki on tökeröä stoukkimatskua ja sivut ovat tyylillisesti mauttomat ja halvat.
Tom "Proffa" Ruusuvori 6/2003

http://kotisivu.mtv3.fi/hipit/

Se, ettei sillä keinoin saa edes kuluja peittoon. Musiikin tekeminen maksaa, ainakin jos sitä tekee oikeilla soittimilla oikeassa studiossa. Jos haluaa saada hyvältä kuulostavaa jälkeä, se maksaa suorastaan paljon. Siksi levy-yhtiö on useimpien musiikkityylien kohdalla välttämätön ratas koneistossa. (Jos artistilla olisikin rahaa kuin roskaa ja näin mahdollisuus itse kustantaa levynteko, käytännössä hänen kannattaisi silloin perustaa oma yhtiö.)

Siksi toisekseen keikoille tai ainakin keikkaliksoille pääsy käytännössä edellyttää, että artistilla on ihan oikea levy ihan oikeissa kaupoissa. "Meidän biisiä on ladattu Mp3.comista nääääääiin monta kertaa" ei oikein vakuuta keikkajärjestäjiä samaan malliin.

Ja kyllähän se on vanha tunnettu spekulaatio, että isot levy-yhtiöt ne piraattilevytehtaat omistavat Kiinassa ja Venäjällä. Miksi turhaan heittää rahaa hukkaan kun voi myydä rikkaille isolla rahalla ja köyhille pienemmällä rahalla?

Hintadiskriminointi on hieno asia.

Rikkailla on jotain, millä maksaa, koska valtiovalta suojaa heidän omaisuuttaan ja niitä toimintoja, jotka ohjaavat omaisuuden muodostumisen rikkaille. Tämä omaisuudensuoja ei ole mikään luonnonlaki. Demokratiassa omaisuudensuoja perustuu muodollisesti siihen, että yhteiskunnan jäsenet hyväksyvät omaisuudensuojan sisällön, ja köyhät suostuvat siivoamaan rikkaiden vessat.

Mitä erilaisimmat sosialistisväritteisetkin aatteet ovat muuten tyypillisesti lähteneet liikkeelle nimenomaan sivistyneen hyvinvoivan porvariston keskuudessa. Että se siitä rikkaiden haluttomuudesta antaa muille ilmaisiksi mitään.

Suosittelen alkajaisiksi tutustumista vaikka ay-liikkeen historiaan. Miten oikein tämän ajattelutavan valossa selität hyvinvointiyhteiskunnan synnyn?

Ei varmasti olekaan, jos tämä idea otetaan aksioomaksi, ja sitten jokainen tapahtuma, joka vaikuttaisi poikkeamalta periaatteesta, yksinkertaisesti _selitetään_ yhtäpitäväksi tuon aksiooman kanssa. T.s. jos joku erehtyy solidaarisuuteen, hän tekee tämän itsekkäistä syistä. Syyt ovat itsekkäitä, koska tässä mallissa ihmisen toimintaa ei voida selittää kuin sillä, että toimija hyötyy toiminnastaan. Toimintaa ei voida selittää kuin hyötymisen kannalta, koska sosiobiologisen determinismin perusteella ihmisen luonto on itsekäs. Sosiobiologinen determisnimi taas on validi oppi, koska ihmisethän selvästi toimivat oikeasti itsekkäästi hyötyäkseen silloinkin, kun heidän arkikielessä sanotaan toimivan epäitsekkäästi. Kysyttävää?

Ja sieltähän sitä asiantuntemusta sitten löytyykin.
Joskus Chatissa oli vieraana joku teoston edustaja joka valehteli suurimman osan puheistaan eikä uskaltanut nimeään tai naamaansa näyttää lähetyksessä.
Herättää luottamusta vai mitä?

USA:n kilpailulainsäädäntö kieltää hintakartellit. Luulisi moisessa maassa jo jonkun nostaneen asiasta oikeusjutun jos tilanne olisi sellainen kuin väität sen olevan. Onko liian vaikeata hyväksyä, että ehkä suurin osa ihmisistä on valmis maksamaan siitä levystä sen ~20 euroa ja hinta siksi on niin paljon?

Kummassakin on kysymys kulutushyödykkeestä jolla on transaktiokustannuksia. Jos ymmärsit asiayhteyttä lainkaan, vertauskuva oli rajattu "waretan koska tuote on mielestäni liian kallis" -tapaukseen. Tällöin tuote nimenomaan jätetään ostamatta koska sen saa halvemmalla varastamalla sen.

Itseasiassa puhuin Suomesta. Toisaalta USA:ssa levyjen hinnat ovat n. $15, eli tämän päivän kurssilla karvan yli 13€. Sikäläiset palkat ovat kuitenkin paljon parempia, eli suhteessa levyt ovat jenkeille reilusti halvempia.

Mutta silti asioissa on iso ero. Toisessa tapauksessa varastetaan olemassa olevaa omaisuutta, kun taas toisessa varastetaan tuloa. Edelleenkään en halua puolustaa piratismia, tuollainen vertailu vain häiritsee.

Rautalankaa:

Tapaus 1a) henkilö X ei varasta autoa kaupalta Y --- molemmilla rahat plusmiinus 0

Tapaus 1b) henkilö X varastaa 10 rahayksikön arvoisen auton kaupalta Y --- vaihtoehtotapaus 1a:han verrattuna henkilö X on 10 rahayksikköä plussalla, kauppa Y:n tilanne on -10

Tapaus 2a) henkilö X ostaa 10 rahayksikön arvoisen musiikkilevyn kaupasta Y --- henkilö X:llä on -10 rahayksikköä ja kaupalla Y +10

Tapaus 2b) henkilö X jättääkin levyn ostamatta ja hakee sen verkosta --- vaihtoehtotapaus 2a:han verrattuna henkilö X on 10 rahayksikköä rikkaampi ja kauppa Y 10 rahayksikköä köyhempi

...ja tämä edelleen tapauksessa, jossa piratismia perustellaan korkeilla hinnoilla ja siis jätetään levy ostamatta koska sen voi hakea verkosta. Tällöin autonvarastamis-vertaus on täysin pätevä.

Ei. Kauppa Y EI ole musiikin varastamisen jälkeen 10 rahayksikköä köyhempi, vaan se menettää 10 rahayksikön tulot, eli on yhtä köyhä kuin ennen varastamista. Usko nyt pois, materiaalista kopion ottaminen on eri asia kuin sen alkuperäisen materiaalin varastaminen. Tuossa autovertauksessa pitäisi autosta ottaa täydellinen kopio, joka ei aiheuttaisi kaupalle auton menetystä vaan toteutumattoman autokaupan.

Jos välttämättä haluat rautalankasi oikaistuna takaisin, x on varkaan varat ja y on kaupan varat:

1a) x = 10, y = 10
1b) x = 20, y = 0
2a) x = 0, y = 20
2b) x = 10 + ?, y = 10

Tapaus 2b:n varkaan varat on vaikea arvioida, netistä imuroitu levy kun ei ole saman arvoinen kuin alkuperäinen levy kansineen. Vai kuinka monen olet nähnyt myyvän netistä imuroituaan albumia samaan hintaan kuin kyseinen levy maksaa käytettynä?

Pointti jäi sinulta lahjakkaasti huomioimatta. Kyse oli tapausten 1a <> 1b ja 2a <> 2b vertailusta. Kuten omastakin rautalankamallistasi näet, 2b:ssä varas on 10 rahayksikköä plussalla, kauppa 10 rahayksikköä miinuksella VERRATTUNA tapaukseen 2a. Ja tämä EDELLEEN siinä suljetussa päättelyssä, että warettaminen oikeutettaisiin levyjen korkeilla hinnoilla.

Kyllä ymmärrän edelleen pointtisi, mutta sinä et edelleenkään minun. Musiikin kopioimista ei voi verrata auton varastamiseen, koska ensimmäisessä aiheutuu tulon menetystä ja jälkimmäisessä omaisuuden menetystä.

1. Musiikkiasi kopioidaan äärettömästi -> säilytät omaisuutesi (mutta menetät tulosi)
2. Omaisuuttasi varastetaan äärettömästi -> menetät kaiken mitä jo omistit

Ongelma on se, että tapaus 2a) voi olla puhtaasti kuvitteellinen. Tällöin kaupan köyhtyminen on täysin teoreettista. Mitään materiaalista ei ole hävinnyt minnekään. Oikeudellisestikin autoja ja tekijänoikeuksia koskevat omat erityissäännöksensä juuri siksi, että ne eivät ole kaikissa suhteissa vertailukelpoisia.

Toki niitä on nostettu. Viime vuonna levy-yhtiöt suostuivat yhdessä jutussa sovintoon ja maksoivat korvauksiakin kaikille, jotka ilmoittivat ostaneensa levyjä tiettynä aikana..

http://www.cbsnews.com/stories/2002/10/01/entertai...

No, Suomessa ainakin kieltäydyttiin laskemasta Levy-yhtiön levyjä listoille, kun ne maksoivat liian vähän. Vasta kun hinnat nostettiin tietylle rajalle (ja nimenomaan tasan rajalle) ne pääsivät listoille.

Oikeusjutun nostaminen kysyy aikaa ja rahaa, ja sitä on huomattavan vaikeaa tehdä levy-yhtiöiden lakimiesarmeijoita vastaan. On ylipäätään huolestuttavaa, jos asioita pitää ensimmäiseksi ruveta setvimään oikeussalissa. Eihän nyt herran tähden mitenkään voida lähteä siitä, että jos jotakin asiaa ei ole viety oikeuteen, se on automaattisesti moraalisesti hyväksyttävä.

Mikä välttämätön syy-seuraus-suhde tässä on? Jos joku on valmis maksamaan Harry Potter-kirjasta 100 euroa, onko tämä automaattisesti myös _kohtuullista_?

Se, että tekijä esittää teolleen yhden syyn, ei tarkoita, että teko voitaisiin tyhjentävästi selittää tuolla yhdellä syyllä. Jotta ihmisten toiminta voitaisiin kuvata tällaisina laskutoimituksina, pitäisi myös sellaiset asiat kuin esim. jonkin asian sosiaalinen hyväksyttävyys kääntää samalle laskutoimituskielelle, mikä tekee koko taloudellistamiskikkailun tarkoituksenmukaisuuden vähän kyseenalaiseksi.

Mistä sinä nyt puhut? Sanoin vain, että jos se hintakartelli on kerran niin ilmiselvä ja hintoja pidetään keinotekoisesti liian korkeina, niin asia on nopea läpihuutojuttu oikeussalissa. Jos asia ei ole niin selvä, niin turhaa itkette täällä että hinnat ovat korkeita vain levy-yhtiöiden ilkeyttä. Hintakartelli on juuri sellainen asia, joka täytyy ratkaista oikeussalissa. Ei siitä tule mitään että "information wants to be free" -hipit paheksuvat verkossa "kaikkitietävinä" ilmiselvää hintakartellia ja vaativat että levy-yhtiöiden pitäisi muuttaa hintojaan ilman oikeuskäsittelyä. Vapaan tiedonvälityksen messiaat omaksuvat samanlaisen "tuomarin" roolin kuin mistä he paheksuvat RIAA:ta piraattien ajojahdissa.

"Syytön kunnes toisin todistetaan" - ei voida myöskään lähteä siitä, että joku on automaattisesti moraalisesti tuomittavaa.

Jos tavallinen kuluttaja olisi valmis maksamaan kirjasta tuon hinnan, niin kyllä se silloin olisi kohtuullinen. Se, että jotkut EIVÄT ole valmiita maksamaan siitä kirjasta 100e, ei tarkoita että 100e olisi kohtuuton hinta. Me emme elä sosialistisessa suunnitelmataloudessa, jossa valtio päättää mitä minkäkin asian pitää maksaa.

Ei tietenkään tarkoita. Ei siitä ollut kysekään.

Tutustuisit nyt edes hieman Yhdysvaltojen oikeuskäytäntöön. Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmästä puhuttaessa puutteellinen "access to justice" ei ole mitään hippien löpinää. Vihjeitä siitä, että sama uhkaa pienemmässä mittakaavassa Suomeakin, on näkyvissä.

Ei. Jos asia pitää ratkaista oikeussalissa, jotain on jo mennyt pahasti pieleen. Oikeusistuin nimenomaan vahvistaa, onko _jo tehty_ jotain moitittavaa.

http://www.intrepidsoftware.com/fallacy/attack.htm...

Toisinsanoen, jos näen jonkun yksityishenkilön ottavan itselleen poliisin valtuudet ja takavarikoivan väkisin vaikkapa varastetuksi oletetun esineen, tämä on täysin sama asia kuin jos minä sanon, että näin ei _pitäisi_ tehdä, itse puuttumatta asiaan voimakeinoin?

Ja mitähän kummaa tämän on tarkoitus perustella? Seuraavaksi saan varmaankin pätkän raamattua. Vaivaisit nyt vähän edes päätäsi miettimällä, missä konteksteissa koko lauseen heittäminen on mielekästä. (Mikä on oikeuden suhde moraaliin ja yhteiskunnalliseen toimintaan? Mitä eroa on rikosoikeudella ja muilla oikeudenaloilla? Millaiset ovat yritysten muut kuin rikosoikeudelliset vastuut, ja onko näistä huolehdittava, vaikkei kukaan niihin puuttuisikaan? Millaisia vastaesimerkkejä lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä voidaan lauseelle esittää?)

Ei, mutta _vasta-argumentiksi_ ei sinällään kelpaa se, että jostain asiasta ei ole annettu tuomiota.

Emme myöskään elä voitontavoittelun armoilla, halusit tai et. Esimerkiksi kohtuuttomia sopimuksia voidaan kohtuullistaa, viime kädessä juuri niin kunnioittamiesi oikeusistuinten toimesta. Tämä perustuu juuri ja nimenomaan siihen, että "kohtuuttomana" voidaan pitää sellaistakin tointa, joka on tehty näennäisen yksityisautonomian rajoissa. Emme elä myöskään sellaisessa suunnitelmataloudessa, jossa yritykset voivat päättää, kuinka paljon hyödykkeistä saa velottaa yksin siksi, että ne ovat kaupassa selvästi vahvempi osapuoli.

Yritit siitä huolimatta redusoida tietyn päätöksen psykologisen selittämisen jonkinlaiseksi talousmatematiikaksi.

Minulla on jenkkien oikeuskäytännöstä henkilökohtaista kokemusta, joten voit jättää typerät olettamuksesi pois tästä keskustelusta. Rapakon takana selvä näyttö suuryritystä vastaan merkitsee valtavia vahingonkorvauksia oikeusjutun nostaneelle taholle, usein varakkaalle yksityishenkilölle. Se on totta, että köyhien edellytykset toimia huippulakimiesten kansoittamassa oikeusjärjestelmässä ovat puuttelliset, mutta sillä asialla ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa. JOS levy-yhtiöillä olisi hintakartelli ja JOS asiasta olisi selvää näyttöä, levy-yhtiöt joutuisivat maksamaan sievoisen summan rahaa joko sovittelussa tai oikeuskäsittelyn jälkeen.

Miten sinä sitten haluaisit ratkaista rikokset? Toimia itse tuomarina? Antaa kansan lynkata se kenet se tuntee syylliseksi? Jos on syytä epäillä rikosta, jokaikisessä sivistyneessä valtiossa asia ratkaistaan nimenomaan oikeudessa. Ei ole mitään syytä pelätä oikeutta.

Heheh, kannattaisi ehkä ymmärtää ensin koko ad hominemin idea, eikä heitellä linkkejä "näin väittelet oikein" -opuksiin luullen siten näyttävänsä jotenkin fiksummalta. Jos olisin sanonut "RIAA on oikeassa koska sitä vastustavat typerät linux-hipit" olisin sortunut circumstantial ad hominem -virhepäätelmään, mutta näin en sanonut. Väritin omaa tekstiäni kuvailemalla asennettani tiettyyn ihmisryhmään, en väittänyt tuon kuvailun itsessään tekevän linux-hippien ajatuksista oikeita tai vääriä.

Jos et ole yhtään selvillä keskustelun aiheesta niin älä nolaa itseäsi typerillä kommenteilla. Kyse oli siitä, että RIAA haluaa olla tuomari päättämässä mikä on rangaistavaa tiedonvälitystä ja tietyt ihmiset verkkokeskusteluissa haluvat olla tuomareita päättämässä levy-yhtiöiden hintakartelleista ja "ilkeydestä". Kumpikaan osapuoli ei ole vielä tehnyt mitään konkreettista vaikka onkin omasta mielestään täysin oikeassa.

Se oli aivan yksinkertainen selvitys sinulle länsimaisesta oikeuskäsityksestä.

Ei kukaan ole sitä vasta-argumentiksi tarjoamassakaan. Lue viestini uudelleen. Jos et ymmärrä jotain kohtaa, voin yrittää selittää vielä yksinkertaisemmin.

Selvästi kohtuuttomat sopimukset ovat täysin eri asia kuin musiikkilevyjen hinta vapailla markkinoilla.

Niin voidaan. Oliko tällä tietoiskulla jotain muuta tarkoitusta kuin viestittää "katsokaa mä tiedän tällaista"?

Sitä ei kutsuta suunnitelmataloudeksi, vaan kapitalismiksi. Ikäväksesi joudun kertomaan, että elämme semmoisessa ja Suomessakin yritykset VOIVAT PÄÄTTÄÄ, kuinka paljon hyödykkeistä haluavat pyytää. Minä näkisin ostajan selvästi kaupan vahvempana osapuolena jos myyjiä on useita.

En yrittänyt. Otin kantaa vain ja ainoastaan levyjen korkeisiin hintoihin piratismin oikeuttajana. Sellainen se ei ole.

Otetaanpas nyt alusta.

En väitä, että levyjen hinnat nykyisellään olisivat oikeudellisessa mielessä kohtuuttomat. Sen sijaan väitän, että niiden taso saattaa olla vääristynyt, ja että voin luonnehtia niitä vääriksi perustein, jotka ovat analogiset niiden syiden kanssa, joiden perusteella on oikeudellisesti kielletty mm. hintakartellit sekä määräävän aseman väärinkäyttö ja joiden katsotaan oikeuttavan hintasääntely Suomessa ja EU:ssa. Väitän myös, että tällaista vaihdantaan kohdistuvaa sääntelyä, joka rikkoo ultralibertaristisen kapitalismin prinsiippejä vastaan, tosiasiassa on olemassa ja sitä myös sovelletaan, ja yhdyn eräisiin niistä perusteista, joita Suomessa ja EU:ssa on sen hyväksyttävyydelle esitetty: että tietyissä tilanteissa yritysten toimet voivat estää tosiasiallisen vapaan kilpailun toteutumista tai että vapaa kilpailu voi itsessään häiritä muiden periaatteiden, kuten esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, kohtuullisuuden tai solidaarisuuden toteutumista, ja edelleen väitän, että tällainen käsitys on sekä suomalaisten arvojen mukainen että yleisesti Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa oikea. Teleoperaattorien on vuokrattava verkkoaan kohtuulliseen hintaan, jotta nämä pystyisivät todella kilpailemaan kuluttajien parhaaksi vapaasti; apteekit voivat veloittaa lääkkeistä säännellyn asteikon mukaan, jotta köyhältäkään ihmiseltä ei tosiasiallisesti evätä oikeutta terveyteen ja elämään; sokeriyritys ei saa veloittaa sokerista kohtuutonta hintaa kuluttajilta yksin siksi, että sillä on markkinoilla monopoli. Esimerkiksi seuraaviin lakeihin ja asetuksiin sisältyvät säännökset perusteluineen sekä niiden nojalla tuomitut oikeustapaukset osoittavat nähdäkseni käsitykseni oikeusjärjestyksen osalta todeksi:

Kuluttajansuojalaki:

http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd...

"Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. _Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta_." (alleviivaus omani)

Laki elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä:

http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd...

"Elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa ei saa käyttää ehtoa, joka on sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton ottaen huomioon toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien heikommasta asemasta johtuva suojan tarve ja muut asiaan vaikuttavat seikat."

Kauppalaki:

http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd...

"Jos ostaja on saanut laskun, siinä ilmoitettu hinta sitoo häntä, jollei ostaja kohtuullisessa ajassa ilmoita myyjälle, ettei hän hyväksy hintaa, eikä alemmasta hinnasta voida katsoa sovitun tai _vaadittu hinta ole kohtuuton_." (alleviivaus omani)

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista:

http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd...

"Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat."

Laki kilpailunrajoituksista:

http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd...

"Samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä:

1) määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita"

(Esimerkki oikeuskäytännöstä:

http://finlex1.edita.fi/dynaweb/oiktap/kho/fkho/@G...

EY:n perustamissopimuksessa on lisäksi säädökset kilpailun rajoittamisesta (mm. artikla 81) sekä hintasääntelyn edellytyksistä:

http://europa.eu.int/eur-lex/fi/treaties/dat/C_200...

(Esimerkkejä oikeuskäytännöstä:

http://europa.eu.int/servlet/portail/CuriaServlet?...
http://europa.eu.int/servlet/portail/CuriaServlet?... )

Muutama esimerkki lailla tai asetuksella toteutetusta hintasääntelystä:

Valtioneuvoston asetus lääketaksasta:

http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd...

Sähkömarkkinalaki:

http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd...

Ei vaikuta mielekkäältä väittää, etteikö missään kilpailuasetelmien ja muodollisen sopimusvapauden sinällään mahdollistavassa tapauksessa levyjenkin hintoja voitaisi pitää oikeudenvastaisina. Silloinkin, kun kyseeseen tulisi varsinaista kilpailun rajoittamista koskevan lainsäädännön alainen asia, ovat teon rangaistavaksi säätämisen perusteet pohjimmiltaan pitkälle analogiset kohtuuttomien oikeustointen kiellon kanssa.

En väitä, että olisi olemassa sellaista "selvää näyttöä", jonka nojalla Yhdysvalloissa voitaisiin ennakoida, että tuomioistuimet ml. ylemmät tuomioistuimet tuomitsisivat yrityksiä vahingonkorvauksiin ja pysyttäisivät nämä tuomiot voimassa. Sen sijaan väitän ensinnäkin, että Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä ei ole siinä määrin ennakoitava ja varallisuusmassaltaan huomattavaa yritysrypästä vastaan käytävään oikeudenkäyntiin ryhtymisen taloudelliset ja sosiaaliset vaatimukset ovat Yhdysvalloissa siinä määrin raskaat, että ihmiset voivat jättää ryhtymättä oikeuden "hakemiseen" sellaisissakin tapauksissa, joissa yritys on todella syyllistynyt moitittavaan käytökseen. Käytännössä siis asianajajayritys katsoisi, että vaikka tuomioistuimen päätös olisi langettava 60% todennäköisyydellä ja se nettoaisi päätöksestä itse sata miljoonaa dollaria, sen ei kannata ryhtyä viisi vuotta kestävään prosessiin, koska se saa muista prosesseista, joiden kesto on lyhyempi ja voiton toteutumisen todennäköisyys suurempi, suhteellisesti enemmän ja todennäköisemmin rahaa; lisäksi pitäisi tietenkin ottaa huomioon kantajien mahdollisesti rankatkin erilaiset sosiaaliset ja psykologiset paineet. Se, että joku on jossain tilanteessa sattunut huomaamaan, että yritys voi joutua korvauksiin ja että sitä vastaan voidaan nostaa oikeusjuttu, voi olla välttämätön peruste tuollaisen mahdollisuuden konkreettisen realisoitumisen toteamiseksi, muttei riitä oikeuttamaan sellaisen näkemyksen indusointia, jonka mukaan kaikilla on riittävät mahdollisuudet saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa. Esimerkiksi seuraavat tekstit ja tapaukset vaikuttaisivat yhtyvän käsitykseeni yleisellä tasolla:

http://www.law.fsu.edu/journals/lawreview/frames/2...
http://www.law.fsu.edu/library/admin/acus/305925.h...
http://www.equaljusticelibrary.org.cnchost.com/int...
http://www.ojp.usdoj.gov/bjs/pub/pdf/dccc.pdf
(tämä koskee kylläkin rikoksista syytettyjen oikeusapua)
http://www.lectlaw.com/files/jud06.htm
http://www.pili.org/library/access/law_and_contemp...

Toisekseen länsimaisissa yhteiskunnissa oikeusjärjestelmän tarkoitus ei edes ole, että tuomioistuimet jälkikäteisesti määräävät jokaisesta yksittäisestä oikeustapauksesta, mitä on pidettävä hyväksyttävänä. Yksityisillä tahoilla on lähtökohtainen oikeus toimia vapaasti, ja julkista vallankäyttöä voidaan pitää hyväksyttävänä vain, kun se pyrkii estämään yksityisiä ryhtymästä erityisen moitittavina pidettäviin tapauksiin. Oikeusjärjestelmän painopiste on siis nimenomaan pyrkiä ennakollisesti, yleisin normein ja ennakkotapauksin vaikuttamaan yksityisten toimintaan. Rattijuopon tuomitseminen teostaan perustuu ensisijaisesti pyrkimykseen estää ihmisiä ryhtymästä ajamaan juovuksissa, ei kyseisen henkilön oikeuksiin puuttumiseen. Näin ollen voidaan katsoa, että henkilön teko voi olla oikeusjärjestelmän luonne huomioon ottaen moitittava, vaikkei asiasta olisikaan tuomioistuimen päätöstä.

Kokonaistaloudellisesti mielekkäin ja kevyin tapa "korjata" vääryydet on se, että toimijat itse havahtuvat korjaamaan tekonsa -- asian vieminen oikeuteen vie resursseja niin asian osapuolilta kuin julkiseltakin koneistolta. Keskusteleminen näistä teoista ja niiden yleinen tiedostaminen voi edesauttaa tuota havahtumista; mutta on em. perustein kevyempi ratkaisu pyrkiä tähän huomauttamalla, että jonkun pitäisi toimia hyväksyttävällä tavalla, ja että myös oikeusjärjestys tukee tätä käsitystä, kuin uhkaamalla toimenpiteillä. On eri asia sanoa: "minusta olisi kohtuullista, että yritys A ei syytäisi kohtuuttomasti myrkkyjään vesistöömme, ja myös oikeusjärjestyksemme tukee käsitystäni" kuin "haastan teidät oikeuteen, jos kirjoitatte halventavia juttuja yrityksestämme". Tämä ei tietenkään tarkoita, että se teko, jonka nojalla uhataan vaatia oikeusistuimessa rangaistusta, olisi sinällään hyväksyttävä.

En myöskään väitä, että rikosoikeudessa ei oikeusvaltiossa lähtökohtaisesti katsottaisi, että todistustaakka rikoksesta on syyttäjällä, ja jopa, että henkilön ei saa väittää syyllistyneen rikokseen, josta ei ole langetettu rangaistusta. Tämä prinsiippi tosin koskee enemmän yksityisiä kuin oikeushenkilöitä, ja on rikosoikeudessa joustamattomampi periaate kuin muilla oikeuden aloilla. (Yrityksellä voidaan tietyissä tapauksissa katsoa olevan jopa todistustaakka siitä, että se on ryhtynyt riittäviin toimiin, vaikka hintakartellijutuissa tämä ei tulisikaan kysymykseen.) Tällä prinsiipillä ei kuitenkaan tarkoiteta, ettenkö voisi moittia jotakin tekoa sen moraalisen luonteen nojalla -- juuri siksi, että oikeusjärjestyksessä pyritään puuttumaan vain tiettyihin rajattuihin, täsmällisiin poikkeuksiin, eikä säätelemään kaikkea inhimillistä käytöstä viimeistä piirtoa myöten syntymästä kuolemaan saakka. Voin huomauttaa, että en pidä hyväksyttävänä sitä, että joku viettelee ihmisiä seksisuhteisiin luvaten näille ikuista rakkautta tarkoittamatta pitää lupaustaan, vaikka toiminta ei sinällään toteuttaisi mitään oikeudenvastaista tekoa.

Järjestelmälle annetut "kapitalismin" ja "suunnitelmatalouden" nimikkeet ovat loppujen lopuksi vain nimilappuja. Jos nimilappu heitetään sellaisen tapauksen päälle, johon se ei sovellu, ja tätä tekoa perustellaan arkikielen käyttötavoista eroavalla määritelmällä, on täysin ymmärrettävää, jos nimilapun soveltumattomuus tapaukseen yritetään osoittaa heittämällä se toisen sellaisen tapauksen päälle, jonka osalta molemmat keskustelijat ovat sitä mieltä, ettei tapaus kuulu nimilapun käyttöalaan. Suomea voidaan pitää kapitalistisena maana, mutta koska Suomessa toteutetaan myös hintasääntelyä, ei voida katsoa sen enempää että maassa, jonka talousjärjestelmää voidaan luonnehtia kapitalistiseksi, ei voitaisi toteuttaa hintasääntelyä kuin että kapitalistisessa järjestelmässä hintasääntely olisi täysin mahdotonta. Kaikkiin kapitalistisina pidettäviin oppisuuntaan hintasääntelyn ei tietenkään tarvitse kuulua. Vastaavasti Yhdysvallat voi olla oikeusvaltio, vaikka oikeusvaltioajatteluun ei kuuluisikaan alaikäisille langetettava kuolemanrangaistus. Jos A toteuttaa M:n tunnusmerkistön, ja A:n osalta on voimassa tosiseikka X, ei voida sanoa, etteikö minkään M:n tunnusmerkistön toteuttavan objektin osalta voisi olla voimassa
tosiseikka X.

Asiatekstissä on hyvä huomata, että asiayhteydessään ja esityskontekstissaan "värityskin" voidaan lukea viestintäteoksi, jolla yleensä ajatellaan pyrittävän esityksen vakuuttavuuteen tavalla tai toisella, ja sitä voidaan siten pitää argumenttinakin. Sikäli kun argumentti ei perustu tietoon vaan väitteeseen jonkin toisen argumentin esittäneen ryhmän yleistettävistä ominaisuuksista, ja nuo ominaisuudet eivät edes olennaisella tavalla liity käsiteltävänä olevaan asiaan, en näe mitään syytä, miksei väritys lähtökohtaisesti voisi täyttää "ad hominem"-argumentinkin tunnusmerkistöä. Kovin sivistyneenä ja älykkäänä sitä ei voida missään tapauksessa pitää.

Vau, kylläpä joillain on paljon vapaa-aikaa. Oletko kenties työtön tai usenet-addikti? Kirjailusi oli ihan hieno ja näit varmasti paljon vaivaa kaikkien lähteiden hankintaa varten, mutta olisit voinut laittaa sen kommentiksi suoraan itse uutiseen - minun viestini tai tämän threadin alla sen paikka ei ole. Paljon vasemmistolaisvärittynyttä vihaa suuryrityksiä kohtaan ja monia itsestäänselvyyksiä, kun tässä oli puhe - edelleenkin - vain korkeiden hintojen oikeuttamisesta piratismiin.

Herää, hyvä mies! Tämä on Sektorin uutisten kommentointia, vapaamuotoista keskustelua omien mielipiteiden julkituomiseksi. Ei usenet-tappelua.

Se ei täytä ad hominemin tunnusmerkkejä, koska värittämisellä ei pyritä argumentoimaan. Ad hominemin tunkeminen joka väliin ilmaisee vain tarvetta päteä sivistyssanastolla.

Riippuu täysin lukijan huumorintajusta ja kyvystä kestää itselle ehkä rakkaidenkin asioiden pilkkaamista. Väritykseni ei missään vaiheessa ollut tarkoitettu näyttämään sivistyneeltä tai älykkäältä, se oli tarkoitettu provosoimaan pilke silmäkulmassa tunteita herättävää keskustelua. Siihen tarttuminen tuollaisessa mittakaavassa viittaa pahasti todellisuudesta vieraantumiseen joka on yleistä usenet-addiktien keskuudessa.

[...]
[...]
Hmm...