Kirjaudu

Uutiskirje

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

Perjantai, 14.3.2003

S3 julkisti DeltaChrome-näytönohjainmalliston

S3 Graphics julkisti eilen torstaina uuden DirectX 9.0 -yhteensopivan näytönohjainmalliston. Kolme eri näytönohjainta sisältävä tuoteperhe perustuu tammikuussa julkistettuun DeltaChrome grafiikkaprosessoriin. Yhtiön mukaan tuoteperheen lippulaiva DeltaChromeF1 on maailman ensimmäinen 0,13 mikronin prosessilla valmistettu ja kahdeksan liukuhihnan 3D-moottorin sisältävä näytönohjain, joka tukee DirectX 9.0 -teknologiaa.

256 megatavua muistia sisältävän DeltaChromeF1:n lisäksi tuoteperheeseen kuuluvat myös DeltaChromeS8 ja DeltaChromeS4, jotka tarjoavat DirectX 9.0 -yhteensopivuutta hieman maltillisempaan hintaan. Tuoteperheen saatavuus ja hinnoittelu on yhä hämärän peitossa.

Lue juttu K2, 14.3.2003 00:19. Lähde: the inquirer

Muita aiheeseen liittyviä uutisia

Rekisteröidy ja kirjaudu sisään, jos haluat kommentoida.

Kommentit ( 3 uutta / 3 )
pistettä.
Näytä vain kommentit joilla on vähintään
Bream Mikä tuotantoprosessi
Bream, 14.3.2003 08:03:02		 Pisteet: +1
DeltaChromeF1 ei siis ole ensimmäinen kahdeksalla likuhihnalla varustettu ohjain, kuten lehdistötiedotteesta saattaa käsittää, vaan ensimmäinen 0.13 mikronin prosessilla valmistettu ohjain jossa on kahdeksan renderöintiliukuhihnaa. ATI ehti julkistamaan omat yhtä kapean viivanleveyden piirinsä jo aiemmin (RV350 (9600 Pro) ja Mobility versio) mutta niissä on vain neljä likuhihnaa.

Mutta tässä on hyvä pitää mielessä se, ettei tämä välttämättä ole mikään oikotie viileämpiin kortteihin sillä myös koteloinnin pintala laskee samassa suhteessa. Näin kävi mm. AMD:n siirtyessä kapeampaan prosessiin - uudet prosessorit olivat nekin kuumia kun kontaktipintaa jäähdytys siiliin kutistui.

Sinänsä tietysti on erinomaisen mukava asia se, että "uusiakin" yrittäjiä näytönohjain rintamalle tulee.
TeknoHog Re: Mikä tuotantoprosessi
TeknoHog, 14.3.2003 17:16:05		 Pisteet: 0
Mutta tässä on hyvä pitää mielessä se, ettei tämä välttämättä ole mikään oikotie viileämpiin kortteihin sillä myös koteloinnin pintala laskee samassa suhteessa. Näin kävi mm. AMD:n siirtyessä kapeampaan prosessiin - uudet prosessorit olivat nekin kuumia kun kontaktipintaa jäähdytys siiliin kutistui.
Lämpötila ei siis juuri laske, mutta kyllä kai kokonaistehonkulutus ja sitä kautta lämmöntuotto pitäisi olla alhaisempi. Kontaktipinnan pullonkaula on tietysti ymmärrettävä, mutta kiinnostavaa on myös koneen kuorien sisässä tuotettava kokonaislämpö, koska se pitää sieltä jotenkin saada ulos. Kannettavien puolella tämä on tietysti hyvä juttu virrankulutuksenkin kannalta.
-><-
Good shit, huh? Dozer makes it. It's good for two things: degreasing engines and killing brain cells.
zepi Re: Mikä tuotantoprosessi
zepi, 15.3.2003 09:24:04		 Pisteet: +1
Mutta tässä on hyvä pitää mielessä se, ettei tämä välttämättä ole mikään oikotie viileämpiin kortteihin sillä myös koteloinnin pintala laskee samassa suhteessa. Näin kävi mm. AMD:n siirtyessä kapeampaan prosessiin - uudet prosessorit olivat nekin kuumia kun kontaktipintaa jäähdytys siiliin kutistui.
Minkätakia tuo viivaleveyden kutistuminen ei sitten tähänmennessä vielä ole oikeastaan ikinä pienentänyt tehonkulutusta:

tiivistettynä voisi sanoa, että kukaan ei ole vielä koskaan rakentanut edellisen prossessorisukupolven suorituskykyä uudella viivanleveydellä, vaan aina on lisätty ominaisuuksia (esim. lisää cachea, kuten AMD teki) tai sitten on lisätty megahertsejä. Jos tehtäisiin täysin sama siru samalla kellotaajuudella, vähenisi lämmöntuotto ihan mukavasti.

"To sum up, decreasing the feature size gives us two options: one is to add more functionality (or complexity) to the die and the other is to reduce the size of the die while keeping the same functionality/complexity. Should we chose to reduce the processor's die size, this gives us two further options: improve the processor's clock speed or lower its power dissipation (or some combination of improved clock speed and lower power dissipation). "
http://arstechnica.com/paedia/m/moore/moore-5.html

Dokumentti kertoo selkokielellä Mooren laista ja siitä mitä se oikeastaan pitää sisällään. Kuten tuon kapeamman viivaleveyden. Dokumentti valottaa muutenkin aika mukavasti meille "ei aivan super neroille" piirien valmistukseen vaikuttavia seikkoja. Suosittelen lämpimästi.
http://arstechnica.com/paedia/m/moore/moore-1.html