Kirjaudu

Uutiskirje

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

Tiistai, 22.6.2004

Supertietokoneiden top500-lista päivittyi

Maailman nopeimpien supertietokoneiden top500-lista on jälleen päivittynyt. Listaykköseksi vuonna 2002 noussut NEC Earth Simulator on edelleen listan kärjessä 35,86 teraflopsin suorituskyvyllään. Kakkossijalle on noussut Itanium2-prosessoreihin perustuva Thunder-niminen supertietokoneklusteri, joka on asennettu Lawrence Livermoren kansalliseen tutkimuslaitokseen.

Kiina on ensimmäistä kertaa mukana kymmenen kärjessä AMD:n Opteron-prosessoreihin perustuvalla supertietokoneellaan. Myös Eurooppa on tehnyt paluun kymmenen joukkoon Britanniaan sijoitetulla IBM:n p690-supertietokoneella. Reilu kuusi kuukautta sitten tieteellisen laskennan maailmaa kohahduttanut Virginian yliopiston Big Mac ei tällä kertaa ole listalla ollenkaan mukana, sillä supertietokone on tilapäisesti poissa käytöstä siihen tehtävien päivitysten vuoksi.

Lue juttu oma, 22.6.2004 00:51. Lähde: top500.org

Muita aiheeseen liittyviä uutisia

Rekisteröidy ja kirjaudu sisään, jos haluat kommentoida.

Kommentit ( 25 uutta / 25 )
pistettä.
Näytä vain kommentit joilla on vähintään
Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 01:35:16		 Pisteet: 0
Listan "supertietokoneet" ovat vain monia koneita ryhmissä, ei siis yksittäisiä suuria "supertietokoneita". Tällöin on suuri vääryys että kaikkia Seti-projektia ajavia koneita ei laskettu listalle ryhmänä -muodostavathan ne "maailma tehoikkaimman supertietokoneen".
Pisterajan alittavia kommentteja piilossa.
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 07:20:50		 Pisteet: 0
ällöin on suuri vääryys että kaikkia Seti-projektia ajavia koneita ei laskettu listalle ryhmänä -muodostavathan ne "maailma tehoikkaimman supertietokoneen".
-Hyvä pointti. Minuakin on aina häirinnyt kuinka noita kutsutaan tietokoneiksi, vaikka kyseessähän on laskentakoneet joihin vain tehon lisäämiseksi heitetään koko ajan lisää rautaa.
Samalla periaatteellahan Lada on maailman nopein auto, koska 10 Ladaa kulkee yhteensä kovempaa kuin yksi Ferrari...
Hei, autovertaus!
Ja vielä huono sellainen! :D

Toisin kuin tietokoneiden laskentateho, niin autojen nopeus ei kumuloidu :)
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 10:50:09		 Pisteet: 0
Toisin kuin tietokoneiden laskentateho, niin autojen nopeus ei kumuloidu :)
Vaan kapasiteetti kylläkin. Ferrarila kuskaa 3 koria kaljaa mökille mutta 10 ladalla kuskaat 80 korillista ja mukaan mahtuu vielä makkarat.
Ferrariakaan ei saa niin nopeaksi että se ehtisi tehdä n. 50 tarvittavaa reissua Lada-karavaanin hakkaamiseksi.
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 10:54:10		 Pisteet: 0
Samalla periaatteellahan Lada on maailman nopein auto, koska 10 Ladaa kulkee yhteensä kovempaa kuin yksi Ferrari... Hei, autovertaus!
Ja vielä huono sellainen! :D
Toisin kuin tietokoneiden laskentateho, niin autojen nopeus ei kumuloidu :)
Toisaalta, jos autolla on tarkoitus 40 ihmisen siirtyä paikasta A paikkaan B, niin rivakammin se käy 10 Ladalla kuin yhdellä Ferrarilla...
feenix Re: Superlatiivin yliannostus
feenix, 22.6.2004 07:26:32		 Pisteet: 0
Toisin kuin tietokoneiden laskentateho, niin autojen nopeus ei kumuloidu :)
Niin, oikeastihan pitäisi puhua myös autojen tehoista. Varmasti halvemmalla saat hankittua 2000 Ladaa, kytkettyä ne rinnan ja kyllä on reippaasti tehoja. Jäävät lamporkkiinit toiseksi!

(Härregyyd, ei minun pitäisi sortua autovertauksiin...)
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 11:09:08		 Pisteet: 0
ällöin on suuri vääryys että kaikkia Seti-projektia ajavia koneita ei laskettu listalle ryhmänä -muodostavathan ne "maailma tehoikkaimman supertietokoneen".
-Hyvä pointti. Minuakin on aina häirinnyt kuinka noita kutsutaan tietokoneiksi, vaikka kyseessähän on laskentakoneet joihin vain tehon lisäämiseksi heitetään koko ajan lisää rautaa.
Samalla periaatteellahan Lada on maailman nopein auto, koska 10 Ladaa kulkee yhteensä kovempaa kuin yksi Ferrari...
Hei, autovertaus!
Varsin ontuva. Jos noissa Ladoissa olisi vain yksi yhteinen kojelauta, ratti ja kaasupoljin, kuten supertietokoneessa pyörii yksi käyttis, niin ehkäpä sitten.
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 09:31:22		 Pisteet: 0
Listan "supertietokoneet" ovat vain monia koneita ryhmissä, ei siis yksittäisiä suuria "supertietokoneita". Tällöin on suuri vääryys että kaikkia Seti-projektia ajavia koneita ei laskettu listalle ryhmänä -muodostavathan ne "maailma tehoikkaimman supertietokoneen".
SETI@homen viimeisen 24 h:n keskiarvo näkyy olevan 33,14 teraflopsia.. Se ei pääsisi siis tuon listan kärkeen edes. Kai sen voisi ajatella kuuluvan mukaan listalle, mutta sen sijoitus vaihtelisi päivittäin.

Ja yksi huomionarvoinen seikka lienee myös, että SETI@home tekee v ain yhdenlaista laskentaa, eli siinä ei ole käyttöjärjestelmää, jonka avulla voisi käynnistää Doomin tms... Noissa varsinaisissa superkoneissa lienee kuitenkin jonkinlainen käyttöjärjestelmä, jonka avulla voi sipaista softaa käynttin.
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 09:40:48		 Pisteet: 0
SETI@homen viimeisen 24 h:n keskiarvo näkyy olevan 33,14 teraflopsia.. Se ei pääsisi siis tuon listan kärkeen edes. Kai sen voisi ajatella kuuluvan mukaan listalle, mutta sen sijoitus vaihtelisi päivittäin. Ja yksi huomionarvoinen seikka lienee myös, että SETI@home tekee v ain yhdenlaista laskentaa, eli siinä ei ole käyttöjärjestelmää, jonka avulla voisi käynnistää Doomin tms... Noissa varsinaisissa superkoneissa lienee kuitenkin jonkinlainen käyttöjärjestelmä, jonka avulla voi sipaista softaa käynttin.
No niissähän on Linuxia, Solarista, HP-UX:ää, AIXia, mitä lie. Mutta jos haluat hyötyä tuosta clusterista, niin silloin sen softan täytyy olla koodattu siten, että se hajauttaa itsensä noille nodeille. Käyttöjärjestelmä ei sitä tee, vaan softa täytyy koodata esimerkiksi pvm- tai mpp-kirjastoja käyttäen.
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 15:19:11		 Pisteet: 0
No niissähän on Linuxia, Solarista, HP-UX:ää, AIXia, mitä lie. Mutta jos haluat hyötyä tuosta clusterista, niin silloin sen softan täytyy olla koodattu siten, että se hajauttaa itsensä noille nodeille. Käyttöjärjestelmä ei sitä tee, vaan softa täytyy koodata esimerkiksi pvm- tai mpp-kirjastoja käyttäen.
Kyllä käyttöjärjestelmä sen tekee.
Xgrid käyttää MacOSX:n Rendezvous-tekniikkaa.
http://www.apple.com/acg/xgrid/
http://www.apple.com/macosx/features/rendezvous/

Supercomputers Made Easy
Xserve + MacOSX server + Xgrid + Xsan
http://www.apple.com/xserve/
http://www.apple.com/xserve/cluster/
http://www.apple.com/server/macosx/
http://www.apple.com/xsan/
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 23.6.2004 07:33:01		 Pisteet: 0
SETI@homen viimeisen 24 h:n keskiarvo näkyy olevan 33,14 teraflopsia.. Se ei pääsisi siis tuon listan kärkeen edes. Kai sen voisi ajatella kuuluvan mukaan listalle, mutta sen sijoitus vaihtelisi päivittäin.
22.6. napsittu 24h keskiarvo ei kertone täysin Seti@homen normaalia tilannetta, sillä siellä on ollut parit viime päivät menossa isot serveriremontit, joka tarkoittaa sitä että tulostiedostoja on palautettu normaalia vähemmän --> tuo arvo laskee. En siltikään usko, että EarthSimulatoria voitettaisiin, mutta lähemmäs päästäisiin. ;-)
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 09:37:52		 Pisteet: +2
Listan "supertietokoneet" ovat vain monia koneita ryhmissä, ei siis yksittäisiä suuria "supertietokoneita". Tällöin on suuri vääryys että kaikkia Seti-projektia ajavia koneita ei laskettu listalle ryhmänä -muodostavathan ne "maailma tehoikkaimman supertietokoneen".
On totta, että laskentaverkon ja supertietokoneen ero on joissain tapauksissa häilyvä. Itsekin tuli tehtyä koulussa klusterityyppiset ohjelmointitehtävät ihan perustyöasemille hajauttamalla.

Se, miten nämä koneet kuitenkin poikkeavat laskentaverkosta on se, että niiden laskettu kapasiteetti on käytössä koko ajan. Seti-projektin laskentatehoa ei voi mitata, koska koneiden määrä vaihtelee. Jos haluat taata itsellesi jonkun tietyn laskentatehon, niin on joko hankittava sellainen kone tai ostettava vastaava palvelu. Harrastelijoiden seti-hajautukseen ei oikein voi lähteä. Listalla olevissa clustereissa on myös käytetty tehokkaampia verkkoratkaisuja. Mikäli ongelman ratkaisussa joudutaan siirtämään paljon dataa, Seti-projekti ei välttämättä olekaan tehokkain, vaan jokin pienempi clusteri jossa kaikki nodet on kiinni toisissaan vaikkapa Myrinetillä.

Jos kaipaat yksittäisiä supertietokoneita, niin valitettavasti niiden aika taitaa olla jo ohi. Jos vektoriprosessorit, SIMDit, SMP:t (ja mitä niitä nyt olikaan) tulevat vielä joskus muotiin, niin eiköhän niitäkin laiteta useampia vierekkäin tai sitten ne ovat yksittäisten nodejen sisäistä tekniikkaa, niinkuin toi SMP.
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 14:32:05		 Pisteet: 0
Eikös sen Earth Simulatorin prossut oo vektorisellaisia?
Sinänsä harmi ettei ne ole muuten kovin huudossa. Nyt kun on seinä tulossa vastaan kellotaajuuksissa ja liki ainoana tapana lisätä tehoja on lisätä parallelismia, niin luulisi, että vektorointi olisi jotenkin ilmiselvä veto.
Mutta ei. sen kun pistetään prossuja rinnakkain.. huoh. ja taas uhrataan puolet piistä logiikkaan eikä laskentaan.
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 15:14:45		 Pisteet: 0
Eikös sen Earth Simulatorin prossut oo vektorisellaisia?
Näyttäisi olevan. Mutta niitäkin näyttäisi olevan 8 prossua per node ja nodeja on 640 kappaletta. Joitakin vuosia sitten CSC:llä oli vielä se rehellinen vektori Cray. Neljällä prossalla pääsi tolle listalle, seuraavassa vekottimessa olikin sitten jo paljon enemmän ja niitä tavanomaisia.

Sinänsä harmi ettei ne ole muuten kovin huudossa. Nyt kun on seinä tulossa vastaan kellotaajuuksissa ja liki ainoana tapana lisätä tehoja on lisätä parallelismia, niin luulisi, että vektorointi olisi jotenkin ilmiselvä veto. Mutta ei. sen kun pistetään prossuja rinnakkain.. huoh. ja taas uhrataan puolet piistä logiikkaan eikä laskentaan.
Tässä ei varmaan oo muuta takana kuin hinta. Suorituskyvyn puolestahan ne rokkaavat, kuten ES:n kapasiteetistakin näkee :)
Re: Superlatiivin yliannostus
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 18:03:27		 Pisteet: 0
Mutta ei. sen kun pistetään prossuja rinnakkain.. huoh. ja taas uhrataan puolet piistä logiikkaan eikä laskentaan.
En tunne erityisen hyvin vektoriprosessoreita, joten ehkä joku voi valistaa.

Kuvittelisin, että jos logiikkaan uhrataan tavaraa laskennan sijasta, niin se hyödyttäisi jotain. Kahden ytimen prosessoreiden mainostetaan pystyvän hyvin kahden rinnakkaisen ja erillisen prosessin pyörittämiseen. Eli esimerkiksi virustorjuntaohjelma pyörii toisessa samalla kun muita ohjelmia pyöritetään toisessa, jolloin kone ei hyydy huonon virustorjuntaohjelman takia, kuten se nykyaikaisilla tavallisilla prosessoreilla tekee.

Pystyvätkö vektoriprosessorit samaan, vai onko niiden parhaan puolet yhden prosessin tehokkaassa pyörittämisessä?
feenix Re: Superlatiivin yliannostus
feenix, 22.6.2004 20:17:36		 Pisteet: +1
Kuvittelisin, että jos logiikkaan uhrataan tavaraa laskennan sijasta, niin se hyödyttäisi jotain. Kahden ytimen prosessoreiden mainostetaan pystyvän hyvin kahden rinnakkaisen ja erillisen prosessin pyörittämiseen. Eli esimerkiksi virustorjuntaohjelma pyörii toisessa samalla kun muita ohjelmia pyöritetään toisessa, jolloin kone ei hyydy huonon virustorjuntaohjelman takia, kuten se nykyaikaisilla tavallisilla prosessoreilla tekee.
Järkyttävä esimerkki, kyllä minä aina mieluummin käytän toimivaa virustorjuntaa kuin ostan toisen prosessorin pyörittämään f-p^H^H^Hhuonoa sellaista.

Pystyvätkö vektoriprosessorit samaan, vai onko niiden parhaan puolet yhden prosessin tehokkaassa pyörittämisessä?
Vektoriprosessori vain vääntää saman laskutoimituksen n:lle numerolle, joten se ei kykene tekemään useita eri asioita yhtä aikaa. Eli jos ajelet 20 softaa, kannattaa laittaa useampi prosessori, mutta jos murrat kryptausta toimii vektoriprosessori nopsemmin.
Big Mac part II
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 09:23:09		 Pisteet: 0
KOhta voi olla top-10:ssä parikin big mäkkiä :)

Virginia Tech's System X may have not made it onto the latest Top 500 supercomputer rankings because of maintenance, but Apple announced Monday that the U.S. Army is deploying MACH 5, a supercomputing cluster of 1566 Xserve G5 systems that it anticipates will be faster than System X -- and if projections hold true, faster than all but one supercomputer in the world.
Superlaskin vai supertietokone?
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 12:21:51		 Pisteet: 0
Niin nyt olisi sitten kai tarkennuksen paikka edessä. Itse en ainakaan tiennyt mikä ero on oikean supertietokoneen ja noiden ryväskoneiden ero. Onneksi Tietokone-lehti hieman valotti asiaa.

Eli käytännössä tälläkin hetkellä ykkösenä oleva NEC:n laite on oikea supertietokone sillä se pystyy laskemaan toisiinsa vaikuttavia laskutehtäviä esim. sään ennustaminen. Sen sijaan nuo Applen koneista väsätyt ryppäät ovat surkeita siinä, mutta sen sijaan ovat hyviä toisista riippumattomaan laskentaan esim. salasanan murtaminen.

Minusta ainakin on hölmöä katsoa tuota listaa jos ei tätä asiaa ota huomioon. Ehkä olisi aika
Re: Superlaskin vai supertietokone?
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 15:09:50		 Pisteet: +2
Niin nyt olisi sitten kai tarkennuksen paikka edessä. Itse en ainakaan tiennyt mikä ero on oikean supertietokoneen ja noiden ryväskoneiden ero. Onneksi Tietokone-lehti hieman valotti asiaa. Eli käytännössä tälläkin hetkellä ykkösenä oleva NEC:n laite on oikea supertietokone sillä se pystyy laskemaan toisiinsa vaikuttavia laskutehtäviä esim. sään ennustaminen. Sen sijaan nuo Applen koneista väsätyt ryppäät ovat surkeita siinä, mutta sen sijaan ovat hyviä toisista riippumattomaan laskentaan esim. salasanan murtaminen.
Minusta ainakin on hölmöä katsoa tuota listaa jos ei tätä asiaa ota huomioon. Ehkä olisi aika
Mitähän Tietokone-lehdessä sitten sanottiin?

NEC:in Earth Simulatorissa on 640 nodea, joista jokaisessa on 8 vektorityyppistä prosessoria ja 16 gigaa muistia. Nodet on liitetty toisiinsa nopealla kytkentä verkolla.

Miten tämä poikkeaa clusterista, paitsi ehkä siistimmän ulkoasunsa puolesta?

http://www.es.jamstec.go.jp/esc/eng/Hardware/syste...

Miksi muuten clusterilla ei pystyisi laskemaan toisiinsa vaikuttavia laskutehtäviä? Kyllä tällaisia tehdään ihan rinnakkaisohjelmoinnin peruskursseilla, ei ole ollenkaan vaikeata. Vaatii hieman erilaisen ajattelutavan kuin sekventiaalinen ohjelmointi, mutta pitäisi onnistua about keltä tahansa, joka vaan osaa ohjelmoida. Pienellä lisäharjoituksella toki.

Perusideahan on se, että clustereiden solmut välittävät toisilleen viestejä, esimerkiksi välituloksia. Ellei näitä viestejä välitettäisi, niin nopeat ja kalliit kytkentäverkot olisivat tarpeettomia. Miksi kukaan satsaisi esimerkiksi myrinettiin siinä tapauksessa?

Suomen tehokkain tietokone, joka sijaitsee CSC:n tiloissa (nyt listalla 186.), on myöskin cluster. Laite on IBM:n toimittama ja sillä lasketaan mm. sääennusteita.

Rinnakkaislaskenta tuntuu olevan aika vierasta suurelle yleisölle. Aivan turhaan. Kyse ei ole mistään rakettitieteestä, vaan yhdestä ohjelmointisuunnasta. Isot ongelmat tarvitsevat enemmän tehoa kuin mitä yksittäiset prosessorit voivat tuottaa, joten ohjelmoijan on ohjelmoitava ohjelmansa siten, että se osaa jakaa kuorman monelle prosessorille. Käyttöjärjestelmä, tai mikään muukaan, ei tee sitä, jos softa on huonosti koodattu.






Re: Superlaskin vai supertietokone?
Anonyymi kommentoija, 23.6.2004 13:28:27		 Pisteet: 0
Mitähän Tietokone-lehdessä sitten sanottiin?
Lue se!
NEC:in Earth Simulatorissa on 640 nodea, joista jokaisessa on 8 vektorityyppistä prosessoria ja 16 gigaa muistia. Nodet on liitetty toisiinsa nopealla kytkentä verkolla.
Tekniikka joka takaa Tietokone lehden mukaan 70% huipputehosta.
Miten tämä poikkeaa clusterista, paitsi ehkä siistimmän ulkoasunsa puolesta? http://www.es.jamstec.go.jp/esc/eng/Hardware/syste...
Miksi muuten clusterilla ei pystyisi laskemaan toisiinsa vaikuttavia laskutehtäviä? Kyllä tällaisia tehdään ihan rinnakkaisohjelmoinnin peruskursseilla, ei ole ollenkaan vaikeata. Vaatii hieman erilaisen ajattelutavan kuin sekventiaalinen ohjelmointi, mutta pitäisi onnistua about keltä tahansa, joka vaan osaa ohjelmoida. Pienellä lisäharjoituksella toki.
Pieni viite lehdestä Virginia Techin ryvästä koskien: "Jatkuva hyötynopeus on käytännössä alle viisi prosenttia, usein jopa alle prosentin mitatusta huippunopeudesta saadaan suhteessa irti. Mitä enemmän prosessoreja lisätään, sitä vähemmän huippunopeudesta saadaan suhteessa irti."
Perusideahan on se, että clustereiden solmut välittävät toisilleen viestejä, esimerkiksi välituloksia. Ellei näitä viestejä välitettäisi, niin nopeat ja kalliit kytkentäverkot olisivat tarpeettomia. Miksi kukaan satsaisi esimerkiksi myrinettiin siinä tapauksessa? Suomen tehokkain tietokone, joka sijaitsee CSC:n tiloissa (nyt listalla 186.), on myöskin cluster. Laite on IBM:n toimittama ja sillä lasketaan mm. sääennusteita.
Okei tässä oli minun oma mokani olisi pitänyt ottaa esimerkiksi maanjäristykset ja tarkkuusluokaksi vaikka 10 metriä.
Rinnakkaislaskenta tuntuu olevan aika vierasta suurelle yleisölle. Aivan turhaan. Kyse ei ole mistään rakettitieteestä, vaan yhdestä ohjelmointisuunnasta. Isot ongelmat tarvitsevat enemmän tehoa kuin mitä yksittäiset prosessorit voivat tuottaa, joten ohjelmoijan on ohjelmoitava ohjelmansa siten, että se osaa jakaa kuorman monelle prosessorille. Käyttöjärjestelmä, tai mikään muukaan, ei tee sitä, jos softa on huonosti koodattu.
Lisää Tietokone lehden asiaa:"Joissakin sovelluksissa laskutoimitukset voidaan jakaa helposti erillisiin osiin, jolloin ongelmia ei tietenkään tule."

Eli uskoako lehteä joka on pian 20vuotta tehnyt juttuja vai anonyymia kommenttia.
Re: Superlaskin vai supertietokone?
Anonyymi kommentoija, 23.6.2004 22:44:49		 Pisteet: 0
Mitähän Tietokone-lehdessä sitten sanottiin?
Lue se!
Sit pitäis mennä kirjastoon tai ostaa ko aviisi. Vai löytyykö webistä? Ei viitsisi moisen takia, en edes usko että ko lehdessä löytyy henkilöitä, jotka osaavat kirjoittaa rinnakkaislaskennasta asiantuntevasti.

NEC:in Earth Simulatorissa on 640 nodea, joista jokaisessa on 8 vektorityyppistä prosessoria ja 16 gigaa muistia. Nodet on liitetty toisiinsa nopealla kytkentä verkolla.
Tekniikka joka takaa Tietokone lehden mukaan 70% huipputehosta.
Jaa niinku meinaavat, että tolla tekniikalla saadaan aina 70% huipputehosta?

Pieni viite lehdestä Virginia Techin ryvästä koskien: "Jatkuva hyötynopeus on käytännössä alle viisi prosenttia, usein jopa alle prosentin mitatusta huippunopeudesta saadaan suhteessa irti. Mitä enemmän prosessoreja lisätään, sitä vähemmän huippunopeudesta saadaan suhteessa irti."
Jos hyötynopeus on alle prosentin huipuista, niin käytettävä sovellusohjelma on kyllä koodattu päin honkia. Tai sitten se ongelma ei sovi rinnakkaistettavaksi.

Suomen tehokkain tietokone, joka sijaitsee CSC:n tiloissa (nyt listalla 186.), on myöskin cluster. Laite on IBM:n toimittama ja sillä lasketaan mm. sääennusteita.
Okei tässä oli minun oma mokani olisi pitänyt ottaa esimerkiksi maanjäristykset ja tarkkuusluokaksi vaikka 10 metriä.
Miten maanjäristykset poikkeavat sääennusteista? Niinkuin matemaattisina malleina. Sääennustukset ovat virtausmalleja, maanjäristykset varmaan jotain muuta?

Lisää Tietokone lehden asiaa:"Joissakin sovelluksissa laskutoimitukset voidaan jakaa helposti erillisiin osiin, jolloin ongelmia ei tietenkään tule."
Wau. Melkoista asiantuntemusta!

Eli uskoako lehteä joka on pian 20vuotta tehnyt juttuja vai anonyymia kommenttia.
Usko sitä lehteä siihen saakka, kunnes itse perehdyt asiaan vaikkapa käymällä jonkun aiheen peruskurssin tai lukemalla perusteoksen.

Jos siinä lehdessä sanotaan, että clusterilla ei voi laskea tehtäviä, jotka riippuvat toisistaan, niin ovat kyllä täysin väärässä. Kuten jo totesin, sääennustukset lasketaan Suomessa nimenomaan clusterilla. Lisää tietoa saat vaikkapa www.csc.fi sivuilta. Siellä se kone on ja siellä on myös Suomen kovin clusteri-osaaminen (ei, minä en ole siellä).
jjx Re: Superlaskin vai supertietokone?
jjx, 23.6.2004 21:21:39		 Pisteet: 0
Nopeustestien kanssa on aina ollut tämä ongelma (ja tulee olemaan). Ennenkuin lähdetään pistämään koneita paremmuusjärjestykseen niiden perusteella, pitäisi hyvin tarkkaan selvittää mitä testi oikeasti testaa. Näiden superkoneiden kohdalla esimerkiksi kallista ei missään nimessä ole prosessoriteho, sitä saa verkkokaupasta puoli-ilmaiseksi. Kallista on rakentaa sellaisia laitteita, joissa prosessorit liittyvät toisiinsa riittävän nopeilla väylillä ja kykenevät esimerkiksi jakamaan muistia keskenänsä.
BlueGene
Anonyymi kommentoija, 22.6.2004 13:07:11		 Pisteet: 0
4. ja 8. sijan BlueGene lienee listalta mielenkiintoisin sekä kokonsa, että 'lopullisen tuotteen' osalta. Jos ei pelkkää markkinointipropagandaa, niin kiukkunen vehes tuolta tulossa.

http://www.research.ibm.com/bluegene/