Kirjaudu

Uutiskirje

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

Tiistai, 9.4.2002

Tekesin SPIN-seminaarissa ennustettiin avoimen lähdekoodin läpimurtoa

Tiistaina ja keskiviikkona 2.-3.4. Innopolissa pidetyn Tekesin SPIN-teknologiaohjelman vuoden 2002 vuosiseminaarin pääteemana oli tulevaisuuden alustojen liiketoiminta-mahdollisuudet. Tilaisuudessa esiintyneiden asiantuntijoiden mukaan avoin lähdekoodi nousee keskeiseksi tavaksi tuottaa laadukkaita ohjelmistoja maailmanmarkkinoille.

Avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmistojen tuotantotapa mullistaa alan teollisuuden ja nakertaa nykyisten ohjelmistojättien paalutuksia. Toimintamalli lupaa nopeasti kasvaville ja integroituville ohjelmistomarkkinoille nopeampaa, laadukkaampaa ja turvallisempaa ohjelmakoodia. Suomalaiset voisivat koordinoida ja johtaa merkittäviä open source -hankkeita, mikäli kiinnostusta ja osaamista löytyy.

MySQL AB:n toimitusjohtajan Mårten Mickosin mukaan suomalaiset pystyisivät ottamaan avoimeen lähdekoodiin perustuvan tuotantotavan huomattavasti laajemmin käyttöön ja ottamaan itselleen maailmanlaajuisten open source -projektien koordinointiroolin.

oma, 9.4.2002 13:15. Lähde: Tekes

Muita aiheeseen liittyviä uutisia

Rekisteröidy ja kirjaudu sisään, jos haluat kommentoida.

Kommentit ( 26 uutta / 26 )
pistettä.
Näytä vain kommentit joilla on vähintään
ajt Räätälöidyt järjestelmät
ajt, 19.4.2002 03:05:51		 Pisteet: 0
Kannattaa muistaa, että hyvin iso osa softasta kirjoitetaan
räätälöitynä jonkun yrityksen / järjestelmän tarpeisiin, eikä
sitä ole tarkoituskaan myydä pakettiohjelmiston tapaan.
Perinteisesti tällainen softa jää yrityksen sisään eikä kukaan
muu ikinä edes näe sitä.

Tällaisessa tapauksessa open source voi olla hyvä ratkaisu.
Ensinnäkin ottamalla open source -tuote pohjaksi saadaan
ilmaiseksi paljon toimivaa koodia, ja toisaalta julkaisemalla
lopputulos joku muu voi innostua kehittämään siihen
lisäominaisuuksia, joista voi olla itsellekin hyötyä.

Otetaan kuvitteellinen esimerkki: Paperituotteita myyvä
suuryritys X haluaa integroida tekstinkäsittelyn ja
taulukkolaskennan tiiviimmin paperikoneiden
ohjausjärjestelmänsä kanssa. Mikään kaupassa myytävä
paketti ei helposti taivu tehtävään ja paperikoneiden
ohjausohjelman muuttaminen on vaikeaa ja riskialtista.
Oman tekstinkäsittelypalikan kirjoittaminen on kallista.

Jos yritys päättää valita pohjaksi OpenOfficen, sillä on
hyvinkin mahdollisuus palkata joko a) joukko omia
ohjelmoijia tai b) tietotekniikan palveluyritys korjaamaan
bugeja ja räätälöimään ohjelmisto juuri omiin järjestelmiin
sopivaksi. OpenOffice-projekti ei hyödy paperikoneen
ohjausohjelmistoon tehdyn liittymän yksityiskohdista, mutta
kylläkin bugikorjauksista ja mahdollisesti liittymälle
tehdystä uudesta API:sta, joka soveltuu muihinkin
laajennustarkoituksiin.

En tiedä paperikoneista mitään ja "liimaa" voi tehdä väliin
myös erillisillä softapalikoilla, joten esimerkki saattaa olla
absurdi. Idea tuli ehkä kuitenkin selväksi.

Alkuperäisessä uutisessa mainittu koordinointirooli onkin
sitten jo toinen juttu. Se tuskin kannattaa ellei softa ole
yrityksen liiketoiminnan kannalta keskeinen. Toisaalta jos on,
koordinoijalla on mahdollisuus ohjata kehitystä haluamaansa
suuntaan, vaikka homma periaatteessa on vapaata ja villiä.
Suurin osa ei kuitenkaan halua johtoon vaan on vain
tyytyväisiä että joku hoitaa sen. Yksi hyvä esimerkki on
mielestäni www-julkaisujärjestelmää kehittävä Zope
Corporation http://www.zope.com).

AJT
juhahu Kyllä open source on kätevä
juhahu, 9.4.2002 20:50:51		 Pisteet: 0
Eivät open source ohjelmien tekijät rikastu, mutta yleensä tekijät osallistuvat sellaisten ohjelmien koodamiseen, mitä he itse tarvivat. Iso joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä saa varsin hyvää jälkeä aikaan. Kun lopputulos on vielä kaikkien saatavilla ilmaiseksi, ohjelmat leviävät laajalle ja usein syövät kaupallisten ohjelmien osuutta.

Hyvä saitti on:
http://sourceforge.net/

Tuolta olen löytänyt paljon hyviä open source ohjelmia. Betassahan ne kaikki vielä ovat, mutta toimivat hyvin ja ominaisuuksiltaan ne usein lyövät satoja euroja maksavat kilpailijansa.
Re: Kyllä open source on kätevä
Anonyymi kommentoija, 14.4.2002 01:12:20		 Pisteet: +1
Eivät open source ohjelmien tekijät rikastu,
Ei enää välttämättä. Open Sourcella voi rikastua. Free Software voi ihan rauhassa haaveilla vapaasta maailmastaan, jossa punalippu liehuu joka talon katolla, mutta tosielämä kaipaa enemmän opensourcea.

ensä tekijät osallistuvat sellaisten ohjelmien >koodamiseen, mitä he itse tarvivat. Iso joukko asiasta >kiinnostuneita ihmisiä saa varsin hyvää jälkeä aikaan.
Ohjelmointi on taidetta. Koodaaminen on työtä. Useimmat ihmiset haluaisivat olla taiteilijoita ja suunnitella ja toteuttaa kunnon ohjelmia, mutta ystävämme dead ja line estävät moisen useimmiten. Jälkikäteen ei ole aikaa enää korjata ohjelmaa sellaiseksi kuin olisi halunnut.

Open Sourcen ideana on siirtää ohjelmistotalojen toimintaa enemmän palveluammattien suuntaan. Firma maksaa ohjelman tekemisestä X euroa. Koska firmalla on käytössä paljon koodia, jota voivat käyttää ohjelma on nopeasti valmiina ja mahdolliset bugit ovat korjaantuneet jo kirjastoissa tai ainakin koodia on luettu useita kertoja. Koska ohjelmat vanhenevat, firma saa tuloja ohjelman ominaisuuksien lisäämisestä ja ylläpidosta. Jos firma menee nurin, joku toinen voi jatkaa työtä --- ellei kaatuneen firman lisenssi ole liian rajoittava.

Tällä tavoin jopa pienillä firmoilla on mahdollisuus tehdä isojakin ohjelmia. Pienemmät firmat hoitavat yleensä kaiken tehokkaammin kuin isot mammutit, joten näiden kannattaa pitää pikkufirmat pystyssä ja toimittamassa koodia isommilleen. Täysin normaalia palvelutoimintaa.


Tuolta olen löytänyt paljon hyviä open source ohjelmia. >Betassahan ne kaikki vielä ovat, mutta toimivat hyvin ja >ominaisuuksiltaan ne usein lyövät satoja euroja maksavat >kilpailijansa.
itse toivoisin jekola kloonia sinne. Linuxissa ei oikein kehtaisi ajaa suljetun koodin Jekola Buzz trackeria, joka kaatuilee aika pirun usein, mutta on silti paras mahdollinen musiikinteko-ohjelma
janilxx Selittäkääs
janilxx, 10.4.2002 10:17:38		 Pisteet: +1
asiantuntijoiden mukaan avoin lähdekoodi nousee keskeiseksi tavaksi tuottaa laadukkaita ohjelmistoja maailmanmarkkinoille
En ole koskaan jaksanut selvittää tätä asiaa ja nyt tuli mieleeni, joten kysynpä nyt :)

Ennenvanhaan firmat teivät softaa ja myivät sitä.

Nyt / tulevaisuudessa softaa pitäisi tehdä avoimen lähdekoodin mukaan. Mikä tahansa firma voi käyttää kenen tahansa tekemää koodia tuotteissaan. Ongelmaksi muodustuu käsittääkseni se, että monet lisenssiehdot kieltävät maksun ottamisen. Miten ihmeessä ne firmat sitten nettoavat? Vai tuleeko maailmasta onnellisten koodareiden maa, jossa koodarit elävät pyhällä koodilla ja varastavat sähkön koneeseensa?

Vai onko tarkoitus tienata tuella jne ala Linux firmat?
Re: Selittäkääs
Anonyymi kommentoija, 10.4.2002 14:43:17		 Pisteet: 0
Yksi toimintamalli voisi olla sellainen että itse ohjelmistojen alustat luodaan open-source liikkeessä ilmaiseksi ns. harrastus-pohjalta aivan kuin Linux tai php/zend ja itse ohjelmistotalo implementoi oman palvelunsa ko. alustaan. Tällöin ohjelmistotalo hyötyy nopeasta ( ja toivottavasti bugittomasta ) kehitys ympäristöstä ja itse open-source liike saa näkyvyyttä ja julkisuutta. Se että ansaintalogiikka perustuisi ohjelmistotalon ilmaiseen tuotekehitykseen, lähdekoodin julkaisuun ja mahdollisiin maksullisiin lisäpalveluihin on mielestäni aika utopiaa, lippalakkeja voidaan mmyydä mutta sillä ei kateta tuotekehitysksen kustannuksia.
Re: Selittäkääs
Anonyymi kommentoija, 10.4.2002 17:02:25		 Pisteet: 0
Yksi toimintamalli voisi olla sellainen että itse ohjelmistojen alustat luodaan open-source liikkeessä ilmaiseksi ns. harrastus-pohjalta aivan kuin Linux tai php/zend ja itse ohjelmistotalo implementoi oman palvelunsa ko. alustaan.
No eikös tämä ole sitä mitä Apple tekee Mac OS X / Darwin-ratkaisuillaan. Mutta silti riittää kitisijöitä, jotka jaksavat dissata Applea, vaikka ovat tukeneet OSS-liikettä ostamalla GPL-lisenssejä ja mm. lahjoittamalla sourceforgeen servereitä compilefarmeiksi:

http://sourceforge.net/forum/forum.php?forum_id=11...
ATQ0 Re: Selittäkääs
ATQ0, 11.4.2002 09:07:21		 Pisteet: 0
No eikös tämä ole sitä mitä Apple tekee Mac OS X / Darwin-ratkaisuillaan.
Onko se GUI-osakin avointa koodia? Ei taida olla.

Mutta silti riittää kitisijöitä,
Jotkut ne eivät vain osaa ottaa kritiikkiä terveellä tavalla vastaan...

jotka jaksavat dissata Applea, vaikka ovat tukeneet OSS-liikettä ostamalla GPL-lisenssejä
Kerrotkos miten GPL-lisenssi ostetaan?

ja mm. lahjoittamalla sourceforgeen servereitä compilefarmeiksi:
Tuollaisilla tempuilla saa halvalla positiivista mainosta aikaiseksi. Kyllähän tuollaisilla tempauksilla saadaan oikeastikin hyvää aikaiseksi käytännössä, vaan täysin omenaväritteisin lasein liikkeelläolevat tuollaisilla saa näemmä olemaan näkemättä nekin tapaukset joissa Apple on toiminut täysin periaatteiden vastaisesti. Niin se vain on, että jotkut näkevät asiat aina mustavalkoisina esim. "hyvä vs. paha".
--
/(ATQ0)
Re: Selittäkääs
Anonyymi kommentoija, 11.4.2002 11:06:33		 Pisteet: 0
Yksi toimintamalli voisi olla sellainen että itse ohjelmistojen alustat luodaan open-source liikkeessä ilmaiseksi ns. harrastus-pohjalta aivan kuin Linux tai php/zend ja itse ohjelmistotalo implementoi oman palvelunsa ko. alustaan. Tällöin ohjelmistotalo hyötyy nopeasta ( ja toivottavasti bugittomasta ) kehitys ympäristöstä ja itse open-source liike saa näkyvyyttä ja julkisuutta. kustannuksia.
Tätähän yritti mm. Wapit Kannel-tuotteellaan.
Re: Selittäkääs
Anonyymi kommentoija, 10.4.2002 14:50:42		 Pisteet: 0
Ongelmaksi muodustuu käsittääkseni se, että monet lisenssiehdot kieltävät maksun ottamisen. Miten ihmeessä ne firmat sitten nettoavat?
No ei. Esim. GPL-lisenssi ei millään tavalla kiellä open source tavaran myymistä. Esimerkiksi RedHat myy RedHat Linuxissaan aikamoisen määrän GPL-softaa. Mutta mikäli teet jonkun muun GPL-softaan muutoksen ja myyt aikaansaamaasi ohjelmointitaiteen tuotetta, sinun on annettava pyydettäessä lähdekoodit jakeluun.
janilxx Re: Selittäkääs
janilxx, 10.4.2002 15:06:23		 Pisteet: 0
No ei. Esim. GPL-lisenssi ei millään tavalla kiellä open source tavaran myymistä.
Olen käsittänyt, että GPL -lisenssissä on kohta: GPL ohjelmia voidaan käyttää ilman maksuja tekijänoikeuksien haltijoille. Myös kaikki ohjelmistot, joihin sisältyy jotenkin GPL-ohjelmien koodia, tulee julkaista GPL-ehtojen mukaisesti.

Tämän perusteella GPL -lisenssillä julkistettua koodia käyttävä joutuu tekemään omasta softastaankin kokonaan GPL -lisenssin alaisen. Ja tämä taas aiheuttaa sen, että ohjelmistoa saa käyttää ilman korvausta. Joten tällä tavoin ei firma voi laskuttaa ohjelmistostaan.

Esimerkiksi RedHat myy RedHat Linuxissaan aikamoisen määrän GPL-softaa.
Käsittääkseni RedHat ei myy Linuxiaan. Sen saa myös ilmaiseksi. Jos haluaa painetut ohjekirjat ja Linuxin CD:llä ja laatikossa, joutuu maksamaan. Mutta itse Linux ei maksa.
ATQ0 Re: Selittäkääs
ATQ0, 11.4.2002 09:13:12		 Pisteet: 0
Olen käsittänyt, että GPL -lisenssissä on kohta: GPL ohjelmia voidaan käyttää ilman maksuja tekijänoikeuksien haltijoille. Myös kaikki ohjelmistot, joihin sisältyy jotenkin GPL-ohjelmien koodia, tulee julkaista GPL-ehtojen mukaisesti.
Kyllä. Tämähän on reilua vaihtokauppaa: toinen antaa sinulle koodia käyttöön ja sinä annat tälle omasi. Toki melkien kaikki kuviteltavissa oleva voidaan toteuttaa ei-GPL kirjastoja hyödyntäen, eli mitään käytännön ongelmaa tai sopimusteknistä ongelmaa ei synny ellei niin halua.
--
/(ATQ0)
janilxx Re: Selittäkääs
janilxx, 11.4.2002 10:28:45		 Pisteet: 0
Toki melkien kaikki kuviteltavissa oleva voidaan toteuttaa ei-GPL kirjastoja hyödyntäen, eli mitään käytännön ongelmaa tai sopimusteknistä ongelmaa ei synny ellei niin halua.
Eikös avoimen lähdekoodin yksi kuningasajatus ole, ettei kirjoiteta samoja asioita montaa kertaa eri paikoissa. Jos haluan myydä softaani, joudun kuitenkin hylkäämään GPL -lisenssillisen palikan ja tekemään itse toisen / valitsemaan muun lisenssin alaisen palikan. Eli joudutaan kirjoittamaan sama asia monta kertaa, kerran GPL:ään (jos sen joku sinne on tehnyt) ja kerran jonnekin muualle. Kuningasajatus menetetty.
ATQ0 Re: Selittäkääs
ATQ0, 11.4.2002 19:20:47		 Pisteet: +2
Eikös avoimen lähdekoodin yksi kuningasajatus ole, ettei kirjoiteta samoja asioita montaa kertaa eri paikoissa.
Ymmärtääkseni ajatus on arvossaan vähän joka järjestelmässä, jopa ms:n.

Jos haluan myydä softaani, joudun kuitenkin hylkäämään GPL -lisenssillisen palikan ja tekemään itse toisen / valitsemaan muun lisenssin alaisen palikan.
Joku toinen kirjoittaja taisi jo mainitakin, että suurin osa GNU-kirjastoja joita useimmiten softantekijä saattaa omaan projektiin tarvita ovat LGPL-lisenssin alla joka siis sallii sinun käyttää koodia omissa suljetun koodinkin ohjelmissa. Käy vaikkapa Free Software Foundationin sivuilla lukemassa miten homma toimii, mitä voi tehdä ja mitä ei: <URL: http://www.fsf.org/ >

On toki hyvä, että ollaan valppainan näissä lisenssiasioissa mutta en voi välttyä tuntemasta, että tässä koitetaan kaivaa esiin jotain sellaisia sopimusteknisiä esteitä joita ei ole olemassa.
--
/(ATQ0)
janilxx Re: Selittäkääs
janilxx, 12.4.2002 07:58:36		 Pisteet: 0
On toki hyvä, että ollaan valppainan näissä lisenssiasioissa mutta en voi välttyä tuntemasta, että tässä koitetaan kaivaa esiin jotain sellaisia sopimusteknisiä esteitä joita ei ole olemassa.
Ei kun koitin ihan oikeasti vain selvittää mitä normaali, maksavaa softaa tekevä firma, hyötyy avoimesta lähdekoodista. Ja GPL ei oikein sopinut käsitykseeni hyödyistä, joten ajattelin kysellä täällä lisää.

Nyt tiedän, että GPL:ää ei voi käyttää, mutta on myös muita lisenssejä, joita voi käyttää
murmeli Re: Selittäkääs
murmeli, 10.4.2002 16:15:33		 Pisteet: 0
No ei. Esim. GPL-lisenssi ei millään tavalla kiellä open source tavaran myymistä.
Olen käsittänyt, että GPL -lisenssissä on kohta: GPL ohjelmia voidaan käyttää ilman maksuja tekijänoikeuksien haltijoille. Myös kaikki ohjelmistot, joihin sisältyy jotenkin GPL-ohjelmien koodia, tulee julkaista GPL-ehtojen mukaisesti.
GPL lisenssistä on eri versioita. Esim. GNOME:n kirjastot ovat LGPL:n alaisia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on täysin mahdollista käyttää GNOME:n kirjastoja softassa jonka lisenssi ei ole GPL:n alainen. Ainoa rajoitus on se, ettet voi tehdä muutoksia GNOME:n kirjastoihin ja julkaista muutoksia jonkin muun lisenssin alaisena.
*M* Re: Selittäkääs
*M*, 10.4.2002 16:12:04		 Pisteet: +1
Miten ihmeessä ne firmat sitten nettoavat? Vai tuleeko maailmasta onnellisten koodareiden maa, jossa koodarit elävät pyhällä koodilla ja varastavat sähkön koneeseensa?
Vai onko tarkoitus tienata tuella jne
MySQL:n Mårtenson kertoi Digitodayn sivuilla että avoimen lähdekoodin softalla voi tehdä rahaakin; voi myydä lisenssin niille jotka haluavat jatkokehittää softaa kertomatta omia lisäyksiään GPL ehtojen mukaisesti, voi kouluttaa ja konsultoida sekä osallistua kaupallisiin sovellushankkeisiin

http://www.digitoday.fi/digi98fi.nsf/pub/dd2002041...

Minun mielestäni GPL toimii kuin kahden euron costarica paketti. Asiakas kiinnostuu edullisesta ratkaisusta ongelmaansa ja sitä kautta perustaa suhteen myyjään. Sama periaatehan elättää Linux distrojen myyjiä, he saavat valtaosan tuloistaan asiakkaille jotka soittavat tunnin kuluttua paketin hankkimisesta että "nyt mulla on tää teiän paketti, mitenkäs tällä ne e-commerce jutut sitten tehdään" Silloin pistetään mittari päälle.
Morrigu No kyllähän se meiltä onnistuisi
Morrigu, 9.4.2002 15:22:00		 Pisteet: +1
Toistaiseksi suomalaiset eivät kyllä ole hämmästyttäneet minua ohjelmointitaidoillaan. DOS-pohjaisia pikkupelejä (jotka eivät minulla koskaan win2k/winxp alustoilla toimineet) ja (alkuaikoinaan hyvin bugista) TVS-televisio-ohjelmien selailuohjelmaa lukuunottamatta en muista nähneeni mitään ihmeempiä ohjelmointitöitä.

Kyllä varmasti mielenkiintoa tuommoisiin projekteihin löytyisi, ehkä kenties taitoakin, mutta jonkun pitäis vielä kehittää että miten se raha kiskotaan tuommoisesta toiminnasta. Torvalds on kaiketi päässyt lyömään rahoiksi (ei tietty samassa mittapuussa kuin Gates) Linuxin tuomalla maineella, mutta itse Linuxilla ei mies ole tainnut rahaa tehdä?

Suomen talouden kannalta ei liene kovin järkevää että koodaajagurut jäävät toimeentulotuelle ja koodaavat ja organisoivat open source projekteja.

Muistakaa sitten kun alatte tuommoisia projekteja toteuttaa, niin jättäkää aina takaovi, että Suomi voi halutessaan pistää maailman polvilleen :-)
oma Re: No kyllähän se meiltä onnistuisi
oma, 9.4.2002 15:36:16		 Pisteet: +1
Toistaiseksi suomalaiset eivät kyllä ole hämmästyttäneet minua ohjelmointitaidoillaan. DOS-pohjaisia pikkupelejä (jotka eivät minulla koskaan win2k/winxp alustoilla toimineet) ja (alkuaikoinaan hyvin bugista) TVS-televisio-ohjelmien selailuohjelmaa lukuunottamatta en muista nähneeni mitään ihmeempiä ohjelmointitöitä.
Linux, IRC, Irssi, MySQL, PMView, Vertex ja SSH tulevat nyt ainakin heti mieleen, joiden toteutuksessa suomalaiset ovat olleet keskeisessä asemassa. Näkyvyyttähän noilla ohjelmilla ei ole niin paljon kuin jollain toimistosovelluksilla tai kuvankäsittelyohjelmilla, mutta näiden ohjelmien toteutus onkin nykyään niin iso prosessi, että harvalla suomalaisyrityksellä on varaa tai tahtoa edes yrittää mitään läpimurtoa.

Eikä pidä unohtaa myöskään pelipuolen saavutuksia. Moni suomalainen shareware-peli on saavuttanut maailmalla jonkinasteisen suosion jo kauan aikaa sitten (mm. Slicks and Slides), mutta nykyään Suomessa on myös hämmästyttävän kovatasoisia pelitaloja (Bugbear, Remedy, Housemarque), joiden tuotteet tunnetaan hyvin myös maan rajojen ulkopuolella.
Testing
Tinni Re: No kyllähän se meiltä onnistuisi
Tinni, 9.4.2002 16:01:01		 Pisteet: +1
Linux, IRC, Irssi, MySQL, PMView, Vertex ja SSH tulevat nyt ainakin heti mieleen, joiden toteutuksessa suomalaiset ovat olleet keskeisessä asemassa. Näkyvyyttähän noilla ohjelmilla ei ole niin paljon kuin jollain toimistosovelluksilla tai kuvankäsittelyohjelmilla, mutta näiden ohjelmien toteutus onkin nykyään niin iso prosessi, että harvalla suomalaisyrityksellä on varaa tai tahtoa edes yrittää mitään läpimurtoa.
Saati sitten ne lukemattomat teollisuusautomaatiosovellukset, jotka eivät paljoakaan tavalliselle kuluttajalle näy. Onko joku kuullut/lukenut Osmo A Wiion tarinointia siitä, kun oli mukana tekemässä joskus 70-80-luvun taitteessa laitetta, jolla laskettiin televisio-ohjelmien katsojalukuja. Laite oli muistaakseni Telmac-pohjainen ja voi sitä koodinväännön rytkettä kun piti modeemillekin värkätä omat tiedonsiirtoprotokollat. Liekkö vielä sama vehje käytössä nykyisinkin?
Re: No kyllähän se meiltä onnistuisi
Anonyymi kommentoija, 9.4.2002 20:48:23		 Pisteet: +1
Saati sitten ne lukemattomat teollisuusautomaatiosovellukset, jotka eivät paljoakaan tavalliselle kuluttajalle näy. Onko joku kuullut/lukenut Osmo A Wiion tarinointia siitä, kun oli mukana tekemässä joskus 70-80-luvun taitteessa laitetta, jolla laskettiin televisio-ohjelmien katsojalukuja. Laite oli muistaakseni Telmac-pohjainen ja voi sitä koodinväännön rytkettä kun piti modeemillekin värkätä omat tiedonsiirtoprotokollat. Liekkö vielä sama vehje käytössä nykyisinkin?
Hyvinkin olen kuullut :) Projektissa on ollut mukana Osku Kainuulainen joka perusti idean pohjalta yrityksen jonka nimeksi tuli muistaakseni Oskom. Katsojalukumittauslaite oli aikoinaan edistyksellinen koska TV:seen ei tarvinnut tehdä mitään erityisiä muutoksia. Laitteet oli aluksi pääsääntöisesti YLEn tarpeisiin mutta laitteet ylestyivät muissakin euroopan maissa. Osku suunnitteli myös suomen ensimmäisen mikrotietokoneen 70-luvun puolessa välissä. Kone oli tarkoitettu elektroniikka harrastelijoille ja tietokone oli rakennus-sarja. Ensimmäisessä versiossa oli 512 tavua muistia mutta tietokeneesta tuli myös myöhemmin muistaakseni 2kt malli. Basic tulkki löytyi myös koneelle ja muutamia harrastelijoiden tekemiä pelejä. Mm. Pong oli yksi julkaistuista peleistä :) Tietokeen ohjelmat voitiin tallettaa C-kasetille koska koneessa oli Line-Out ja Line-In audio liitännät ohjelmien tallennusta ja latausta varten. Tietokone oli hyvin suosittu Iso-Britaniassa jossa harrastelijat taisivat julkaista jopa omaa kerholehteä.

/Aksu
Re: No kyllähän se meiltä onnistuisi
rugueux, 9.4.2002 15:42:59		 Pisteet: +1
Toistaiseksi suomalaiset eivät kyllä ole hämmästyttäneet minua ohjelmointitaidoillaan.
Kelpaako esimerkkinä muutama suomalainen pelitalo, kuten Remedy, Bugbear tai Housemarque. Kaikki takovat peleillään rahaa ja pelit ovat kerrassaan upeita. Ja aikoinaan demoscenessä suomalaiset olivat kovia, nykyään tekijät varmasti työelämässä, esimerkiksi pelejä tekemässä.

Lisäksi IRC on suomesta lähtöisin, kuten myös mainitsemasi Linux. Aktiivisesti on myös käytössä joukko pienempiä sovelluksia, jotka ovat suomalaista käsialaa. Näin esimerkkinä Apollo, PM123, Easy CD-DA Extractor, ION, jne. Osalla tehdään rahaa, toiset ovat ilmaiseksi kaikkien käytettävissä.

Ei uskoisi miten paljon hyviä sovelluksia on lähtöisin näin pienestä maasta, usein vielä ihan ilmaiseksi. Ehkä "ongelma" vain on siinä, että kaikilla koodaajilla ei ole tarvetta alleviivata tuotteen olevan suomalaisen tekemä. Tuote on suosiossa ihan muiden syiden takia.
--
Mihin on kadonnut perinteinen harakointi?
feenix Re: No kyllähän se meiltä onnistuisi
feenix, 9.4.2002 18:23:21		 Pisteet: +1
Ei uskoisi miten paljon hyviä sovelluksia on lähtöisin näin pienestä maasta, usein vielä ihan ilmaiseksi. Ehkä "ongelma" vain on siinä, että kaikilla koodaajilla ei ole tarvetta alleviivata tuotteen olevan suomalaisen tekemä. Tuote on suosiossa ihan muiden syiden takia.
Kaupallisella puolella sitten löytyykin uskomaton määrä sontaa. Jos haluaa nähdä hyviä esimerkkejä siitä miten ohjelmistoja ei tehdä, ei muuta kuin ottaa taloushallinnon softia testiin ja kärsii. Eikä kyllä muullakaan puolella juuri loisteta, aika monet ohjelmistojen tekijät tuntuvat olevan sitä "naapurinkumminkaimanserkunpoika osaa visual peisikkiä"-tasoa (mitenkään VB:tä haukkumatta). Onneksi on niitä muitakin.
lokori Re: No kyllähän se meiltä onnistuisi
lokori, 10.4.2002 10:43:36		 Pisteet: +1
Kaupallisella puolella sitten löytyykin uskomaton määrä sontaa. Jos haluaa nähdä hyviä esimerkkejä siitä miten ohjelmistoja ei tehdä, ei muuta kuin ottaa taloushallinnon softia testiin ja kärsii. Eikä kyllä muullakaan puolella juuri loisteta, aika monet ohjelmistojen tekijät tuntuvat olevan sitä "naapurinkumminkaimanserkunpoika osaa visual peisikkiä"-tasoa (mitenkään VB:tä haukkumatta). Onneksi on niitä muitakin.
no onhan se noin, mutta ei se tilanne ole sen parempi muuallakaan. En näkisi suomalaisten ohjelmistotalojen tekemän kaupallisen softan olevan mitenkään huonompilaatuista kuin muiden maiden ohjelmistotalojen. Vai voitko esittää väitteesi tueksi muuta kuin mutu-tietoa?

Ei täällä kuule niistä norjan/ruotsin/saksan/etc "passeli professionaleista" (huom: ei ole käyttökokemusta, pelkkä yleisnimi) kun niitä ei täällä mainosteta, mutta ihan yhtä turhaa ja huonoa softaa muuallakin tehdään, trust me. Englannin isoimpiin yrityksiin kuuluvan Virginin nettitilausjärjestelmä mm. meni ihan tilttiin viime kesänä kun tilaajan nimessä oli ä-kirjain.

Open source puolella täytyy sanoa että suomalaisilla on mun nähdäkseni hyvä itsekritiikki sen suhteen mitä on fiksua julkaista, ja mitä ei kannata. Ja hyvä niin. Sellaisella bugisella kahdessa päivässä väsätyllä xyz-kirjastolla, jossa on kolme riviä kommentteja/1000 riviä koodia ei kauheasti tee mitään.

Sanoit ettei hyvästä suomalaisesta kaupallisesta softasta ole juuri esimerkkejä, voitko sitten mainita muiden maiden softista hyviä esimerkkejä onnistuneista tekeleistä?
kettu Re: No kyllähän se meiltä onnistuisi
kettu, 9.4.2002 15:29:59		 Pisteet: 0
Muistakaa sitten kun alatte tuommoisia projekteja toteuttaa, niin jättäkää aina takaovi, että Suomi voi halutessaan pistää maailman polvilleen :-)
Open source systeemeissähän tätä ongelmaa ei juuri ole, toisinkuin suljetussa koodissa (tai mikä sen virallisempi nimi nyt onkaan), jossa näitä takaovia voi piilotella lähes mielin määrin niin halutessaa.
janilxx Re: No kyllähän se meiltä onnistuisi
janilxx, 10.4.2002 10:13:48		 Pisteet: 0
Toistaiseksi suomalaiset eivät kyllä ole hämmästyttäneet minua ohjelmointitaidoillaan.
Sivuhuomautus. Oletko koskaan ajatellut, paljonko pienessä puhelimessa on koodia, joka on tehty suomessa :-)
Tenkanen Re: No kyllähän se meiltä onnistuisi
Tenkanen, 9.4.2002 19:46:43		 Pisteet: +2
oistaiseksi suomalaiset eivät kyllä ole hämmästyttäneet minuaohjelmointitaidoillaan. DOS-pohjaisia pikkupelejä (jotka eivät minulla
koskaan win2k/winxp alustoilla toimineet) ja (alkuaikoinaan hyvin bugista)
TVS-televisio-ohjelmien selailuohjelmaa lukuunottamatta en muista nähneeni
mitään ihmeempiä ohjelmointitöitä.
Aika harvassa ne suomalaiset menestystarinat ohjelmistopuolella
ovat ja monesti bugisen ja huonosti toimivan ohjelman tunnistaa
valitettavan usein suomalaiseksi tekeleeksi.

Rahaa varmaan eniten on tehnyt Nokia DX200-puhelinkeskuksiin kehitetyn
ohjelmiston avulla, jonka eri variantit ja versiot pyörivät
GSM-tukiasemissa ja seuraavan sukupolven keskuksissa.
DX200:n pohjakoodi tosin on sekin huhun mukaan "lainattu" alunperin
ranskalaiselta Alcateliltä, jota on sitten menestyksellisesti jatkokehitetty.

yllä varmasti mielenkiintoa tuommoisiin projekteihin löytyisi, ehkä kentiestaitoakin, mutta jonkun pitäis vielä kehittää että miten se raha kiskotaan
tuommoisesta toiminnasta. Torvalds on kaiketi päässyt lyömään rahoiksi
(ei tietty samassa mittapuussa kuin Gates) Linuxin tuomalla maineella,
mutta itse Linuxilla ei mies ole tainnut rahaa tehdä?
Suomen talouden kannalta ei liene kovin järkevää että koodaajagurut
jäävät toimeentulotuelle ja koodaavat ja organisoivat open source projekteja.
Laajojen ja monimutkaisten ohjelmistojen tekeminen ei ole mitenkään
helppoa, se vaatii paljon suunnittelutyötä ja usein myös tutkimustyötä
sekä toteutusvaiheessa huolellista koodausta ja riittävää
testausta. Tälläisiä ohjelmistoja ei tehdä vapaa-ajalla normaalin
työpäivän päälle, vaan se on kokopäiväistä kovaa työtä.

Monikaan ei varmastikaan halua tehdä kovaa työtä ilman palkkaa
ja riittävää toimeentuloa, eikä toisaalta valtiolla ole mielenkiintoa
elättää minimitoimeentuloa enempää henkilöitä, joiden työn tulosta
ei voida hyödyntää verotusmielessä koko yhteiskunnan hyväksi.
Open source ja vapaa ohjelmistomalli toimii hieman huonosti tässä
yhtälössä. Suomen kansantalouden kannalta on paljon järkevämpää pitää
ohjelmistoalan ammattilaiset yrityksissä töissä, joissa heille maksetaan
kunnollista palkkaa sekä antaa mahdollisuus yritysten vaurastua
ohjelmistomyynnillä, josta seuraa verotuloja valtiolle sekä palkkaa
työntekijöille, kuin että koodaajat roikkuisivat toimeentulotuella
kotona tekemässä kaikille vapaita ohjelmistoja.

Jotta ajatusmalli olisi mielekäs myös käytänössä, tätä nykyistä
Suomessakin vallalla olevaa länsimaista kapitalistista järjesteää pitäisi
muuttaa, siirtyä kenties lähemmäksi sosialistista järjestelmää,
jossa valtion tehtävänä oli pitää kansalaisista huolta ja kansalaisten
saavutukset olla kaikkien käytettävissä (ainakin ideologisessa mielessä).

Onko kapitalistinen talousmalli sitten maailmalla korvautumassa jollain
muulla tai muuttumassa toisenlaiseksi, jää tulevaisuudessa nähtäväksi.
Globalisaation vastustuksen lisääntyminen monissa kansallisvaltioissa aina
Yhdysvaltoja myöden kielii jonkinlaisesta liikehdinnästä. Olisiko
open source -liike sitten jonkinlainen katalyytti tai esimerkki
kehitykselle myös muille aloille, jää nähtäväksi.