Kirjaudu

Uutiskirje

Rekisteröidy Sektoriin ja tilaa itsellesi joko aamuisin tai iltaisin ilmestyvä uutiskirje sähköpostiisi.

Tiistai, 11.12.2001

Tietokonepelit korostavat rotujen ja sukupuolten eriarvoisuutta

Riippumaton lastenjärjestö Children Now on tutkinut sekä konsoleiden että tietokoneiden parhaiten myyviä pelejä. Tutkimusraportin mukaan peleissä ei esiinny eri rotuisia ihmisiä tasapuolisesti ja myös lapsille suunnatuissa peleissä on väkivaltaa. Lähes jokaisen pelin sankarihahmo on valkoihoinen mies ja naisia, jotka ovat peleissä vain sivurooleissa, on pelien hahmoista vain 16 prosenttia. 86 prosenttia peleissä tavatuista tummaihoisista naisista on väkivallan uhreja ja latinonaisia ei peleissä ole ollenkaan.

89 prosenttia tutkituista peleistä sisälsi väkivaltaa ja niistä joka toisessa väkivalta vahingoitti pelin hahmoja. Väkivallan määrä ei juuri vähentynyt lapsille suunnatuissa peleissä, sillä yli kuusivuotiaille lapsille suunnatuista peleistä 79 prosenttia sisälsi väkivaltaa.

Vain muutamissa peleissä oli tyttöihin vetoavia ominaisuuksia. "Peleihin tutustuminen ja niistä nauttiminen voi auttaa tyttöjä kiinnostumaan teknologisista ammateista," sanoi tutkimuksen suorittanut Katharine E. Heintz-Knowles. Children Now kehottaa vanhempia lukemaan peliselostukset, kokeilemaan pelejä ennen ostoa ja keskustelemaan niistä toisten vanhempien kanssa.

Lue juttu K2, 11.12.2001 14:19. Lähde: AP

Muita aiheeseen liittyviä uutisia

Rekisteröidy ja kirjaudu sisään, jos haluat kommentoida.

Kommentit ( 15 uutta / 15 )
pistettä.
Näytä vain kommentit joilla on vähintään
niinpä
Anonyymi kommentoija, 11.12.2001 15:00:29		 Pisteet: 0
on se niin väärin!
kyllähän tuo return to castle wolfenstein, jota olen tässä lähipäivät veivannut, vähän vääristävä mitä tulee rotujen eriarvoisuuteen.
en ole vieläkään päässyt lahtaamaan:
lapsia, tumma-, kelta-, punaihoisia, mustalaisia taikka latinoja eikä tässä ole vielä eri uskonnot... heh heh

pelin tekijöiden onneksi pelistä sentään löytyy joitakin naisia, eipähän pääse telaketjufeministit sanomaan..

latino lahtaaja
Logica Re: niinpä
Logica, 12.12.2001 18:17:14		 Pisteet: 0
pelin tekijöiden onneksi pelistä sentään löytyy joitakin naisia, eipähän pääse telaketjufeministit sanomaan..

Olisi sangen hupaisaa nähdä mitä telaketjufemistit(?) sanoisivat kun näkisivät wolffin naisten vaatetuksen ;) Use-nappi ei toiminut :P

LogiX
Logica Yleistämisestä ja stereotypioista
Logica, 12.12.2001 18:15:13		 Pisteet: +1
Aaarh...on todellakin _raivostuttavaa_ että aina oletetaan ja päätellään että kaikki naiset vastustavat väkivaltaa, shoot-em-up-pelejä sekä rankkaa pornoa. Sims oli ihan ok peli mutta ei se kyllä mitään nukkekotileikkejä tuo mieleen kun ei ole paljon mieleen tuotavaa. Ja kyllä, siinä alettiin "kiduttaa" hahmoja kun ensihohto lähti pelistä...juuri niinkuin tamagotchejakin ;) Ensimmäinen "kunnon peli" mitä tämä kiltti tyttö pelasi windous 3.1 nippeleitten jälkeen oli Doom ja se kyllä jätti lähtemättömän jäljen muistoihini. Sen jälkeen on tullut tahkottua 3d-pelejä aina laitteiston sallimuksien mukaan ja nykykokoonpanolla pyörivät loistavasti kaikki siitä doomista rtcw:iin ja niin toivottavasti jatkossakin.

Ärrin. Naisiakin on moneen lähtöön. Kun minä toivon nyhverönaisten kuolevan pallolta sukupuuttoon virkkauskerhoissaan, olenko minä sitten väkivaltaa rakastava härö? No se jääköön tuttujen todettavaksi :P

Ja webdaemoness, rock on!
_
LogiX
*M* Vastaa kokemuksiani
*M*, 11.12.2001 15:15:51		 Pisteet: +1
En ole tuohon rotujuttuun paljoa kiinnittänyt huomiota, näyttääpä lasten peleissä olevan tiikereitä ja haukkaavia pallojakin, mutta tuosta väkivalta hommasta olen samaa mieltä.

Tuntuu olevan melko mahdotonta ostaa peliä jossa ei jotenkin muussattaisi vastustajaa. Simut ovat ilmeisesti ainoa genre jossa ei ole tarkoitus pelata väkivaltaisesti. Voihan niissäkin tietty lentää 737:n pilvenpiirtäjään, mutt eix se nyt oo vähän kaukaa haettuu.

Anyway, minulle ainakin kasvattajana tuottaa vaikeuksia antaa lasten pelata peliä jossa tarkoituksena on tappaa poliiseja tai muita vähemmistöryhmiä.

Ehkä tämä on hurskastelua, leikinhän itsekin pienenä nallipyssyjen kanssa enkä ole vielä ampunut ketään oikeasti. Toisaalta nykypelit ovat niin realistisen näköisiä, että lapset ehkä ovat kyvyttömiä erottamaan todellisuuden pelistä. Meidän nelivuotias uhkasi räjäyttää minut käsikranaatilla kun vaadin syömään vihanneksetkin.

Ongelma on vaikea ratkaista jotenkin tasapuolisesti: a) pelit ovat liian väkivaltaisia, b) lapset haluavat ehdottomasti pelata niitä ja c) en haluaisi palauttaa heitä kivikaudelle Kimblen kanssa. Ole siinä nyt sitten fiksu, vastuuntuntoinen ja kiva.
hanska Re: Vastaa kokemuksiani
hanska, 11.12.2001 17:17:44		 Pisteet: +1
En ole tuohon rotujuttuun paljoa kiinnittänyt huomiota, näyttääpä lasten peleissä olevan tiikereitä ja haukkaavia pallojakin, mutta tuosta väkivalta hommasta olen samaa mieltä.
Ehkä tässäkin on aikuisten rasismi vouhotus suurempi ongelma, kuin väkivalta. En kuitenkaan antaisi muksujen tuijottaa Platoonia 10 tuntia päivässä.

South parkissa oli hyvä esimerkki. Koulussa oli väittelyt käsittelyssä ja polttavana aiheena oli SP:n lippu. Chef näki siinä rasismia ja pisti kansanliikkeen alulle. Lipussa, kuusiko nittä valkoisia oli jotka, hirttivät mustan.

Lapset näkivät vain hirttäjäiset ja vasta lopussa hekin huomasivat sen vasta sitten kun Chef seliti sitä ja toisaalta Chef huomasi etteivät lapset pitäneet sitä rasistisena. Onglema selvisi sillä että laitetaan kaiken värisiä ukkoja hirttämään sitä yhtä ukkoa jonka väriä en muista. Olemalla kaikille tasapuolisesti rasistinen on vain normaalia häijympi ihminen.

Tuntuu olevan melko mahdotonta ostaa peliä jossa ei jotenkin muussattaisi vastustajaa.
Pontifex. http://www.chroniclogic.com/ On erittäin addiktiivinen jopa isälle ja opettaa lapselle geomtriaa ja lujuusoppia.

imut ovat ilmeisesti ainoa genre jossa ei ole tarkoitus pelata väkivaltaisesti.
Myönnetään, tuo on sillanrakennus simulaattori.

Voihan niissäkin tietty lentää 737:n pilvenpiirtäjään, mutt eix se nyt oo vähän kaukaa haettuu.
No joo. voihan tuossa tehdä niin heikon sillan, että juna tippuu jokeen. Yleensä se silta hajoaa jo ennen junaa. Jos tuolla tavalla ajattelee, niin näkee reikäleivässä pornoa ja lihapullassa väkivaltaa jne...

Meidän nelivuotias uhkasi räjäyttää minut käsikranaatilla kun vaadin syömään vihanneksetkin.
Itse uhkasin aina haulikolla. Minun puheeni loppuivat siihen kun sain oikean valmetin käteeni ja sen nostaminen edes oikeaan asentoon ei onnistunut. Myöhemmin uhkasin ihan vain .44, mutta sekin loppui kun isä ampui kerran tuolla samalla haulikolla niin että kuulin. Saman tempun toteuttamiseen käskranaatilla vaatii joko vähintään 14 vuoden odotuksen tai jotain muuta hankalaa.

Ehkä voisi antaa käteen jonkin sopivasti sorvatun raudan kappaleen niin tulisi sellainen tunne ettei tätä varpaita kauemmaksi heitä.

Ongelma on vaikea ratkaista jotenkin tasapuolisesti:
a) pelit ovat liian väkivaltaisia,
Autopelit kehiin. Slicks n' slidea vääntämään. Todella taitava voi siirtyä GP3 pelaamaan.

b) lapset haluavat ehdottomasti pelata niitä ja
NT, W2k, XP koneeseen ja tunnus skidit joka saa logata sisään vain 18 ja 20 välillä.

Tässä täytyy hiukan jekuttaa, jotta tuo menee lävitse. Eikä itse saa sitten hakata Unrealia, kun muksut lopettavat.

c) en haluaisi palauttaa heitä kivikaudelle Kimblen kanssa.
Kimble on kivaa. Meitä on 4 kaveria porukassa jotka ollaan pelattu ensin Kimbleä 9 vuotiaasta ja sitten Kimbleä ja Trivialia ja myöhemmin Kimbleä ja Monopolia. Nykyisin kyllä tahtoo olla että pelataan Kimbleä ja juodaan monopolia :) Hauskaa se kuitenkin on, vaikka kotoa lähtö opiskelemaan on hiemn rajoittanut pelejä. Yli kymmenen vuotta jo Kimblen kanssa ;-)

Ole siinä nyt sitten fiksu, vastuuntuntoinen ja kiva.
Äidilleni (perhepäivähoitaja) on tolkutettu että se on tyhmä viimeiset parikymmentä vuotta, eikä hän vielä siksi ole tullut tai ei ainakaan myönnä. Eli älä menetä toivoa.

Hanska
Erehtyminen on inhimillistä, mutta täydelliseen sekoiluun tarvitaan tietokone
bungle Re: Vastaa kokemuksiani
bungle, 11.12.2001 18:37:17		 Pisteet: 0
Kimble on kivaa.
Joo pelasivathan Eläkeläisetkin tätä samaista peliä keikkadösässä alasti (vai olikohan kravaatit kaulassa) ja hauskaa oli kuulemma ollut. Keikkadösän kuljettaja oli kuitenkin jättänyt leikin sikseen. Tällainen kaupunkitarina tällä kertaa.
--
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
että näin..
rugueux, 11.12.2001 15:50:16		 Pisteet: +1
Televisiossa on väkivaltaa, sarjakuvissa on väkivaltaa, jopa elämässä pahimmillään päivittäin joutuu näkemään/kokemaan jonkinlaista väkivaltaa. Ei siis yhtään ihme, että tietokonepeleissäkin on väkivaltaa. Se myy aivan kuten sarjakuvien ja television väkivalta. Mutta minun on ainakin edelleen vaikea uskoa, että pelissä koettu tappaminen ja silpominen siirtyisi missään muodossa oikeaan elämään. Tietysti aina on poikkeuksia ja asioissa voidaan mennä liiallisuuksiin.

The Sims kaikkine lisukkeineen tuntuu ainakin tyttöjä ja naisia kiinnostavan kovasti. Ja uutukaisesta Zoo Tycoonista on kuulunut paljon juttua ja juuri tytöiltä. Kummassakaan pelissä ei ole tarkoitus tuhota tai tappaa. Ja kyllähän naiset katsovat yleisesti erilaisia elokuviakin kuin miehet, joten varsinkaan The Simsin suosiota en ihmettele. Nukkekoti näytöllä.

Viimeksi pelaamassani pelissä sankari oli valkoinen kalju kaveri. Kohteina olivat kiinalaiset, kuubalaiset, saksalainen, mutta yhtään neekeriä en muista pelissä nähneeni. En kuitenkaan uskoisi pelaavani peliä yhtään vähemmän, vaikka sankari olisi musta ja teurastuksen kohteeni olisi intiaaneja.

Pelit ovat mukavaa ajanvietettä, joista voi usein olla hyötyä ihan oikeassa elämässä. Pelit ovat yleensä englanniksi, joten kyllä se kielitaito edes jollain tasolla kasvaa. Lisäksi peliin voidaan upottaa opettavia ja todellisia elementtejä, kuten esimerkiksi Civilization -sarjan peleissä. Kyllä tietokonepeli on mielestäni aivan yhtä hyväksyttävää ajanvietettä kuin televisio tai lehti. Eikai sen tarkotus ole tarjota hetkittäisiä elämyksiä kummempaa? Ja kun on kyse aivan pienten lasten pelaamisesta, niin se on mielestäni isän ja äidin tehtävä valvoa mitä pelataan ja kuinka pitkään.
--
Mihin on kadonnut perinteinen harakointi?
Re: että näin..
Anonyymi kommentoija, 12.12.2001 17:10:39		 Pisteet: +1
The Sims kaikkine lisukkeineen tuntuu ainakin tyttöjä ja naisia kiinnostavan kovasti. Ja uutukaisesta Zoo Tycoonista on kuulunut paljon juttua ja juuri tytöiltä. Kummassakaan pelissä ei ole tarkoitus tuhota tai tappaa.
Shoppailupelejä naisille? Tylsiä "kauniit ja rohkeet" -simuja? Ottakaas poijjaat laput pois silmiltä ja unohtakaa äidin kertomat faktat.

Näen kirkasta punaista kun aloitetaan keskustelu: naisille tarkoitetut pelit, naisille tarkoitetut atk-kurssit, naisille tarkoitetut... ikäänkuin tasa-arvon nimissä pitäisi kuitenkin karsinoida "se heikompi sukupuoli" omaan turvasuojattuun lohkoonsa...

Minätyttö olen ollut vuosikaudet doom-addikti, ja en periaatteesta pelaa mitään muita kuin FPS-pelejä. Peli on hyvä kunhan veri roiskuu ja pyssyt paukkuvat. Joulupukki tuo serious sam kakkosen jos olen kiltti ja jos ehtii myyntiin. Odottelen kuin kuuta nousevaa NewDoomin julkaisua ja olen itse ollut suunnittelemassa yhtä julkaistua wadia. Mukavaa vastapainoa koulutukselle ja koodaukselle, ja saa nollattua ajatukset. (hui! eihän tytöt ymmärrä tietokoneista mitään, paitsi ehkä paintin käytön)

Mutta aiheeseen. Mistä syystä ne ikärajat on peleissä? Samasta syystä kuin leffoissa vai.. eli joku muu ostaa ja sitten muksut pelaa. _Valvomatta._ Tämähän on yksinomaan vanhempien vastuulla jos muksut pelaa yksikseen lahtauspelejä. Ei lapset ole synnynnäisiä rasisteja, vaan sekin on opittu taito. Ja jos väkivallasta puhutaan niin älkää vaan katselko lasten piirrossarjoja.. siellä ne päät lentelee ihan samalla tavalla.

Yksi asia jää kuitenkin näissä keskusteluissa paitsiolle: lapsen aivot eivät yhdistele asioita samalla tavalla kuin vanhempien. Jos jotain asiaa ei ymmärretä niin se ohitetaan ja jatketaan eteenpäin. Jos joku asia kiinnostaa niin se opitaan, ja jälleen kysymättä & kyseenalaistamatta.

Outoa kuitenkin että vanhempien kasvatus- ja valvontavastuu yritetään kasata yritysten niskaan. Ei se ole hullu joka myy vaan se joka ostaa (.. sian säkissä) ja sitten itkee kohtaloaan.

---
webdaemoness
bungle Re: että näin..
bungle, 11.12.2001 18:54:09		 Pisteet: +1
The Sims kaikkine lisukkeineen tuntuu ainakin tyttöjä ja naisia kiinnostavan kovasti. The Simsin suosiota en ihmettele. Nukkekoti näytöllä.
Aivan... hmm.. onko tästä sitten jotain haittaa? Naisethan ovat tyypillisten tutkimusten mukaan sosiaalisempia ja oppivat erilaisia sosiaalisia taitoja miehiä aikaisemmin (mm. juonittelu, henkinen väkivalta, toisten manipulointi, liittoutuminen, valehtelu). Joku voisi ajatella, että kun The Simsissä ei ole fyysistä väkivaltaa, niin se olisi viaton peli. Eikös juuri The Simsissä ohjailla ihmisten elämää ja vaikuteta siihen, minkälainen ihmisestä kasvaa ja miten hän käyttäytyy?

Tossa oli tarkoituksella vain negatiivisia argumentteja naisista (paljon positiivista löytyy myös). Mielestäni se, että jossain pelissä on fyysistä väkivaltaa ei suoraan tarkoita sitä, että peli olisi väkivaltainen. Pointti on siinä, että minkälaista se väkivalta on ja miten aikuinen/lapsi sen kokee.

Monet pelit ovat toki sellaisia, että lapsi saa varmasti suunsa hymyyn kun ampuu jonkun vastustajan pään täyteen reikiä... tulee onnistumisen tunteita jne. "tapa se! kuole!".

Viimeksi pelaamassani pelissä sankari oli valkoinen kalju kaveri. Kohteina olivat kiinalaiset, kuubalaiset, saksalainen, mutta yhtään neekeriä en muista pelissä nähneeni. En kuitenkaan uskoisi pelaavani peliä yhtään vähemmän, vaikka sankari olisi musta ja teurastuksen kohteeni olisi intiaaneja.
Joo tää väriasia on pelkkää kiihkoilua. Kaikki vähänkin sivistyneet ihmiset kyllä tietävät, että paskat sillä värillä oo väliä. En yritä sanoa, etteikö sillä olisi väliä, mutta sillä ei ainakaan pitäisi olla.

Lisäksi peliin voidaan upottaa opettavia ja todellisia elementtejä, kuten esimerkiksi Civilization -sarjan peleissä.
Ole parempi, tuhoa vastustajasi, kehitä tietämystäsi niin, että saat parempia aseita. Valloita ja rakenna ydinpommeja. Harva pelaa civilizationia siten, että hommaa jostain suomenkokoisen pläntin ja elää rauhaisaa elämää... aina silloin tällöin pientä kahakkaa itänaapurin kanssa. No joo... kaukaa haettua ehkä, mutta pointtina onkin, että kyllähän kaikista peleistä jotain pahaa keksii ja kaivamalla saa toki bubble bobblenkin näyttämään saatanan luomukselta.
--
"See the animal in his cage that you built, are you sure what side you're on?" -- Trent Reznor
Re: että näin..
rugueux, 12.12.2001 08:43:11		 Pisteet: +1
Aivan... hmm.. onko tästä sitten jotain haittaa? Naisethan ovat tyypillisten tutkimusten mukaan sosiaalisempia ja oppivat erilaisia sosiaalisia taitoja miehiä aikaisemmin (mm. juonittelu, henkinen väkivalta, toisten manipulointi, liittoutuminen, valehtelu).
The Sims oli esimerkki pelistä, joka selvästi tuntuu naisia kiinnostavan. Eikä tarkoitus ollut mitenkään vähätellä naisia tai kyseistä peliä. Ja kyllä sitä pelaavat miehet siinä missä naisetkin. Löysit pelistä valtaa kuvastavia ominaisuuksia, mutta uskon monen löytävän pelistä kauniit ja rohkeat, kuten myös lapsuuden leikkikodin.

oku voisi ajatella, että kun The Simsissä ei ole fyysistä väkivaltaa, niin se olisi viaton peli. Eikös juuri The Simsissä ohjailla ihmisten elämää ja vaikuteta siihen, minkälainen ihmisestä kasvaa ja miten hän käyttäytyy?
Kyllä pelissä on myös mahdollisuus kiduttaa, esimerkiksi jättää ravinnotta. Tai hukuttaa, juottaa hengiltä jne. Mutta ehkä silloin on jo aika lopettaa pelaaminen, jos kyseiset asiat rupeavat pelissä kiehtomaan.

Ole parempi, tuhoa vastustajasi, kehitä tietämystäsi niin, että saat parempia aseita. Valloita ja rakenna ydinpommeja. Harva pelaa civilizationia siten, että hommaa jostain suomenkokoisen pläntin ja elää rauhaisaa elämää... aina silloin tällöin pientä kahakkaa itänaapurin kanssa.
En pysty puhumaan kaikkien puolesta, kuten tuskin sinäkään, mutta harvoin on tullut vastaan Civ-pelaajaa, joka vain tuhoaa ja valloittaa. Yleensä se tuntuu olevan viimeinen keino. Taisteluun ruvetaan vasta, kun se on "pakko". Siinä pelin hienous mielestäni onkin, on muitakin vaihtoehtoja kuin taistelu. Ja jos joutuu taisteluun, niin silloinkaan ei tarvitse ydimpommia käyttää. Siellä noin, täällä näin.

o joo... kaukaa haettua ehkä, mutta pointtina onkin, että kyllähän kaikista peleistä jotain pahaa keksii ja kaivamalla saa toki bubble bobblenkin näyttämään saatanan luomukselta.
Niimpä. Kaikesta löytyy synkkiä puolia, jos oikein etsii ja kaivaa. Siihen ei mielestäni ainakaan tietokonepelien osalta ole mitään syytä. Viihdettä ne ovat siinä missä televisio tai lehti.
--
Mihin on kadonnut perinteinen harakointi?
heko Millainen on ei-stereotyyppinen hahmo?
heko, 11.12.2001 19:12:43		 Pisteet: +2

- Stereotypioiden luomisessa ongelmana ei ole se, että kuvataan vääränvärisiä tai -muotoisia tai -sukupuolisia hahmoja väärissä tilanteissa, vaan se, että hahmot ovat pintapuolisia ja pelkistettyjä. Stereotypian kyllä löytää mistä tahansa - varsinkin, kun listatessaan kaikki mahdolliset johonkin ihmisryhmään liitetyt stereotypiat sieltä löytää yleensä täysin vastakkaisia ominaisuuksia. Kun Scott Adams piirtää lihaksikkaan, itsenäisen ja teknisesti kyvykkään naisen, hänen automaattisesti päätellään piirtäneen lesbon. Tosiasiassa tarinankertojan, piirtäjän tai pelin kirjoittajan paras ase stereotypiaa vastaan on tehdä hahmosta monipuolisempi ja rikkaampi kuin vain kimppu ominaisuuksia ja tehdä naisesta enemmän kuin vain nainen, japanilaisesta enemmän kuin japanilainen, ja nörtistä enemmän kuin nörtti. Ai niin, ja pelien pelaajasta enemmän kuin pelien pelaaja. :-)

- Peleistä usein puuttuu normaali sosiaalinen kommunikointi - hahmoille yritetään antaa persoonallisuutta ja ihmismäisiä piirteitä, mutta vuorovaikutus jää Kauniiden ja rohkeiden tasolle. Entisenä MUDiaddiktina väitän, että pelit, joissa pelataan porukalla - yleensä vielä yhteistä melko persoonatonta ei-ihmis-vihollista vastaan -, ovat paitsi kehittävämpiä, myös paljon, paljon hauskempia. Useiden ihmisten mielestä tekstipohjaiset pelit muutenkin ovat ihan yhtä hauskoja tai hauskempia kuin graafiset härpäkkeet - mutta sen lisäksi niissä pysyy terve vieraantuneisuuden tunne peliin paremmin kuin pelissä joka hyppää silmille ja korville täysillä. Nautinto lähteekin omasta keskittymisestä eikä jonkinlaisesta elämysmatkailusta.

- Pelit eivät yleensä kehitä ongelman- tai konfliktienratkaisuun esimerkiksi päättelyllä tai diplomatialla. Yleensä vedotaan pikemminkin jonkinlaisiin primitiivisiin metsästäjänvaistoihin, joilla nykyään ei taida olla paljoa käyttöä. Tässä täytyy todeta se ikävä asia, että tällaiset pelit voivat usein olla paljon hauskempia kuin puhtaasti päättelyyn perustuvat pelit. Ainakin niistä saa vähän aivotonta vaihtelua aivotyöskentelyn kyllästämään mieleen. Jos pelaaminen jäisikin hetken levähdykseksi, ei ongelmia olisi - mutta pelien suunnittelijan tehtävänä onkin saada pelaaja jäämään riittävästi koukkuun, koska riittävällä muusta elämästä vieroittamisella käytännössä tienaa rahaa. Minusta ihan hyvä testi vanhemmalle on kokeilla peliä hetken aikaa itse tai kysellä kavereiltaan, onko peli addiktoiva.

- Itselleni tulee yleensä pelien pelaamisesta jonkinlainen tunne siitä, että olen tehnyt jotain "hyödytöntä" ja kuluttanut aikaani "turhaan". Oikeus pelaamisen pitää ikäänkuin ostaa lukemalla kirjaa tai katsomalla uuden hyvän elokuvan - ikäänkuin pitäisi hyväksyä pelaamisen oikeutuksen mittariksi se, paljonko pelaamalla kehittää itseään tuottamaan taas vähän enemmän työnantajalleen rahaa. Minusta ihmisellä on lähtökohtaisesti _oikeus_ sirkushuveihinsa - hänellä pitäisi vain olla vapaus valita joskus myös jotain muutakin kuin sirkushuveja. Lapsen kannalta ongelma voi tietysti olla hivenen isompi, koska lapsi on ihan oikeasti jonkin verran alttiimpi tekemään päätöksensä esim. lyhytnäköisesti. Mutta oikea tapa minusta käsitellä asiaa ei ole (sen enempää aikuisen kuin lapsenkaan kanssa) yrittää tehdä pelaamisesta jonkinlainen (houkutteleva) kielletty nautinto, johon saa oikeutuksen, kun tekee ensin jotain tylsää; vaan yrittää keksiä, miten lapsi voisi oppia nauttimaan muustakin kuin pelaamisesta. Tai vaihtoehtoisesti todeta, että asia nyt vain on näin ja sillä selvä. Syyllisyydentuntoon vetoaminen on harvoin kovin tehokasta sen enempää syömishäiriöissä kuin peleissäkään. Tai pidemmälle vietynä: lapsen ei pitäisi vieroksua rasismia siksi että se on Paha Asia vaan oppimalla ymmärtämään että ulkoisesti erilainen ihminen on miljoonalla tavalla samanlainen kuin itsekin: tutustumalla. Homofobiakin yleensä karisee rajusti, kun tutustuu itse johonkuhun homoon - tai kuulee, että vanha ystävä viiden vuoden takaa on homo.

- Peleissä vedotaan vedota myös vallanhimoon ja avuttomuuden tunteisiin - melkein kaikkihan haluaisivat olla enemmän kuin ovat, tai voida tuhota magialla tai aseella tyhmät ihmiset. Tähän ei taida olla muuta lääkettä kuin yrittää nostaa itsetuntoaan muilla keinoin.

- Väkivallan vaikutukset voivat ilmetä myös muuten kuin puhtaana omakohtaisena fyysisenä väkivaltana. Tarpeena lyntata toinen, nöyryyttää toista, selvittää riita vaimon kanssa riitelemällä, tai kuolemantuomion kannattamisena.
--
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
Datamike Ei oo todellista
Datamike, 11.12.2001 15:09:16		 Pisteet: +1
On se kumma kun peleihinkin täytyy tota tasaarvoisuutta vetää. Ketä kiinnostaa onko päähenkilö mies, nainen, tumma, vai pinkki. Eikö peleissä pää asia ole hauskan pito ja että se viihdyttää? Kovinko moni pelin ostaja kulkee pitkin kauppoja ja valitsee pelinsä sen mukaan millainen päähahmo tai yleisteema pelissä on? En tunne yhtään sellaista henkilöä. Mutta tunnen kyllä monta naista jotka pelaa pelejä melko himokkaasti.

Ei pelejä kuulu ottaa niin vakavasti. Okei, Duke3D oli aikansa rasistisin peli, so what... Eikö maailman parhaimmat koomikotkin, miehet ja naiset, turvaudu rasistisiin ilmaisuihin ja käytä "säälimättömästi" hyväkseen ihmisten huono puolia. Sieltä löytyy toisten vikojen morkkaamista, homojen ja lesbojen morkkaamista, etc etc etc. Silti kaikki nauraa niiden vitseille. Miksi? Koska kaikkea ei kuulu ottaa niin vakavasti.
"Given enough eyeballs, all bugs are shallow."
*M* Re: Ei oo todellista
*M*, 11.12.2001 15:25:32		 Pisteet: +1
On se kumma kun peleihinkin täytyy tota tasaarvoisuutta vetää. Ketä kiinnostaa onko päähenkilö mies, nainen, tumma, vai pinkki. Eikö peleissä pää asia ole hauskan pito ja että se viihdyttää?
Kyse olikin peleistä lapsille ja niiden vaikutuksesta lasten maailmankuvaan. Vaikka olisi kuinka hauskaa ja viihdyttävää en minä halua antaa lasteni viettää aikaansa räjäyttelemällä ihmishahmoja tietokoneella. Vaikka olisivat sitten minkä värisiä.

Aikuisten suhteen olen samaa mieltä. Jokainen saa omien mieltymystensä mukaan pelata tietokoneellaan mitä tahtoo.
Väkivaltaiset pelit tekevät lapsista väkivaltaisia?
Jarpie, 12.12.2001 08:48:43		 Pisteet: +1
Tästäkin aiheesta väitelty niin kauan kun pelejä on ollut ja tutkittukin jopa mutta koskaan ei ole saatu kunnon tutkimustuloksia. Itse olen pelannut 15-16 vuotta tietokoneilla ja konsoleilla erinäisiä pelejä, myös väkivaltaisia toimintapelejä ja monet kaverini ovat myös joten minulla on vähän omaa "tutkimustietoa" mutta asiaan. Joten joidenkin väittämien mukaan minun pitäisi olla vähintään väkivallasta ja aseista tykkäävää hullu ja pahimillaan joku rikollinen mummojen potkija mutta kuinkas kävikään? olen pasifisti-aseistakieltäytyjä ja käynyt sivarin joten enköhän todista vääräksi kukkahatutätien stereotypiat ;), eikä kaveritkaan pidä aseista ja väkivallasta.