UnitedLinux yhdentää Linux-markkinoita

Menee hyvin, missä suhteessa?

Mandrake Linux rahapulassa < http://sektori.com/uutiset/3313/mandrake >

Kannattaa kokeilla muitakin, kuin RPM-jakeluita. Lisäksi helppokäyttöisyys on pitkälti kiinni katsojassa. Esimerkiksi itse en koe helpoksi hiirikäyttöistä asennusta, josta saan kymmeniä minuutteja poistella paketteja ja taistella riippuvuuksien kanssa. Asennuksessa asennetaan vain välttämätön ja myöhemmin käyttäjä itse asentaa tarvitsemansa työkalut ja sovellukset - se on mielestäni helppoa ja käyttäjäystävällistä.

UnitedLinux on tällä hetkellä vain kasa lupauksia. Joten jätetään arvailut tekemättä, keskitytään odotuksiin, jotka se toivottavasti Q4/2002 täyttää. Toivossa on ainakin hyvä elää..

Tehdään sovelluksista Linuxilla toimivia, käytetään yleisesti käytössä olevia työkaluja. Ei siinä ole jakelulla mitään väliä.

Jos laitan sinulle tilisiirrolla 50 euroa (moni muu lähteen varmasti kasvattamaan pottia), niin mietitkö jatkossa mitä kirjoitat ja miksi, ennen kuin painat "lisää"? Kaikki eivät ole vielä toipuneet hupsikista ja nyt sinä tulet, hupsik oli sentään hauska.

SuSE (YaST), ja eipä tarvitse taistella. Ihmiset aina kurnuttavat tästä samasta asiasta, ja samalla ovat (tietoisesti ?) valinneet manuaalisen tien. En käsitä.

SuSE:ssa saat asentaa justiinsa paketin tarkkuudella mitä tykkäät. Pre-set pakettisettejä on useita, ja dependecy-tracking on automaattista.

Rahapulassa tai ei, postaamasi uutisen ensimmäinen kommenttikin on hyvästi samaa mieltä kanssani: "Mandrake Linux on selvästi ammattitaidolla koottu. Ihme purkkaviritelmät ovat siinä vähissä ja muutenkin koko järjestelmä tuntuu varmatoimiselta ja helppokäyttöiseltä. Itse käytän ko. distroa yhdessä gatewayssä ja yhdessä työasemassa."

Vaikka itse en ole asentanutkaan sitä kuin kahteen työasemaan, en ole löytänyt työasemakäytössä mitään moittimista. Ehkä vika onkin sitten minussa, perkeleen windowssilla kasvaneessa sukupolvessa joka koittaa löytää Linuxin. Noh, onneksi on AnonymousGurusLtd kertomassa mitä mieltä asioista saa olla ja mitä ei.

RPM on imho parasta mitä Linuxille on tapahtunut sitten X:n. (ja tämä näkökanta ei hae etuja "vakauden" tai "nopeuden" puolelta, vaan yksinkertaisesti siitä, että lähdetään kehittämään OIKEASTI varteenotettavaa haastajaa Windowsille, joka toimii kotikoneessa myös vähän vähemmän tietokoneita tuntevallakin käyttäjällä) RPM:n suurin puute on muiden pakettien hakeminen, jotta nykyinen paketti saadaan asennettua. Tähän voisi olla jokin helppokäyttöisempikin logiikka kuin lähteä kaivelemaan kaivattavia paketteja netistä, joskin kaikki peruskäyttöön tarvittavat ohjelmat tulevat Mandraken mukana.

Joh, joten mitä hernettä on ottaa mun mielipiteistä? *ei tajua*

Kuinka moni kotitietokoneenkäyttäjä haluaa/on kiinnostunut edes näkemään moista ruutua? Nippelitietovalikot ja loputtomat kysymysmeret saavat perus tietokoneenkäyttäjän Enter-pelon jo muutenkin nousemaan. Niille oikeasti tärkeintä on se että paketti toimii.

Eihän asioista pidä keskustella ennenkuin ne ovat tosia. Näinhän se menee. Ja Ei: UL:n liittouman tarkoitusperät ovat selkeästi yhteensopivuuden kannalla. Yhteensopivuus on taas tällä hetkellä Microsoftin valtti käyttissodassa.

Ja kaikki Linuxit ovat vakiona 100% yhteensopivia? Mutta kun eivät ole. Siksi meillä on UL, jonka tarkoitus on saada asia olemaan näin (UL:n jäsenten välillä). Ja miten tehdään Linux distroista yhteensopivia keskenään koskematta niiden lähdekoodiin? Ei mitenkään. Ja kun lähdekoodia muokataan yhteisten tavoitteiden mukaan, niin mitä tapahtuu? Joudutaan tekemään kompromissejä, ja joustetaan omista tavoitteista.

Onhan. UL distrot ovat täysin yhteensopivia keskenään, eivät muiden kanssa. (futuurissa)

Käsittääkseni edellisessä viestissä kerroin aluksi lukeneeni viestin väärin. Olen kovin pahoillani jos se on pilannut loppuelämäsi, mutta eipä sitä voi miksikään muuttaa.

Minä väitän, että jos laitan saman 50 euroa tilisiirrolla Ollille Sektorin kehittämiseksi, jotta täällä ei sallittaisi enää anonyymejä kommentteja, saisin varmasti isomman potin kerättyä kasaan.
On todella helppo rällätä ja arvostella anonyymina, kun ei tarvitse vastata omista sanoistaan. Sektorissa kuitenkin pääosassa ovat käyttäjät joiden mielipiteitä kuullaan ja jotka kommentoivat heille annettuja aiheita keskenään, eivätkä pointless-anonyymit jotka tulevat palstalle v*ttuilemaan, arvostelemaan ja haukkumaan.

Olen ollut täällä sentään jo 160 viestin edestä, notta aikas sokea saat olla ellet vielä ole huomannut. Mitä Hupsikiin tulee, niin keskustelija siinä missä muutkin, joskin läppämielessä. Ei kaikkien kaikista kommenteista tarvitse pitää, mutta ei kommentoija myöskään kaikkia voi aina miellyttää.

</antti>

Mikä tarve ihmisillä on väkisin korvata Windows Linuxilla? Ymmärrän yrityskäytössä alkavaa painetta, koska lisensseistä todella maksetaan, mutta kotikäytössä paineita on turha kasata medialta ja kavereilta. Linux ei sovi jokaisen käyttöön, jos järjenkäyttö ei kiinnosta, niin hyvin pian Linuxista ei tule toimivaa vaihtoehtoa Windowsille.

Mikä yhteensopivuus? Jatkuvasti saa tapella, kun vanhemmilla ohjelmilla tehdyt versiot eivät enään toimi uusien kanssa ja vanhoja ei voi enään ostaa, kun tuotteita ei myydä ja Microsoftin kommentti on "meitä ei kiinnosta". Microsoftin valttina on monopoli ja käyttäjien pakoittaminen päivittämään tuotteensa.

Puhutko nyt 2.2 sarjan ja 2.4 sarjan eroista vai mistä? Kyllä sovelluksista saa toimivia yleisesti Linuxilla, ei sitä tarvitse ruveta rajoittamaan vain tietyn jakelun varaan.

Puhutko sinä nyt siitä, että et voi Madrake Linuxiin asentaa Debianin paketteja? Sitä varten sinulla on Mandraken paketit tai voit kääntää sovelluksen ihan itse. Se, että muutama autoscripti ei siirry jakelusta toiselle on vain pelastus (asennuksen jälkeen ei soisi käynnistyvän mitään palveluita).

Minä olisin samaan soppaan tarjonnut euroja kymmeniä kertoja aikaisemmin, myös siihen, että käyttäjiä saisi piilotettua. Mutta eipä ole vieläkään rosmo asialle tehnyt mitään, toivossa on kuitenkin hyvä elää..

Et sinäkään joudu mistään vastaamaan, et vaikka miten olisi syytä.

Sektorissa pääosassa ovat uutiset, minulle taas kommentit joissa on asiaa. Itse et kuulu kumpaankaan osastoon, joten ymmärrät miksi on kovin rasittavaa lukea tyhjänpäiväisiä itkujasi, vieläpä lähes jokaisessa uutisessa. Puuduttavaa.

Oho, kyllä nyt saat olla ylpeä itsestäsi, melkein 200 viestiä olet Sektoriin kirjoittanut. Mutta muista, määrä ei korvaa laatua.

Kyse ei ole siitä pitääkö kuka ja kenestä. Kyse on siitä, että Sektorissa alkaa olemaan liikaa tyhjänpäiväisiä viestejä, jotka eivät saa itse uutiseen mitään lisää.

Kyllä nyt sen verran englantia pitää osata että yhden Linuxin saa asennettua. Muutenkin aivan idioottimaista kääntää tietokoneohjelmat Suomeksi, Suomenkielistä Windowsia on tuska käyttää.

Ja jos asennusohjelman saatte Suomeksi niin kohta olette jo vaatimassa komennoillekin suomennoksia, "cd"-komento onkin yhtäkkiä "vh"-komento (vaihda hakemistoa) ;-)

Kerropa tämä äidilleni joka käytännössä osaamatta englantia sanaakaan on pari vuotta käyttänyt kohtuullisen sujuvasti suomenkielistä Windowsia.

Puhelimitse ylläpito onkin sitten tuskaa kun Linux käyttäjä yrittää muistella mitä jossakin englannin kielisen Windowsin napissa lukee ja mitähän se mahtaisi olla sitten suomeksi :)

Tervetuloa vaan tutustumaan linuxiin, asennusohjelman kielestä riippumatta käyttökieli voi olla kullekin käyttäjälle oma (KDE, GNOME). Kieli vaihtuu käyttöliittymästä nappia painamalla. Käyttökielenä Suomi on tietenkin tuettu.

"Kielestä riippumatta käyttökieli voi olla kullekin käyttäjälle oma."

Siis se ei riipu kielestä mitä kieltä kukin käyttää?

Mutta muista että jonkun täytyy kuitenkin asentaa se käyttöjärjestelmä kiintolevylle.

Sisälukutaitoa kehiin. Siinä luki 'asennusohjelman kielestä riippumatta'.

Mmm, mikäli järjestelmän asennukseen ryhdyt, luulisin että englannin peruskoulun oppimäärä olisi paikallaan. Aivan riippumatta siitä, mikä järjestelmä on kyseessä.

Eihän tuo kaiketi varsinaisesti *kiellä* lisäkielien tukea distroissa?

Se on ihan näppärä, mutta se tyrkyttää vähän liian innokkaasti hillittömiä kääntäjäoptimointeja käyttäjälle. Useimmissa softissa noilla optimoinneilla on verraten pieni vaikutus, mutta ne voivat helposti sekoittaa pienen käyttäjän pään, useimmat kun eivät edes tiedä, mitä ne tarkoittavat.

Lisäksi mielestäni kirjastojen rinnakkaiseloa ei ole kaikissa tapauksissa ajateltu ihan loppuun asti. (jotkut softat esim. ottivat iloisesti vanhemman png:n headerit mutta kääntyivät uudemman kirjastoa vasten, ei hyvä, so. ei toimi lainkaan).

ööhmm.. siis tuohan määrätään ebuildeissa mitä kyseinen softa tarvitsee, bugzillaan heti ilmoitus jos joku kääntyy vastoin/hakee vanhaa .png kirjastoa. se on ollut ebuildin kirjoittajan laiskuutta/puusilmää ettei ole ottanut tarkemmin selvää mitä versiota sitä tarvitaan.

ja tosiaan kuten tuossa alhaalla jo huomautettiin, on itsellä toiminut kaikki niikuin pitänytkin. eipä ole tullut ensimmäistäkään toimimatonta softaa vastaan..
ja tuskin se .rpm NIIN huono on jotta viimeiselle sijalle sen pitäisi sijoittaa ;) ehkäpä tasapeli 3. sijasta? :)

Onko tästä jotain haittaa? En tunne riittävän hyvin käännösprosessia, enkä noita optioita.

Tarvitseeko useimpien tietää?

Onko missään otettu kaikkea huomioon? Onko BSD:n ports systeemi jotenkin parempi tässä suhteessa ja onko ports systeemissä otettu huomioon saman kirjaston useamman version rinnakkaiselo huomioon paremmin? Gentoossa on tietääkseni jonkinlainen Slot-mekanismi.

Siis mikä ei toi mi lainkaan... Portage? Heh... hyvinhän se on tuntunut toimivan edellisellä replyäjällä. Ei debianin apt- tai redhatin rpm ole tässä suhteessa sen parempia. Jos kaikista huonoista Linux paketointijärjestelmistä joutuisit valitsemaan, niin mihin järjestykseen nuo asetteisit? Itse varmaan jotakuinkuinkin seuraavaan:

1. Portage (kuulopuheiden ja lukemani perusteella)
2. apt
3. tar.gz / tar.bz2
4. rpm

APT ei ole paketointijärjestelmä, dpkg on Debianissa se. APT on myös saatavilla RPM:ää käyttäville levitysversioille, mm. Conectiva käyttää sitä oletuksena.

On. GCC:ssä on noilla aggressiivisimmilla käännösoptioilla huomattavasti bugeja. Gentoota mainostetaan mm. nimenomaan käyttiksenä, jonka voi kääntää kokonaisuudessaan haluamillaan "optimoinneilla".

Ei, jos käyttää jotain järkevää defaulttia (esim. -O2 ja -march=<arkkitehtuuri>)

On: useimmilla kehittäjillä on esim. C-kirjastosta > 10 versiota koneella. Linkkeri tarjoaa niistä uusimman. Linuxissahan on se hassu .so => .so.x.y -viritys, ja useimmissa softissa major/minoriin ei edes kiinnitetä huomiota.

Jep, mutta ei se muuta ld:tä mihinkään.

Siis: esim. mikään libpng-dependant portti ei toiminut, kun siitä oli käännettäessä ollut asennettuna kaksi versiota.

Paketointijärjestelmänä Portage voi olla siedettävä (myös OpenPackages on hyvä, mutta hieman keskeneräinen). Eri asia on sitten vielä se, miten hyvin noita paketteja tekevät ovat niitä paketteja tehneet. Paketointijärjestelmä voi olla johonkin pisteeseen asti dummy-proof muttei loputtomiin.

Täytyy muistaa, että Gentoo ei edes yritä mainostaa itseään peruskäyttäjälle/aloittelijalle. Mutta pitkälle ovat saaneet portagea ja Gentoota kehitettyä aika lyhyessäkin ajassa. Jopa niin pitkälle, että tälläinen linuxista mitään tietämätön jurppi on vaihtanut Debianista Gentoohon. Erilaisia ohjeita Gentoohon liittyen on kiitettävästi, asiat toimivat "käyttäjän odottamalla tavalla" ja muutenkin Gentoo on ainakin mielestäni turvallinen. Turhia palveluja ei ole automaattisesti käynnissä, käyttäjä itse lisää tarvitsemansa työkalut ja palvelut.

Ja kun kaiken kääntää, niin eron todella huomaa. KDE on penteleen paljon nopeampi, kuin mitä se ikinä oli Debianilla. Kyllä se on ihan paskapuhetta, että kaiken itse kääntämällä ei pyöri sovellukset nopeammin, piste. Debianin parissa pyörivät eivät tätä tunnu uskovan, enkä minäkään, kunnes kokeilin.

Jotenkin pelottavaa ajatella, että pistät asian mitä et ole koskaan käyttänyt etusijalle. Mutta ei käy kieltäminen etteikö Portage ainakin mielestäni ole toimivin paketinhallinta mitä Linuxilla tiedän.

Näinhän se on. Gentoon kanssa on tullut vastaan muutama bugi, joka on korjattu paketin seuraavassa versiossa, mutta mitään isompaa ei ole tapahtunut. Kuitenkaan "emerge -u world" ei ole suositeltavaa. Plussana Gentoolle paketit päivittyvät kiitettävän nopeasti, ainakin ne paketit mitä itse tarvitsen. Debianin kanssa alkoi mennä hermot, kun paketit päivittyivät tajuttoman hitaasti.

Eiköhän olisi heko aika julkaista jonkinlainen artikkeli *BSD-maailmasta Sektorissa. Toimitus kun näyttää niiden suhteen täysin nukahtaneen.

Itse kääntäminen ei niitä nopeuta tippaakaan, mikäli käännökset, linkkaukset jne on tehty oikein (esim KDE:n kanssa prelinking on erinomainen vipu, joka kannattaa muistaa). Itse en jaksa enää noita kaikki päivät käännellä, kun töitäkin pitäisi tehdä. Siksipä käytän distroa, joka tekee nuo sotkut puolestani *oikein* pientä korvausta vastaan (SuSE). Niillä pojilla on kuitenkin enemmän aikaa tutkia noita optimointeja kuin minulla.

Ehkäpä näiden kahden järjestelmän välillä on muitakin eroja kuin käännösoptiot? :-)

Uskoisin että KDE on esim. Linux 2.2-sarjan XFree86-3:n kanssa hitaampi kuin vaikka Frisbiillä ja XFree86-4:llä vaikka kääntäisit molemmat järjestelmät tismalleen samoilla optioilla.

Sitä paitsi, mikään ei muuta sitä tosiasiaa, että noiden lisäoptimointien tuomalla vauhdilla saat ajaa ohjelmia aika kauan, jotta ne kompensoisivat kääntämiseen ja kaatuilujen paikkaamiseen kuluvan ajan ja vaivan. Ihan hauskaa puuhaahan se voi toki silti olla.

Toimitus on lähinnä pyytänyt jotakuta tällaista tekemään, jopa eksplikoinut minut.

Harrastusten kanssa kuitenkin toimin vähän noin niinkuin "mikä sattuu milloinkin hyvältä tuntumaan"-pohjalta. :-)

Onhan siitä kurnutettu jo pitkään.

Siinähän määrittää.

Eihän tätä paketointia, koskaan ole käyttäjiltä kysytty. Markkinavoimat vaan päättivät, että RPM. Tottakai käyttäjät saavat kurnuttaa.

Ahaa. Hmm, paradoksi väite. 'Markkinavoimat' päättivät ja vaikka käyttäjät kurnuttavat ? Salaliittoteorian puolelle menee, pahasti. Eiköhän se kuitenkin ole valittu aivan sen mukaan mitä valtaosa haluaa, sekä mikä tekniikkana sovelutuu parhaiten ko. tehtävään.

Ei todellakaan mene.

Se on valittu ainoastaan sen mukaan, mikä oli eniten käytössä, ja mitä markkinavoimat ovat työntäneet eniten eteenpäin = RPM. Isot yritykset RedHatin ja muiden RPM distribuutioiden takana tuon päättivät. Oletko todellakin sitä mieltä, että RPM soveltuu tehtävään parhaiten? Mietippä asiaa hieman uudelleen.

Onhan se niin monesti todistettu, että teknisesti paras ja käyttökelpoisin ratkaisu jä yleensä ja tilalle valitaan keskinkertainen kompromissi.

Itse en näe tässä mitään salaliittoteoriaan viittaavaa.

Ehdottomasti. Omat heikkoutensa RPM:llä tietysti on, mutta keskiarvoisesti kuitenkin parasta mitä on.

Varmaan voisit valaista, mikä mieltäsi painaa ?

Lopetetaanpas abstraktioilla puhuminen ja perustellaan, kiitos.

Et ole sitten muita käyttänytkään.

Heh.

Lopeta sitten.

Eli pystyt itse perustelemaan omia väitteitäsi vain sillä, että minä perustelen ensin omani?

RPM on erittäin ongelmallinen formaatti, jolla dependencyt saa kusemaan ennemmin tai myöhemmin. Periaatteessa RPM toimii vain niin kauan, kuin pysytään sen tietyn distribuution paketeissa, joka on asennettu, tai kun päivitetään koko distribuutio. Muulloin tulee aina jonkinlaisia ongelmia.

Lisäksi ohjelmien RPM:llä asennettujen ohjelmien poisto on enemmän tai vähemmän hankalaa tai ei toimi. Ja sitten ihan yleisesti RPM distribuutiot ovat enemmän tai vähemmän sekavia (IMHO).

Jaa-a, kuten arvelinkin, abstraktioita ja mutua. Olen käyttänyt RPM pohjaisia distribuutioita nyt reilun 5 vuotta, useassa, useassa koneessa enkä koskaan ole moiseen törmännyt.

Tietysti. Ne ovat distribuutiokohtaisia, ja koska kaikki tuntuvat haluavan paketoida kamansa omalla tavallaan, tämä tulee myös olemaan tulevaisuutta. Ai niin, ja sama koskee armasta debianiasi.

Ahaa. Nyt tässä koneella pyörivä SuSE oli alkuperäisasennukseltaan 6.2. Nyt ollaan menossa versiossa 8.0. Milloin niitä ongelmia tulee ?

Voi elämä. Enpä ole tähänkään törmännyt koskaan. Mikäköhän siinä ei toimi ?

Tämä selittääkin paljon. Olet löytänyt oman valintasi, nähtävästi debianin (evankelista-asenteesta päätellen) joten pitäydy siinä äläkä syyttele muita mu-tu periaattein.

Mitenkäs, joko .deb osaa pakettien signeeraukset ? Entäs pakettien paikat päivittämättä koko pakettia (.patch.rpm) ?

RPM:llä todellakin on heikkoutensa, mutta ei todellakaan lähelläkään noita 'pointtejasi'.

Onhan noita esimerkkejä useitakin. Kuuluisimpana VHS/Beta videonauhureissa. Monet varmaan ovat sitä mieltä että Windows/Linux käyttöjärjestelmissä. Pelikonsolipuolella tulee mieleen Atarin Lynx/Nintendon Gameboy, sekä selkeästi PSXää parempi Dreamcast joka kuoli pois, kun PSX vain porskuttaa edelleen.

Perusteita tällaiselle kehitykselle lienee sitten vaikeampi löytää. Ehkä perusteena on kuluttajan/käyttäjän toimiminen jonkun muun voiman kuin puhtaan teknisen edistyneisyyden ohjaamana.

Jep Jep, openbsd31, cd /usr/ports/.../xview;make install ---> kovasti jauhaa mutta xview ei asennu. Vika voi olla myös osaamattomassa adminissa, mutta muut softat kyllä tuntuvat asentuvat em. tavalla. Yritin surffata apua webistä löytämättä mitään asiaan liittyvää. Sensijaan rpm -ivh xview*.rpm hoitaa homman paljon puhutusta huonoudesta huolimatta.