Wikipediassa jo yli miljoona artikkelia

Katsoin tuota artikkelia. Alkuosa on kuin yläasteen aineesta, mutta loppuosa on jo asiallisempi. Ilmeisesti kaksi kirjoittajaa. Ainakin suomenkielisen wikipedian ongelmaksi olen havainnut - silloin kun olen sieltä jotain etsinyt - artikkelien kirjoittajien kypsymättömyyden. Kyllä sieltä löytyy enimmäkseen hyviä juttuja, mutta laatu heittelee laidasta laitaan.

Esimerkkiksi tuossa artikkelissa sanotaan "Kansallissosialismin keskeinen tunnus oli hakaristi", siis mitäh!? On mennyt kirjoittajalta puurot ja vellit sekaisin eli natsit ja kansallissosiamismi yleensä.

Monet mainitsemasi kilipäät(uusnatsit & roturealistit) ovat kansallissosialisteja. Se ei tee kansallissosialisteista puuroaivoja. Ainakaan automaattisesti.

Adolf Hitler määritteli kansallissosialismin? Taidatkin olla aika pro.

Huono vertaus.
Vai lukeeko wikipedian tietojen lopussa:
Lähde: Tietosanakirjasta sanasta sanaan

?

Mutta ei arvosteta sitä että kerrotaan mistä tieto on saatu?
Sitäpaitsi kyse oli siitä että wikipediassa lainataan/kopioidaan ilman lupaa toisten tekeleitä. Yleensä on tapana kysyä "Hei, ajattelin laittaa tän sun vaivalla tekemän jutun muitten nähtäväksi, onko ok?".

Ei ole rahaa käydä kirjastossa mutta on rahaa käyttää nettiä? Siellä kirjastossako nuo kaverit surffailee?

Tämähän on hyvin tavallinen tarina. Ilmaisjakelu jatkuu kunnes muut maanviljelijät joutuvat lopettamaan bisneksensä ja myymään maansa perunoiden ilmaisjakelijalle. Kun kilpailua ei ole, loppuu myös ilmaisjakelu ja alkaa myynti. Kauan eläköön monopoli!

Wikipedia perustunee sille uskolle että tietoa PITÄÄ saada ilman rahaa. Valistuksen hengessä.

Jos tietojaan ei halua julki niin sitten niitä ei pidä painaa.

Tutkijoiden ja muiden myyrien palkka on julkaisujensa rojalteissa, tutkimusapurahoissa ja uuden tiedon löytämisen riemussa, eikä siinä että joku maksaa niistä lisenssimaksuja joka kerta kun tietoa käyttää.

Ylempänä ollut kommentti muiden työn varastamisesta on uskomaton. Se oli varmaan vitsi.

Sillä erotuksella että se mainitaan mistä tieto on peräisin ja luvat ovat kunnossa.

Mielestäsi on hyvä että sinä et joudu maksamaan mitään tietosanakirjoista vaan saat tiedon ilmaiseksi netistä.

Wikipediaan voi paitsi lähettää sisältöä, myös korjata sisältöä kuka tahansa. Juuri siihen perustuu järjestelmän luotettavuus. Olen itse ollut todistamassa useaan otteeseen, kuinka yritetty häiriköinti ja ilkivalta on korjattu muutaman sekunnin sisään. Wikipedia tarjoaa laadunvalvontaan tehokkaat työkalut.

Sen sijaan tietosanakirjoissa on yllättävänkin usein karkeita virheitä, joita ei tietenkään kukaan koskaan korjaa - ja jotka sitten parhaassa tapauksessa siirtyvät sellaisinaan tuleviin hakuteoksiin, lukijoiden henkilökohtaisesta käytöstä puhumattakaan.

Staattisen tiedon tarjonnan elinala on kapenemassa. Dynaaminen ja kommunaalinen tiedonvälitys on tulevaisuuden megatrendi.

Hmm, tämäpä nosti heti wikipedian arvostusta akateemisissa piireissä. ;-]

Höpö höpö. Ainakin länsimaisissa yhteiskunnissa isoista asioista päättämiseen riittää enemmistö hyvin pienestä ryhmästä, jonka mielipiteet eivät välttämättä vastaa kansan mielipiteitä.

Yleisesti "yhteiskunnan" ideaa perustellaan yleisemmin yhteiskuntasopimuksella. :-)

Tarkoittanet tässä, että _demokratian_ (tai avoimen yhteiskunnan) lähtökohtana on se, että enemmistö on oikeassa. Epäilen, että sekoitat tässä päätöksenteon sekä sen moraalin (karkeasti: valtio-oppia) ja totuudellisuuden (karkeasti: tietoteoriaa) keskenään, ja lisäksi, että käsityksesi päätöksenteon säännöistä ovat nekin pintapuoliset.

Vapaassa, avoimessa yhteiskunnassa ihmisiltä ei nimenomaan edellytetä sitoutumista mihinkään tiettyyn totuuskäsitykseen, vaan keskustelu ja tiedonvälitys on nimenomaisesti turvattu sananvapaudella. Hyvin harvoissa asioissa sananvapauden eräänä rajoitteena on, että jonkin totuudellisen väitteen on oltava perusteltavissa hyväksyttävällä tavalla. Useimmissa tilanteissa tällaisiakaan rajoituksia ei ole, vaan myös ilmeisen selvästi yleisen totuuskäsityksen vastaisia näkemyksiä on perustuslain turvaama lupa esittää.

Voisi sanoa, että moderni ihminen hyväksyy historiallisen tietonsa ja oman intuitiivisen itsetutkiskelunsa vuoksi jossain määrin oman inhimillisen erehtyväisyytensä ja pitää siksi ihannoitavimpana sellaista yhteisöllistä rakennetta, jossa totuudet ja moraalikäsitykset ovat lähtökohtaisesti muutettavissa. (Yleisesti tunnetuimpia poikkeuksia on se, että kaikkein brutaaleimmat hyökkäykset tätä sananvapauden ja kansanvallan ideaa itseään vastaan eivät välttämättä ole hyväksyttäviä.) On pitkälti näkemyksen koeteltavuudesta ja uskottavuudesta sekä ihmisen omista argumentointi- ja retorisista lahjoista kiinni, onnistuuko jokin uusi käsitys tällä tavoin ajan myötä syrjäyttämään vanhan ja muuttamaan näin enemmistön totuuskäsitystä. Enemmistön aiempi totuuskäsitys voi tietenkin rajoittaa sitä, millä tavoin tuo muutosprosessi voi tapahtua (voisi puhua "pelin säännöistä"), mutta historiaa tarkastellessamme voitaneen sanoa, että kokonaan se ei ole voinut sitä estää.

Totuuden nimissä on tietysti myönnettävissä, että valtion tukemassa tieteellisessä perustutkimuksessa, koulutuksessa ja tiedotusvälineissä tietenkin pyritään jossain määrin johonkin objektiiviseen totuuteen. Tieteen peruslähtökohtia on kuitenkin sen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä yleinen koeteltavuus; koulutuksessa ainakin periaatteessa tavoitellaan sitä, että ihmiset oppivat ajattelemaan omilla aivoillaan; ja tiedotusvälineissä yritetään yleensä eksplisiittisesti antaa mahdollisimman monelle taholle tilaisuus ilmaista oma näkemyksensä.

Päätöksenteollista demokratiaa voidaan puolustaa ajatuksella siitä, että ihmisten oikeus osallistua elämäänsä ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon on itseisarvoinen perusoikeus. Siinä ei kuitenkaan ole kysymys "totuuden" määrittelemisestä, vaan yhteisten käytännön asioiden hoitamisesta. Käytännössä ihmisten itsensä objektiivisina pitämät totuuskäsitykset ovat tietenkin osa heidän päätöksentekonsa perusteluita, ja totuuskäsityksillä argumentoimalla pyritään myös vakuuttamaan muita siitä, millaisia seurauksia joillakin päätöksillä olisi ja millaiset päätökset yleensä olisivat mahdollisia. Varsinaisen moraalisen arvion esittäminen vaikkapa siitä, mikä olisi oikeanlainen työn- ja tulonjaon malli, tai millaista ympäristöpolitiikkaa meidän pitäisi noudattaa, edellyttää kuitenkin myös sellaisia arvioita, jotka eivät ole luonnontieteellisessä mielessä "reaalisia" vaan moraalisia, arvoihimme perustuvia. (Toisaalta on hyvin vaikeaa esittää totuuden selvittämisen metodologiaa ilman, että esitykseen sisältyisi ainakin implisiittisesti jokin väite metodien paremmuudesta ja siitä, että totuus on yleensä tavoiteltavaa. Tässäkään mielessä kyse ei selvästikään ole puhtaasti erillisistä domaineista.)

Jos arvioidaan asiaa siten kuten se ympäristössämme ilmenee, vaikuttaisi siltä, että valitsemiemme edustajien tai hallinnollisesti nimitettyjen virkamiesten päätöksenteossa aktiivinen pyrkimys selvittää asioiden taustoja esim. asiantuntijoiden, tutkimusten ja selvitysten avulla on suurempi kuin keskimäärin edustajia äänestävien keskuudessa, ja tätä näiltä viranhaltijoilta odotetaankin. Tästä huolimatta, vaikka hyvää "tiedollista pohjaa" pidetään _välttämättömänä_ edustuksellisessa päätöksenteossa, ei se ole vielä _riittävä_ ehto hyväksyttävälle päätökselle. Hyväksyttävällä päätöksellä tarkoitetaan karkeasti päätöstä, joka on myös moraalisesti perusteltavissa. Se, mikä on moraalisesti perusteltavissa, lähentelee tietenkin jo kielellisesti melko mahdotonta meta-analyysiä. Havainnoimalla voidaan kuitenkin sanoa, että mitään ehdotonta edellytystä ei ole sille, että tuon moraalin olisi oltava myös kansan enemmistön hyväksymä. Pikemminkin voidaan sanoa, että käytännössä suurimman osan päätöksiä on oltava sellaisia, että kansa voi ne hyväksyä, jotta kansalaiset pysyvät yhteiskuntasopimuksessa (lue: kansalaiset suurimmaksi osaksi maksavat veronsa ja noudattavat lakia, ja poliisit ja tuomioistuimet ja muut virkamiehet suostuvat valvomaan ja toimeenpanomaan lakeja ja hallinnollisia päätöksiä). Lisäksi edustajilla uskotaan olevan vahva motiivi pyrkiä sellaiseen toimintaan, joka saa mahdollisimman monen äänestämään heitä jatkossakin.

Mikä tahansa enemmistön kanta ei ole totuudellisesti tai edes päätöksenä sitova. Vaikka kansan enemmistö päättäisi, että olen saatanan inkarnaatio, ei tästä selvästikään vielä seuraa, että sitä universaalisti olisin. Vielä vähemmän siitä seuraa, että minut olisi siitä hyvästä roviolla poltettava. Se, että ylin valta Suomessa kuuluu kansalle, perustuu yhteiskuntasopimukseen, joka vuorostaan täsmentää, millä edellytyksin kansan päätökset voivat sitoa ihmisten lähtökohtaista vapautta. Hyväksyttäviä eivät ole kansalaisten toisten ihmisten vapauksia ja oikeuksia koskevat päätökset sinällään, vaan kansanvaltaa käyttävät edustukselliset elimet, joiden valintaa vuorostaan rajoittavat muodolliset normit (mikä tahansa gallup ei siis sinällään muodosta uutta eduskuntaakaan), elimien päätöksiä toimeenpanevat hallinnolliset instituutiot, ja niistä tuomitsevat tuomioistuimet. Edustus- ja hallintoelinten sekä tuomioistuimien päätöksiä taas rajoittavat toiset säännöt, eli velvollisuus toimia kansan parhaaksi, noudattaa perustuslakia, kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia ja toimia kansainvälisen oikeuden puitteissa sekä päätösten muotovaatimukset. Mikä tahansa gallup eduskunnassa tai kunnallisvaltuustossakaan ei siis ole sitova päätös; sitä ei aina ole edes sellainen äänestyksen tulos, jossa esitys on saanut yli 50% kannatuksen.

Näin perustellen uskallan väittää, että yhteiskunta ei perustu sille, että "enemmistö on oikeassa". Pikemminkin avoin yhteiskunta toimii kunnioittaen ihmisten lähtökohtaista vapautta, jonka välttämättömistä rajoituksista voidaan päättää vain silloin, kun riittävä enemmistö tuota rajoitusta puoltaa ja kun tietyt muut päätöksenteon kriteerit täyttyvät.

Wikipedian toiminta lepää pikemminkin yllä mainitun "erehtyväisyyden", "sananvapauden" ja "avoimuuden" varassa kuin enemmistön äänestysvallan. Asiallisesti olennaisinta on toisaalta se, että Wikiin voi syöttää omia käsityksiään sellaisistakin asioista kuin siitä, onko Wiki itse oikeassa ja näin kehittää totuuskäsitystä edelleen johonkin suuntaan, ja toisaalta se, että meillä on vapaus itse päättää, pidämmekö Wikin esitystä jostain asiasta "totuutena" vai emme (ja myös Wikin ulkopuolella esittää asiasta argumentteja puolesta ja vastaan).

Ja tässä vielä Wikin omat linkit:

http://en.wikipedia.org/wiki/Truth
http://en.wikipedia.org/wiki/Society
http://en.wikipedia.org/wiki/Social_contract
http://en.wikipedia.org/wiki/Majority_rule
http://en.wikipedia.org/wiki/Democracy
http://en.wikipedia.org/wiki/Open_society
http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia

Niin, varmasti ihmiset valitsevat muokkaamansa artikkelit henkilökohtaisesti kiinnostavan aiheen perusteella, ja sen perusteella mitä uskovat aiheesta tietävänsä. Pointtini oli kuitenkin se, että oma käsitys totuudesta ja omasta asiantuntemuksesta ei välttämättä ole luotettava. Eikä edes tietystä aiheesta kiinnostuneen enemmistön käsitys.

Tietokone-lehdestä tietenkin! Niitä kirjoittaa sinne muuan P. Järvinen. :)

Löytyykö Windows-artikkelista kohta "Moving from Linux"? Eikö olisi tasapuolista laittaa sinne sellainen?

Kyllä, tiedän että voin ihan itse mennä ja kirjoittaa sinne sellaisen jos koen tarpeelliseksi. En vaan jaksa nähdä vaivaa asian eteen, kun ei se niin pitkälle minua kiinnosta, ja vietän jo työni puolesta lähes koko vailvellaoloaikani koneen ääressä. Näemmä riittää aikaa kuitekin sektorin selailuun aina välistä :)