Pohjoismaat kärkipäässä Internet-osaamisessa

Normaali netin käyttöön riittää kyllä hitaampikin yhteys. Esim. pankkiyhteys ei lopulta koviin suuria nopeuksia tarvitse jotta säästäisi jo aika ja rahaa verrattuna konttorillakäyntiin. Mistähän löytyy tuon tutkimuksen paperit,en usko että siinä vertailtiin kuinka nopeasti leffoja netillä saa imutttua.

Samalla voisi 256/256 ADSL liittymää lakata kutsumasta laajakaistaliittymäksi... hrmph.

Niin ihme kun Suomi on noinkin korkealla kun vertaa miten halpoja ruotsalaisten laajakaistayhteydet ovat kilpailun ja valtion tukeman Internet joka kotiin -kampanjan takia. Suomessa kilpailu puuttuu tyystin ja hinnat ovat älyttömän korkealla suhteessa todellisiin kustannuksiin. Joku voi kyllä sanoa, että kyllä ne siitä jossain välissä laskevat Suomessakin. Siinä unohdetaan kuitenkin se, että tälläisessa altavastaavan tilanteesta liu'utaan hitaasti mutta varmasti kärkisijoilta pois: niissä maissa, joissa verkottumista suositaan ja kilpailutetaan tehdään jatkuvasti etumatkaa Suomen tilanteeseen. Suomi on joskus ollut verkottuneimpia maita, mutta kalliin ja hitaan kiinteiden yhteyksien leviämisen takia se on jo poissa kolmen kärjestä. Sitten kun etulyöntiasema on kulutettu on varmasti paljon vaikeampi kivuta takaisin.

Pohjoismaat ovat kärkikastia, koska maiden politiikka on jo pitkään ollut se, että ketään ei saa jättää kehityksestä ja koulutuksesta ulos. Jokaisella kansalaisella pitää olla hyvät mahdollisuudet kehittyä. Ajatusmaailmaa heijastaa hyvin ajatus, jossa kaikki suomalaiset nähdään globalisaatiossa yhdessä veneessä. Tasapuolinen kohtelu ei kuitenkaan takaa sitä, että teknologisesta kehityksestä osattaisiin hyötyä. Japanissa ja Yhdysvalloissa kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin suomalaisilla, mutta niillä joilla on onkin aika paljon paremmat lähtökohdat hyötyä taidoistaan. Kyky hoitaa lapsensa päiväkotiasioita verkossa ei välttämättä kerro mitään Suomen kilpailukyvystä jos teknologiaa hyödynnetään pelkästään Suomessa. Verkottuminen voi lisätä absoluuttista hyvinvointia ja elintasoa, mutta rahallista hyvinvointia se ei kasvata ilman onnistunutta kaupallistamista ja vientiä ulkomaille.

Miten voitaisiin mitata Suomen todellista potentiaalia eli lähtökohtia synnyttää uusia Nokioita tai kykyä edetä uusille markkinalueille? Ehkä sellaisia mittareita ja tutkimuksia on jo aika paljon, mutta en usko, että Suomi saisi niistä yhtä hyviä pisteitä.

PS. En myöskään usko, että hyvinvointivaltion idea tai verotus olisivat kilpailukyvyssä kynnyskysymyksiä (ne ovat tärkeitä koulutetun ja hyvinvoivan työvoiman saatavuuden ja korkean työllisyyden takaamisessa), tärkeämpää olisi yrityshenkisyyden ja riskienottokyvyn tukeminen korkeakoulutuksessa (yrittäjyys lisäisi työllisyyttä ja vähentäisi sosiaalitukitaakkaa). Onhan se kiva, että Nokialle riittää suomalaisia insinöörejä parin tuhannen euron alkupalkoilla (vert. 3000-5000e muualla Euroopassa), mutta vielä kivempaa olisi jos nämä (d-)insinöörit (minä mukaan lukien...) uskaltaisivat perustaa uusia yrityksiä.