Tiistai, 25.5.2004
Creative Commons -lisenssit nyt myös suomeksi
Creative Commons sekä TKK:n ja Helsingin yliopiston yhteinen Tietotekniikan tutkimuslaitos ovat julkaisseet suomenkieliset tekijänoikeuslisenssit, joiden avulla tekijä voi määritellä teoksensa käyttö- ja jakeluehdot.
Tekijänoikeuslisenssit antavat tekijöille mahdollisuuden ilmoittaa, että heidän teostansa saa vapaasti kopioida ja käyttää tekijän määrittelemillä ehdoilla. Järjestelmä tarjoaa Internet-palvelun, jossa tekijä voi helposti valita lisenssiehdot, joilla teosta saa jakaa.
Suomalaisiin Creative Commons -lisenssin käyttäjiin lukeutuvat muun muuassa tietokirjailija Petteri Järvinen, joka julkaisee joukon vanhoja kirjojaan Internetissä. Myös kirjailija Jukka Kemppinen on päättänyt laittaa laajan tuotantonsa verkkoon jaettavaksi. Kemppisen tuotanto koostuu runokokoelmista, tekijänoikeutta käsittelevistä kirjoista sekä elokuvakäsikirjoituksista.
Suomi on jo kauan toiminut tietotekniikan suunnannäyttäjänä, jossa ymmärretään tiedonjakamisesta syntyvät hyödyt. Lisenssit mahdollistavat teosten vapaan jakamisen tekijöiden määräämillä ehdoilla Internetissä sekä vastaavan yhteistyön, johon Linux-yhteisöissä on totuttu , sanoo oikeustieteen kandidaatti, Suomen Creative Commons hankkeen vetäjä Herkko Hietanen.
Lue juttu oma, 25.5.2004 00:17. Lähde: Creative Commons, HIIT
Muita aiheeseen liittyviä uutisia
Anonyymi kommentoija, 25.5.2004 08:35:58
0
Sosialinuxistienhan on kuitenkin saatava kaikki ilmaiseksi. Yhteiskunta maksaa.
-2
Anonyymi kommentoija, 25.5.2004 11:34:11
Minulla oli kuitenkin vapaus puhdistaa koneeni.
Yhteiskuntaan me sosialinuxistitkin kuulumme. Meillä on oikeus laajentaa tekijänoikeuttamme tuottamiimme asioihin. Voin jopa väittää että teemme yhteiskunnalle suurempaa hyötyä kuin se on upottanut muutamaan pimahtaneeseen.
Anonyymi kommentoija, 26.5.2004 01:54:55
Anonyymi kommentoija, 26.5.2004 08:42:37
Anonyymi kommentoija, 26.5.2004 15:22:53
Oletuksena tekijänoikeus kuitenkin evää sinulta oikeuden käyttää toisen tekemää tietokoneohjelmaa riippumatta siitä, mitä olet tuotteesta maksanut. Jotta voit käyttää ohjelmaa, tulee sinulla olla siis käyttöoikeus, lisenssi. Tämän lisenssin tekijänoikeuden haltija sinulle yleensä antaa, kunhan maksat rahaa tai muuten vaan haltijan mielestä käyttöoikeuden ansaitset.
Yksinkertaista.
Anonyymi kommentoija, 26.5.2004 18:42:23
Oletuksena tekijänoikeus kuitenkin evää sinulta oikeuden käyttää toisen tekemää tietokoneohjelmaa riippumatta siitä, mitä olet tuotteesta maksanut.
Anonyymi kommentoija, 28.5.2004 11:08:08
Tekijänoikeuslaissa puhutaan tietokoneohjelmista mm. seuraavasti: "Se, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, saa valmistaa ohjelmasta varmuuskappaleen, jos se on tarpeen ohjelman käytön kannalta." Tuon perusteella voisi varovaisesti arvailla, ettei kaikilla automaattisesti ole oikeutta käyttää tietokoneohjelmaa. En tosin löytänyt nopealla selailulla mitään muuta tätä oletusta tukevaa lakitekstistä.
heko, 26.5.2004 19:44:15
Tekijänoikeuden nojalla ihmisellä on teoksiinsa tiettyjä lähtökohtaisia (muttei ehdottomia) yksinoikeuksia, joista käytännössä tärkeimmät ovat kaupalliset hyödyntämisoikeudet (ja mahdollisuus päättää siitä, julkaistaanko ja levitetäänkö teosta lainkaan). Ns. normaalissa teoskaupassa on kyse siitä, että tekijä myy ostajalle käyttö- ja muita hyödyntämislupia. Tekijä ei voi kuitenkaan asettaa kaupassa mitään sellaista ehtoa, joka laajentaisi hänen oikeuttaan teokseen yli sen, mikä sisältö tekijänoikeudella oikeusjärjestelmässä on. Esimerkiksi kopiointia yksityiseen käyttöön ei siis voida tällaisella ehdolla kieltää. (Lisäksi kauppaa koskevat muut yleensä kauppaa koskevat säännökset, kuten kohtuullisuusvaatimukset, hyvän kauppatavan mukaisuuden vaatimus, jne.)
Silloin, kun kyse ei ole kaupasta, vaan tekijä luopuu vastikkeetta tekijänoikeudestaan, tilanne on jossain määrin toinen, mutta tällöinkään tekijänoikeutta ei voi mitenkään "laajentaa". Lahjalla voidaan katsoa joissain tilanteissa olevan hyväksyttyä olevan ankarampia ehtoja kuin kaupalla toisaalta, koska saaja ei maksa vastiketta lahjasta (hän ei voi odottaa saavansa samanlaista tuotetta kuin siitä maksaessaan), ja toisaalta, koska lahjojen antaminen ei ajatella olevan samaan tapaan kansantalouden pyörimisen kannalta olennaista ja siksi sääntelyn tarpeessa. On ajateltu, ettei lahjan vastaanottaja ole tässä "heikomman asemassa" samaan tapaan kuin kaupassa ja siksi vaadi suojaa. Eri asia on, että käytännössä ei minusta vaikka GPL-softan koneelleen lataava ole hänkään siinä määrin tasavertaisessa asemassa lisenssin kirjoittajaan nähden kuin ehkä on ajateltu ja on epäselvää, kuinka suuri selonottovastuu on oltava toisaalta softan lataajalla ja kuinka suuri aktiivinen tiedotusvastuu toisaalta lahjan antajalla.
Heikki http://www.heikkikorpela.fi heikki@heikkikorpela.fi
loki, 25.5.2004 08:46:15
http://www.hiit.fi/de/creativecommons/deeds/attrib...
Vaikka CD ei olekaan itse lisenssi, vain tiivistelmä, näkee tuostakin jo selvästi mitä saa ja mitä ei saa tehdä - ilman juridista kapulakieltä. Ja jos jotain jää uupumaan, mikään ei kiellä lisäämästä muita kohtia lisenssiin. Omasta mielestäni ihan pätevä ja selkeä lisenssi niin tekijälle kuin yleisöllekin.
Jazmo, 25.5.2004 00:21:11
Mielestäni se on ihan oikea suunta. En tiedä sitten mitä tuo todellisuudessa tuo mukanaan ja jääkö kyseinen lisenssisysteemi pelkästään marginaalien käyttöön.
Anonyymi kommentoija, 25.5.2004 09:18:06
Anonyymi kommentoija, 25.5.2004 15:35:06
Anonyymi kommentoija, 25.5.2004 23:09:17
-Yksi systeemi, toisinajattelijat kärsivät
-Ylhäältä päin yksilöille määritetyt tarpeet
-Valta ja sen mukana vauraus kasautui harvoille ja valituille
-Saavutettu asema pyrittiin säilyttämään keinolla millä hyvänsä
-Kasvava vastarinta systeemiä kohtaan kun se ei olekaan toimittanut lupaamiaan asioita.
Yhtäläisyys maailman suurimpaan käyttistoimittajaan ja mainitsemaasi itänaapuriin on hämmentävän suuri.
ATQ0, 25.5.2004 14:57:00
Voi ukko seuraisit edes vähän aikaasi ja paneutuisit sen ilmiöihin edes hieman pintaa syvemmältä niin huomaisit, että tässä ei ole ollenkaan kyse samasta asiasta. Itänaapurissa ei todellakaan edes ideaologisella tasolla rohkaistu ihmisiä levittämään kansaihmisilleen hengtentuotoksiaan saatikka että moinen olis ollut sallittua.
/(ATQ0)
Anonyymi kommentoija, 25.5.2004 15:33:53
Eikös siitä ole kyse ennemminkin sillois, kun joku haluaa tämän toisen tekemän työn hedelmät ilman mitään korvausta tai ainakin halvalla?
Se, että julkaistaan vanhaa jo rahastettua tuotetta vapaan lisenssin alla on kyllä ok.
Alunperin vapaat tuotokset ovat sitten eri juttu. Yleensä joku on tehnyt ne omaksi ilokseen ja katsoo, että vapaasta levityksestä on enemmän hyötyä itselle kuin siitä mahdollisesta pienestä rahasummasta mitä voisi saada. Tuskin Kemppisen runokokoelmat mitään menestyksiä olisivat (Kemppinen taitaa olla ennemminkin tiedemies kuin kirjailija). Hänelle on varmasti enemmän iloa siitä, että joku lukee niitä kuin siitä, että saisi ehkä sata euroa.
Eli rahaa pitää saada tehdä työnsä tuloksilla ilman mitään moraalisia vaikeuksia. Ahneus on sitten tietenkin asia erikseen. Sitä kai saa moralisoida.